Koronatartunnat kasvussa, päiväkodit kuitenkin toistaiseksi hyvin turvallisia – Diagnostiikkajohtaja: ”Minusta lapsia ei ole tarpeen ottaa kotihoitoon”

Kun koronapandemia iski keväällä Suomeen, suuri osa päiväkoti-ikäisistä lapsista jäi kotihoitoon. Monessa kunnassa vanhempia suositeltiin pitämään lapset kotona, mikäli se oli mahdollista esimerkiksi etätöiden tai muun järjestelyn kautta.

Mutta miten pitäisi menetellä nyt, kun koronatartunnat ovat jälleen selvästi kasvussa? Diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen HUSista ei näe syytä olla viemättä lapsia päivähoitoon koronan vuoksi.

– Minusta lapsia ei ole tarpeen ottaa kotihoitoon. Pienten lasten koronatartunnat ovat harvinaisia, Lehtonen sanoo.

Lehtosen näkemys on helpotus sekä lasten turvallisuuden että lapsiperheiden jaksamisen näkökulmasta. Moni vanhempi oli koronakeväänä jaksamisensa äärirajoilla hoitaessaan kotona lapsia ja pyrkiessään samaan aikaan selviytymään työtehtävistään kunnialla.

HUSin alueella vain 11 alle 7-vuotiasta lasta sai koronavirusdiagnoosin 1.-29. syyskuuta. Vertailun vuoksi 19–30-vuotiailla aikuisilla todettiin samaan aikaan lähes 300 koronatartuntaa.

Pirkanmaalla pienet lapset ovat välttyneet syksyn aikana koronatartunnoilta täysin, kertoo Aamulehti.

– Tilanne pienten lasten koronatartuntojen suhteen on aika lailla sama kaikkialla maailmassa, Lehtonen kertoo.

Onko isovanhempien tapaaminen turvallista?

Kotihoidon lisäksi toinen suuri muutos lasten elämässä oli viime keväänä se, että moni ei päässyt näkemään isovanhempiaan.

Koronaviruksen riskiryhmiin kuuluvia, kuten yli 70-vuotiaita, ei suositeltu tapaamaan lainkaan. Myös terveiden ja riskiryhmiin kuulumattomien suositeltiin välttävän muiden kuin samassa taloudessa asuvien ihmisten tapaamista. Isovanhempien ja lastenlasten tapaamisia ei siis suositeltu, vaikka isovanhemmat olisivat olleet alle 70-vuotiaita eivätkä olisi kuuluneet muihinkaan riskiryhmiin.

Tällä hetkellä THL ei suosittele täyttä iäkkäiden ihmisten tapaamiskieltoa. Lähikontakteissa on kuitenkin hyvä noudattaa pidättyvää linjaa ja käyttää harkintaa.

– Isovanhempien tapaamisen suhteen pitäisin hyvin tärkeänä, että suojaustoimia noudatetaan eikä heitä mennä tapaamaan, jos hengitystieinfektio-oireita ilmenee, Lehtonen sanoo.

Suojaustoimia ovat esimerkiksi:

• kättelyn, halaamisen ja muiden ylimääräisten lähikontaktien välttely
• kasvomaskin käyttö
• käsienpesu ennen ja jälkeen vierailun.

Isovanhempien ja lastenlasten tapaamisissa on tärkeää muistaa hyvä käsihygienia ja muut suojaustoimet.

Lasten koronatartunnat usein lieväoireisia

Lapsia suojataan koronavirukselta samoilla keinoilla kuin aikuisiakin, eli hyvällä käsi- ja yskimishygienialla. Lisäksi kontaktia COVID-19-infektioon sairastuneisiin kannattaa välttää.

Lasten COVID-19-koronavirusinfektioista on toistaiseksi melko vähän tietoa. Sairastuneilla lapsilla on kuvattu flunssan kaltaisia oireita, kuten nuhaa, yskää ja kuumetta. Joillakin on myös ollut vatsaoireita. Helsinkiläisellä 9-vuotiaalla pojalla korkea kuume oli koronavirusinfektion ensimmäisiä oireita.

Perussairaudet voivat altistaa lapsia vaikeammalle taudille, mutta asiasta on toistaiseksi kertynyt vähän tietoa.

Koronavirusinfektiot ovat tähän mennessä julkaistun tiedon perusteella olleet lapsilla lähes poikkeuksetta lieviä.

Lue myös: Helpotusta koronasyksyyn: tietyissä tilanteissa lasta ei tarvitse viedä koronatestiin