Eihän ero muuta lastasi näkymättömäksi? 10 keinoa lapsen auttamiseksi

Vaikeassa erotilanteessa lapsen tarpeet saattavat unohtua. Monesti lapsi kärsii erosta ja tarvitsisi vanhempiaan eron keskellä jopa aiempaa enemmän.

Teksti Riikka Heinonen
avioero
Suojele lasta myös avioerotilanteessa.

Moni lapsi kärsii vanhempiensa avioerosta ja sen aiheuttamista muutoksista arjessa. Erityisen hankalia ovat pitkittyneet eroriidat ja huoltajuuskiistat. Vanhemmat saattavat keskittyä riitelemiseen niin intensiivisesti, että taistelun tuoksinassa lapsen tarpeet ja hyvinvointi unohtuvat.

Vaikka vanhemmat haluavat lastensa parasta, omien pettymysten kasautuminen ja henkinen kuormitus johtavat helposti siihen, että erotilanteissa lapsen tarpeita ei kyetä enää huomioimaan. Loputtomalta tuntuvan riitelyn keskellä lapsi muuttuu vähitellen näkymättömäksi.

Syyskuussa käynnistyneen lastensuojelujärjestö Barnavårdsföreningenin Näe Mut! Se mej! -kampanjan tavoitteena on tuoda lapsen tarpeet näkyviksi vaikeissa avioerotilanteissa ja muistuttaa vanhempia siitä, että lapsi tarvitsee heitä eronkin keskellä.

Näin puhut lapsellesi erosta

 

Lapsi oireilee erosta monin tavoin

Vanhempien ero vaikuttaa lapsen elämään monin eri tavoin. Tutkimusten mukaan 72 prosenttia lapsista oireilee psyykkisesti riitaisissa ja pitkittyneissä avioerotilanteissa. Vakavasta oireilusta kärsii jopa 48 prosenttia lapsista.

Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että avioeroon liittyvät konfliktit ja lasten joutuminen osalliseksi niihin vaarantavat lasten psyykkisen kehityksen. Lapsi käy eron yhteydessä läpi samanlaisia tunteita kuin vanhempansakin: surua, kieltämistä, vihaa ja häpeää. Hän syyttää vanhempien riidoista ja erosta helposti itseään.

– Ero saattaa aiheuttaa lapsessa alakuloisuutta, univaikeuksia, ahdistusta, ylivilkasta käytöstä tai somaattisia oireita, kuten mahakipua ja päänsärkyä. Myös kehityksen taantumista ja yökastelua voi esiintyä. Lapsen ikä, luonne ja temperamentti vaikuttavat siihen, miten lapsi reagoi, mutta myös vanhempien tavalla käsitellä ja hoitaa eroa on suuri vaikutus, kertoo lapsiperhetyön asiantuntija Anne Bjaerre.

Joskus vanhemmat päättävät olla riitelemättä lapsen läsnäollessa, mutta välienselvittely alkaa lapsen mentyä nukkumaan. Vanhemmat saattavat kuvitella, ettei lapsi kuule riitelyä. Lapset ovat kuitenkin taitavia aistimaan ja tulkitsemaan myös sanatonta viestintää. Jos perheessä riidellään paljon, lapsi saattaa pitkittää nukahtamista kuullakseen, mitä vanhempien välillä illalla tapahtuu. Lapset myös heräävät herkästi kuulemaan riidat.

Vauvavuosi panee parisuhteen koville: tämän takia ero ei kannata

 

Kun riita ei pääty avioeroon

“Pahimmalta ei tunnu se, että vanhempani eroavat. Pahimmalta tuntuu se, että he jatkavat riitelyä vielä eron jälkeenkin.” (10-vuotias tyttö)

10-vuotiaan tytön lausahdus kertoo paljon avioerotilanteiden stressaavuudesta lasten näkökulmasta. Pienillä lapsilla ei ole keinoja käsitellä vaikeita tunteita yksin, vaan he tarvitsisivat eron keskellä aina tukea vanhemmiltaan.

Lapset käsittelevät eroa eri tavoin – joku haluaa puhua paljon ja toinen sulkeutuu kuoreensa, eikä suostu puhumaan asiasta lainkaan. Aikuisten olisi tärkeä jaksaa oman pahoinvointinsa keskelläkin vastata lapsen eroa koskeviin kysymyksiin. Lapsen hyvinvoinnin kannalta on ratkaisevan tärkeää, miten vanhemmat toimivat avioeron yhteydessä ja sen jälkeen. Hyvin hoidettu ero suojaa lasta ja helpottaa hänen sopeutumistaan uuteen elämäntilanteeseen.

Erosta puhuminen ja sen käsitteleminen yhdessä on tärkeää. Lapsi tarvitsee muuttuvassa tilanteessa kuitenkin ennen kaikkea turvallisen aikuisen läsnäoloa ja läheisyyttä. Muutkin lapselle läheiset aikuiset voivat tukea häntä kertomalla, että kriisin keskellä on olemassa aikuisia, joiden puoleen lapsi voi tarvittaessa kääntyä.

Näin teet uusperheestä perheen

 

Auta lasta auttamalla itseäsi

Lapsen hyvinvointi tulee aina asettaa etusijalle. Erotilanteissa se tapahtuu myös niin, että vanhempi pyrki ihuolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Jos vanhempi voi pitkään huonosti, pitkittyy myös lapsen sopeutumisprosessi. Lapsi pääsee usein kunnolla kiinni uuteen tilanteeseen vasta, kun vanhemmat ovat itse päässeet pahimman erokriisin yli. Autatkin lasta parhaiten auttamalla ensin itseäsi. On myös syytä muistaa, että molemmat vanhemmat ovat tasavertaisesti vastuussa lapsen hyvinvoinnista ja siitä, että ero on lapselle mahdollisimman kivuton.

Lisätietoa erotilanteisiin: Näe minut -kampanja, Väestöliitto, Mannerheimin lastensuojeluliitto

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä