Lapsuuden ihastuksen kohtaaminen kahvilassa muutti Saaran elämän: ”Tajusin, että hänen kanssaan minun on hyvä olla”

Saara erosi raskausaikana. Pari kuukautta vauvan syntymän jälkeen hän tapasi ala-asteen ihastuksensa. Nyt he ovat perhe.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
– Olimme neljännellä luokalla, kun tapasimme mieheni kanssa ensimmäisen kerran, Saara kertoo. Kuvituskuva.

Saara oli pari kuukautta sitten synnyttänyt lapsensa. Takana oli parisuhdevaikeuksien mustaama raskausaika, jona pitkään rakoillut suhde lapseen isään päättyi eroon.

Tuore äiti avasi tuttuun tapaan Facebookin. Sinne oli ilmestynyt kaveripyyntö, jonka lähettäjä oli lapsuuden ihastus.

– Olimme neljännellä luokalla, kun tapasimme mieheni kanssa ensimmäisen kerran. Kävimme samaa koulua yhdeksänteen luokkaan asti. Koko tuon ajan mieheni kiusoitteli minua hyväntahtoisesti.

Lapsuuden ihastus antoi Saaralle lumipesuja, ja kaksikko viskoi toisiaan märällä taulusienellä.

– Opettajammekin tyytyi vain nauramaan, että rauhoittukaa nyt lempiväiset.

Kuudennella luokalla Saara ja hänen miehensä pysähtyivät pohtimaan seurustelua. Molemmat totesivat, että vakava seurustelu oli vielä liian aikaista.

– Olimme vielä liian nuoria seurustelemaan ja sitoutumaan, vaikka ihastuminen oli molemminpuolista, Saara kertoo.

Peruskoulu päättyi. Elämä vei Saaran kauas kotikaupungista Tampereelta, jonne jäivät sukulaiset ja ystävät.

Saara oli asettunut uuteen elämäänsä, johon kuului parisuhde ja vatsassa kasvava uusi perheenjäsen. Kaikki ei kuitenkaan ollut parhain päin. Raskausonnea varjostivat kipeät vaikeudet parisuhteessa. Saara ei tuntenut oloaan hyväksi, ja kahdeksannella raskausviikolla hän sai diagnoosin kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Välit lapsen isään kirenivät, ja kun raskaus lähestyi, suhde päättyi. Saaran vanhemmat kaartoivat isolla pakettiautolla hakemaan tyttärensä kotikaupunkiin Tampereelle.

Elämä pienen tyttären kanssa alkoi ensikodissa, missä Saara sai diagnoosinsa vuoksi tukea vauvan ensikuukausiin. Saara kertoo, miten oli lukenut lukuisia negatiivisia kokemuksia paikasta.

– Kaikki osoittautuikin ihan päinvastaiseksi. Oli mahtavaa, että tyttäreni ja minä saimme tukea ja apua. Siellä oltiin tosi ymmärtäväisiä.

Juuri ensikodissa Saara oli tuona hetkenä, jona näki muistoja nostattavan kaveripyynnön.

Vauvan kanssa ensitreffeille: Lapsuuden ihastus tarjosi kahvit

Pian vauvan syntymän jälkeen Saara sopi tulevan miehensä kanssa ensimmäisen tapaamisen monien vuosien jälkeen kahvilaan. Saaran tytär oli jo ensitapaamisella luontevasti mukana.

Saara ihmetteli, miten miestä ei tuntunut häiritsevän vauvan seura ollenkaan. Eihän miehellä ollut ennestään ollenkaan kokemusta vauvoista.

Eräät toisetkin treffit ovat jääneet hyvin Saaran mieleen.

”Jännitti jättää vauva miehen huomaan. Tunsin kuitenkin, että häneen jos kehen voin luottaa.”

Oli lämmin kesä, ja Saara ja mies tapasivat rannalla. Hän lupasi huolehtia vauvasta, jotta Saara pääsisi uimaan. Kauemmaksi rannasta päästyään Saara katseli, kun mies istui turvakaukalon vieressä leppoisasti ja viihdytti vauvaa.

Lapsuuden ihastus vei treffeille

Kun lapsuuden ihastus otti yhteyttä, Saara tunsi sisällään iloa ja helpotusta. Kuva: iStock

– Kyllä minua jännitti aluksi jättää vauva miehen huomaan. Tunsin hänet kuitenkin vuosien takaa ja tiesin, että häneen jos kehen voin luottaa.

Saara ja mies jatkoivat tapailua. Saara totesi, että ei olisi vielä valmis uuteen suhteeseen. Edellisen suhteen kipukohdat kummittelivat vielä mielessä.

– Mieheni ei kertaakaan yrittänyt painostaa minua etenemään vauhdikkaammin. Tapailimme vuoden verran ilman kummempaa sitoutumista.

Mies auttoi Saaraa pienissä, arkisissa asioissa.

– Ajoimme yhdessä elektroniikkaliikkeeseen, jonne olin viemässä tietokonettani korjattavaksi. Mies ajeli pitkin Tamperetta pitääkseen vauvan tyytyväisenä sillä aikaa, kun kävin itse asioilla.

Nyt Saara oli valmis muuttamaan ensikodista tyttärensä kanssa omaan asuntoon. Mies kokosi Saaralle uuden tv-tason.

– Sinä iltana katselimme yhdessä telkkaria sohvalla. Katsoin mieheen ja tajusin, että hänen kanssaan minun on hyvä olla.

Toista lasta emme voi tehdä

Saara ei ehtinyt asua kuin muutaman kuukauden omassa asunnossaan, kun he jo muuttivat saman katon alle.

Mies käy päivisin myyjän töissä, Saara sen sijaan on eläkkeellä. Diagnoosiensa vuoksi hän ei voi työskennellä ammatissaan kodinhoitajana sillä välin, kun lapsi on päivähoidossa.

Jos olo on uupunut, Saara lepäilee kotona. Virkeämpinä päivinä Saara tekee kotitöitä ja saattaa suunnata salille tai katsoa lempisarjaansa Muumeja.

–  Muumit ovat erityismielenkiinnon kohteeni. Se on hauskaa, sillä myös tyttäreni on niistä innoissaan.

Puoliso ei pane Saaran muumi-innostusta pahakseen vaan päinvastoin niistä on tullut rakkauden ele. Mies ilahduttaa kumppaniaan muumiesineillä. Koti on sisustettu Saaran sanoin ”lattiasta kattoon” muumiaiheella.

Saaran lapsenmieliseen kotiin ei kuitenkaan ole tulossa toista lasta. Pariskunta ei voi hankkia lapsia Saaran diagnoosien vuoksi.

– Joutuisin jättämään lääkityksen, eikä voi tietää, mitä siitä seuraisi. On myös varauduttava tulevaan, kun lapsi menee kouluun. Minulla riittää varmasti siinäkin työsarkaa, kun autan häntä läksyissä.

Saaralla itsellään on lievä kehitysvamma, jonka aiheutti keskosena syntyminen.

– On hirmuisen arvokasta, että olen saanut edes tämän yhden lapsen, jolle vammani ei ole periytynyt. Se ei ollut mikään itsestäänselvyys.

Saara ja hänen miehensä ovat keskustelleet, josko mies voisi sisäisen adoption kautta hakea Saaran tyttären huoltajuutta. Mies haluaa kuitenkin odottaa vielä, että lapsi voi itsekin ottaa kantaa asiaan ja miettiä rauhassa.

– Olen niin onnellinen, että olemme tyttäreni kanssa saaneet tuon miehen elämäämme.

Lue myös: Teininä rakastuneet Ida & Joona: ”Muutimme yhteen vasta häiden jälkeen”

Anna.fi: Rakastuitko ystävääsi? Mietitkö, uskallatko kertoa hänelle tunteistasi? Toimi näin – 4 vinkkiä

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä