Suojatien ylittäminen – ripeästi vai rauhassa? Ammattilainen kertoo, kuinka lapsi oppii oikean tavan

Suojatien ylittäminen on ensimmäisiä ja tärkeimpiä liikennetaitoja, joita lapsen kanssa lähdetään opettelemaan.

Teksti Kia Toivanen
Kuvat iStock
Vanhemman omalla esimerkillä on väliä: tien ylittäminen tulee opastaa rauhassa.

Suojatien ylittäminen tulee tehdä ripeästi – vai sittenkin rauhassa? Kun aikuinen opettaa lapselle liikennekäyttäytymistä, kuten tien ylitystä, on tärkeää, että lapsi sisäistää sen, kuinka liikkuminen on turvallisinta.

Moni vanhempi on joutunut seisauttamaan autot, kun lapsi jää suojatielle ihmettelemään. Kun tästä moittii lasta, hän ottaakin tavaksi juosta suojatien yli mahdollisimman nopeasti. Ei tämä olekaan niin helppoa, kuin luulisi.

Suurin vaaratekijä ei ole lapsen vauhdissa

Lapsen taidot havaintojen ja päätösten tekemiseen kasvavat iän ja harjoittelun myötä. Liikenneturvan kouluttamispäällikkö Satu Tuomikosken mukaan tärkeintä on, että aikuinen, joka kulkee pienen lapsen kanssa, on itse toimintansa kautta hyvä ja turvallinen esimerkki lapselle liikenteeseen.

– Lapsi oppii seuraamalla aikuisen tekemisiä. Jos ohjeet ja aikuisen oma toiminta ovat ristiriidassa, turvallisten toimintatapojen sisäistäminen on hankalaa.

Lapselle on tärkeää korostaa, että liikenteessä keskitytään liikkumaan turvallisesti: muista liikkujista tehdään havaintoja ja yhteisiä sääntöjä noudatetaan, jotta myös oma toiminta olisi muiden ennakoitavissa.

Suurin vaaratekijä tienylitystilanteessa on Tuomikosken mukaan jalankulkijan ja ajoneuvon reittien risteäminen.

– Vilkasliikenteisellä kadulla sopivan ”välin” löytyminen on haastavaa aikuisellekin ja erityisesti lapselle, jolla ei vielä ole kokemusta eikä kykyä tehdä havaintojen perusteella nopeita päätöksiä turvallisesta tienylitystilanteesta.

Suojatien ylittäminen ripeästi voi unohtua, jos lapsen huomio on kiinnittynyt puhelimeen.

Suojatien ylittäminen turvallisesti voi unohtua, jos lapsen huomio on kiinnittynyt puhelimeen.

Tuomikoski on itse selvittänyt 1.-luokkalaisten käsityksiä lähestyvän ajoneuvon pysähtymismatkasta, ja tulokset ovat hurjia: Lapsen arvio lähestyvän ajoneuvon nopeudesta eli siitä, kuinka pian auto tai muu ajoneuvo on suojatien kohdalla, voi vaihdella suuresti. Arviot auton pysähtymismatkasta 50 km/h nopeudesta vaihtelivat viidestä metristä 100 metriin.

–  Mitä suurempi nopeusrajoitus tiellä on, sitä riskialttiimpaa tien ylittäminen on. Lähestymisnopeus arvioidaan helposti väärään suuntaan eli hitaammaksi kuin se on. Vilkasliikenteisellä tiellä olisi hyvä etsiä paikka, jossa on ali- tai ylikulku tai liikennevalot, Tuomikoski toteaa.

Toinen riskitekijä tienylitystilanteessa on matka, jonka jalankulkija suojatiellä kulkee. Mitä useampia kaistoja on ylitettävänä, sitä enemmän aikaa tienylitys vie, ja riski törmäämiseen kasvaa. Monikaistaisia ajoratoja ylittäessä turvallisinta olisi siis käyttää liikennevalo-ohjattua tienylityspaikkaa.

Lue lisää: Viime vuonna suojatiellä loukkaantui 37 lasta – Katso, mitä lapset toivovat aikuisilta liikenteessä

6 x muista opettaessasi tien ylittämistä

1. Rauhallinen esimerkki liikennekäyttäytymisestä. Ensin pysähtyminen, molempiin suuntiin katsominen ja kuuntelu. Kun tie on selvä, reippaasti ja suoraan yli.

2. Harjoittele yhdessä lapsen kanssa. Vähitellen lapsi itse tekee ohjatusti päätöksen, milloin on turvallista ylittää. Lapsi saa varmuutta toimia yllättävissä tilanteissa.

3. Sopikaa tienylityspaikoille rajoja. Itsenäistä liikkumistaan aloittelevan kanssa voi harjoitella lähistön suojateillä. Sopikaa raja, jota lähempänä ajoneuvo ei voi olla: ”Jos auto on tuon punaisen talon kohdalla tai lähempänä, niin odotat.”

4. Huomio liikenteeseen. Lapselle tulee painottaa, että huomio on liikenteessä, ei kavereissa, leikissä tai puhelimessa. Tielle ei jäädä hidastelemaan.

5. Monikaistaisille erityishuomio. Suojatien eteen pysähtyneen auton takaa voi tulla toinen, jota on vaikea havaita. Jos mahdollista, ohjaa lapsi kulkemaan yli- tai alikulusta tai liikennevaloista.

6. Lapsi on yksilö. Vanhempi arvioi parhaiten lapsensa valmiuksia itsenäiseen liikkumiseen. Se vaatii lapselta ennakointia, havainnointia ja toisten huomiointia. Yleensä vasta kouluikäinen on ilman aikuista liikenteessä.

 

Erilaiset liikennetilanteet tutuiksi

Kun lapselle opettaa suojatien ylittämistä, yhdessä uudestaan ja uudestaan harjoittelu on tärkeää. Näin vastaan tulee erilaisia tilanteita ja niille toimintamalleja.

Vähitellen aikuisen kannattaa ohjata lasta tekemään myös itse päätöksiä siitä, milloin tien yli on turvallista mennä.

– Virheitä sattuu niin lapsille kuin aikuisille. Jos tilanne on lapselle outo, lapsi voi hätääntyä ja yhdessä harjoitellut asiat unohtuvat, Tuomikoski toteaa.

Jos lapsi hätääntyy, hän ehkä unohtaa katsoa ympärilleen ja lähtee juoksemaan tien yli. Tällöin myös autoilijat tulevat yllätetyiksi ja heidän mahdollisuutensa pysähtyä ja väistää heikkenevät.

– Toisaalta lapsi voi myös epävarmuuttaan jäädä seisomaan paikoilleen, kun ei osaa tehdä päätöstä siitä, milloin voi lähteä tien yli.

Mikä sitten olisi hyvä tapa opettaa lapselle tien ylittämistä? Jotta lapsi ei tekisi äkkiliikkeitä, muttei myöskään jäisi ajoradalle yhtään pidemmäksi ajaksi kuin on tarpeellista?

–Ennen tienylitystä katsotaan rauhassa molempiin suuntiin, ja sitten mennään reippaasti, muttei juosten, tien yli, Tuomikoski sanoo.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä