Lapsiluku on monelle kriisin paikka – toiveisiin vaikuttaa yksi tekijä ylitse muiden

Kun valvoo koliikkisen vauvan kanssa, unelma useammasta lapsesta voi alkaa tuntua liian raskaalta. Tai ehkä raskaustestiin ei millään ilmesty kahta viivaa. Kun lapsiluku ei vastaa suunniteltua, se voi olla kriisin paikka. Miten siitä selviää?

Teksti Elina Teerijoki
lapsiluku
Kaksi lasta on ihanneperheen malli suomalaisten mielissä.

Suomalaiset saavat tutkitusti vähemmän lapsia kuin toivovat. Eivätkä suomalaiset ole ainoita: sama ilmiö koskee kaikkia länsimaita, tietää psykologi, tutkija Venla Berg Väestöliitosta. Suurin yksittäinen syy on sopivan kumppanin puute. Se voi johtaa siihen, että lapsiluku jää nollaan.

– Tai puoliso saattaa löytyä niin myöhään, ettei ole enää mahdollista saada useaa lasta, Berg sanoo.
Vaikka elämme Tinderin kultakautta, heterosuhteiden syntyä vaikeuttaa edelleen se, että kaupungeissa on enemmän naisia kuin miehiä, maaseudulla taas toisinpäin. Se on Bergin mukaan todellinen ongelma etenkin maalla, jossa mahdollisia kumppaneita on ylipäänsä vähän.
Vaikka kumppani löytyisikin ajoissa, lastenhankinnan lykkääminen on yleistynyt myös parisuhteessa olevilla.

Jos lastenhankkimista lykätään kovin pitkään, yhä useampi pari jää lapsettomaksi.
Monet myös muokkaavat ihannelapsilukuaan elämänkulun myötä: vaikka olisi nuorena toivonut useita lapsia, saattaa kolmikymppisenä vaakakuppi kääntyä kaksilapsisuuden puoleen.

lapsiluku

Nuoruuden lapsilukuhaaveet saattavat pienentyä elämän varrella.

Kaksi lasta pienellä ikäerolla

Kaksilapsisuus on edelleen suomalaisten vahva ihanne. Väestöliitto haastatteli perhebarometriaan varten nuoria aikuisia. Haastatteluissa toistui ajatus siitä, että kaksi lasta pienellä ikäerolla on paras perhemalli.

– Se on mielenkiintoista. Vaikka asenteet erilaisia vanhemmuuden muotoja kohtaan ovat vapautuneet, tässä asiassa ollaan yhä varsin yksimielisiä, Berg sanoo.
Lapsilukutoiveeseen vaikuttaa yksi tekijä ylitse muiden: oman lapsuudenperheen malli. Lasten lukumäärä periytyy suvussa, ja se selittyy paitsi mallioppimisella myös geeneillä. On tutkittu, että jotkut hedelmällisyyteen vaikuttavat tekijät periytyvät.
– Käytännössä kasvuympäristö toimii yhteistyössä geenien kanssa. Muutkin ympäristön mallit vaikuttavat, lasten saaminen on tarttuva tauti. Voi olla, että lapsiperhe-elämä mielletään helpommaksi, jos ystävätkin ovat samassa elämänvaiheessa, Berg sanoo.

Haluan kaksi lasta, puolisoni neljä

Jos toinen ei halua lapsia ollenkaan ja toinen haluaa, se voi olla suhteen tulevaisuuden kannalta ratkaiseva erimielisyys, Berg sanoo. Hän kehottaa etsimään kompromissia ja miettimään, onko parisuhde niin hyvä, että on valmis tinkimään omista toiveista. Tilanteen selvittäminen vaatii keskustelutaitoa, kuten kaikki muutkin parisuhteen suuret kysymykset.
– Puhu omista tunteistasi, kuuntele toista, mutta älä mitätöi toisen tunteita, hän neuvoo.

lapsiluku

Joskus lasta ei kuulu toiveista huolimatta.

Kun haaveet ja realismi eivät kohtaa

Vaikka kumppani löytyisi sopivassa iässä ja parin haaveet kohtaisivat, lapsiluvun toteuttaminen ei tapahdu sormia napsauttamalla. Tielle voi tulla sairaus, ero, parisuhteen kriisi, traumaattisen vaikea vauva-aika tai jotain muuta, mitä ei osannut ennalta kuvitellakaan. Sekundäärinen lapsettomuuskin on yleistä ja yleistyy yhä, kun lastensaanti-ikä kasvaa.

Itsesyytökset 
romukoppaan

Lapsiluvusta syntyvää surua ei tarvitse kuitenkaan vähätellä. Moni selviää siitä, kun antaa itselleen aikaa.
Itseään kohtaan on hyvä olla armollinen. Sitä eivät kaikki osaa, vaan elämä on pitkä lista vaatimuksia, jotka on täytettävä.
Jos perheestä ei tulekaan sellainen kuin on nuorena toivonut, itseään ei kannata syyttää. Etukäteen ei voi tietää, kuinka väsyttäväksi kokee lapsiperhearjen ja haluaako esikoisen jälkeen sittenkään lisää lapsia.
– Suhtaudu itseesi kuin hyvään ystävään, jolla on sama ongelma. Syyttäisitkö häntä? Äitiyteen ladataan todella paljon odotuksia. Täydellisyyttä tavoitellessa kokee helposti epäonnistuvansa.
Lasten pieni ikäero on yksi nykyisen ihanneperheen elementti. Tähänkin Berg toivoisi joustavuutta: jos lapset syntyvät kovin lähekkäin, superruuhkavuosien riski on käsillä. Vaihtoehtoja on muitakin.
– Uuvuttava vauvavuosi on myös yksi ennustaja sille, että lapsiluku jää yhteen, hän huomauttaa. Berg on pohtinut, että jos vanhemmat hakisivat ja saisivat tukea väsymykseensä, se voisi vaikuttaa siihenkin, että lapsia syntyisi lisää. – Lasten kasvattaminen ainoastaan ydinperheen sisällä on historiallisesti katsoen hyvin harvinaista, hän lisää.

Tiesitkö?

45 % suomalaisista toivoo kahta lasta.

30 % suomalaisista 
toivoo vähintään 
kolmea lasta.

10 % suomalaisista toivoo 
yhtä lasta.

Lähde: Väestöliiton 
Perhebarometri 2017

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä