Minun tarinani 25.06.2016 Päivitetty 18.08.2023

Diabetesta sairastava äiti: ”Mittasin verensokerini raskausaikana satoja kertoja viikossa”

Ykköstyypin diabetesta sairastava Johanna, 25, koki elämänsä järkytyksen, kun raskaus yllätti e-pillereistä huolimatta. Nyt hänellä on kaksi lasta. Sairauden hän on saanut pidettyä kovalla työllä tasapainossa, vaikka se on jo ehtinyt tehdä tuhojaan.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
iStock

”Hirvittävän onnellinen mutta sokissa. Tuijotin raskaustestiä, jossa näkyi kaksi viivaa.

Olin sokissa ensinnäkin siksi, että söin e-pillereitä, enkä varmasti ollut unohtanut pilleriä.

Toiseksi olin seurustellut poikaystäväni kanssa vasta puoli vuotta, ja yhteisasumista oli takana ainoastaan kuukauden päivät.

Eniten järkytti kuitenkin se, että sairastan ykköstyypin diabetesta. Diabeetikon raskauden pitäisi aina olla suunniteltu.

Lue myös: Raskausdiabetes on ehkäistävissä

Ei mihinkään ilman lääkkeitä ja välipaloja

En muista elämää ilman diabetesta. Se on ollut elämänkumppanini kaksivuotiaasta lähtien ja tulee olemaan aina hautaan asti.

Aina ennen syömistä tai juomista mittaan verensokerini sormenpäästä. Sitten lasken, paljonko ruoassa tai juomassa on hiilihydraatteja ja pistän ateriainsuliinin sen perusteella. Lisäksi pistän perusinsuliinin 12 tunnin välein.

Diabetes ei ole varsinainesti rajoittanut elämääni, mutta en voi lähteä mihinkään ilman insuliineja, verensokerimittaria ja välipaloja. Jos verensokeri pääsee liian matalaksi tai liian korkeaksi, seurauksena voi olla tajuttomuus, joka pahimmassa tapauksessa johtaa kuolemaan.

Keskustele: Voiko diabetes olla osasyy lapsettomuuteen?

Raskaaksi e-pillereistä huolimatta

Mie olen raskaana, pamautin miehelleni Mikolle, kun hän tuli töistä kotiin. Olisit edes antanut istua alas, Mikko vastasi.

Olin sanonut hänelle heti seurustelun alussa, että jos tulen raskaaksi, aion pitää lapsen. Hän saisi itse päättää, jääkö vai lähteekö. Mikko jäi.

Varasin heti ajan diabeteslääkärille. Kun diabeetikko tulee raskaaksi, sairauden pitäisi olla mahdollisimman tasapainossa. Sillä varmistetaan, että vauvalla on hyvät olosuhteet kehittyä.

Äidin sekä matala että korkea verensokeri tekee hallaa vauvalle. Esimerkiksi korkea verensokeri alkuraskaudessa lisää epämuodostumariskiä.

Lue myös: Koskettava tositarina: raskaaksi e-pillereistä huolimatta

Raskauspahoinvointi vei tiputukseen

Raskauden ensimmäiset kolme kuukautta olivat hirveitä. Ruoka ei pysynyt sisällä, eikä tehnyt mieli syödä mitään. Diabeetikko ei kuitenkaan voi olla syömättä, koska silloin verensokeri laskee.

Lopulta jouduin tiputukseen, koska en saanut pidettyä verensokeriani ylhäällä.

Kun pahoinvointi helpotti, ruoka maistui taas. Yritin vältellä verensokeria nostavia nopeita hiilihydraatteja, kuten sokeria ja vaaleaa leipää.

Ajatus siitä, että on vastuussa toisen ihmisen hyvinvoinnista, antoi motivaatiota hoitaa sairautta huolella. Mittasin verensokeriarvoni vähän väliä, viikon aikana varmasti satoja kertoja.

Raskauttani seurattiin tarkkaan, sillä diabeetikon raskaus luokitellaan riskiraskaudeksi. Esimerkiksi munuaiset joutuvat kovalle koetukselle.

Diabetes altistaa raskausmyrkytykselle. Se koitui minun kohtalokseni raskausviikolla 27.

Lue myös: Äitien parhaat vinkit raskauspahoinvointiin

Raskausmyrkytys johti hätäsektioon

Vakava raskausmyrkytys kolme kuukautta ennen laskettua aikaa johti hätäsektioon. Diabeetikkojen vauvat ovat tyypillisesti tavallista isokokoisempia. Mikael painoi 1 320 grammaa, kun yleensä noilla viikoilla vauva painaa noin kilon.Tavallaan tässä tapauksessa diabeteksestani oli etua. Mikael oli osaston suurikokoisin keskonen.

Vauva jäi sairaalaan yhdeksäksi viikoksi. Se oli kamalaa aikaa. Tulin äidiksi ensimmäistä kertaa, mutta yhtäkkiä raskaus jäi kesken. Sitten lapsi olikin keskoskaapissa eikä minun sylissäni.

Syntymän jälkeen Mikael oli sokeritiputuksessa, jolla tasataan lapsen verensokeri. Se on yleinen käytäntö diabeetikkojen vauvoilla.

Lue myös: Tunnista raskausmyrkytys ajoissa

Uudelleen raskaaksi

Kun Mikael oli kaksivuotias, tulin uudestaan raskaaksi. Tällä kertaa raskaus ei ollut yllätys.

Pahoinvointi oli vielä voimakkaampaa kuin ensimmäisellä kerralla. Loppuraskaudessa vauva kasvoi hurjaa vauhtia, jopa 600 grammaa viikossa. Yleensä paino nousee puolet vähemmän.

Ravasimme ultrassa viikon välein, ja lopulta raskaus päätettiin purkaa raskausviikolla 36.

Matias syntyi suunnitellulla sektiolla 3 670 gramman painoisena. Ties minkä kokoinen hän olisi ollut, jos raskauden olisi annettu jatkua.

Periytyykö diabetes lapsilleni?

Ykköstyypin diabetes on perinnöllinen, ja totta kai pelkään, että poikani saavat sen. Mikael, 3, on jo tottunut siihen, että mittaan hänen verensokerinsa, jos hän on erityisen janoinen tai kärttyinen.

Pistän itseäni lasten nähden, mutta en tee siitä numeroa. Mikael haluaa pitää insuliinikynää kädessään ja saattaa nostaa omaa paidanhelmaansa. Jos heikko olo yllättää minut ja joudun kaivamaan esiin pillimehun tai suklaapatukan välipalaksi, Mikael ymmärtää jo, että hän ei silti saa herkkuja.

Vaikka olen kovalla työllä saanut pidettyä diabetekseni hyvässä tasapainossa, se on silti jo tehnyt tuhojaan. Sairauttani on takana 23 vuotta, ja jaloissani on tuntopuutoksia ja hermosärkyjä.

Vihaan diabetesta, mutta olen hyväksynyt sen. Lapsia en kuitenkaan taida hankkia enempää.”

Juttu on julkaistu Kaksplussassa 5/2016.

 Lue myös: Koskettava tositarina: Lapsen epilepsia varjostaa perheen arkea

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X