Iholla-sarjasta tuttu radiojuontaja Laura Friman: ”Pikkuvauva-aika oli ihan kamalaa”
Iholla-sarjassa arkeaan avaava Laura Friman, 36, muutti radiojuontajan pestin perässä Helsinkiin, ja perhe jäi Turkuun. Elämään mahtuvat sekä lapset että intohimoinen suhtautuminen työhön.
”Tutustuin mieheeni Aleksiin työkeikalla, kun olin tekemässä lehtijuttua hänen bändistään. Kliseisesti satuin vielä fanittamaan kyseistä bändiä, vaikka se ei olekaan mikään laajasti tunnettu. Nyt olemme olleet yhdessä jo 11 vuotta, joista naimisissa olemme olleet kaksi vuotta.
En tuntenut mitään suurta paloa äidiksi, mutta koin lasten hankkimisen jollain tavoin itsestäänselvyydeksi. Emme kuitenkaan uskaltaneet tunnustaa oikeasti yrittävämme lasta. Olimme tyypillisiä kolmekymppisiä, jotka eivät osanneet päättää oikeaa hetkeä perheen perustamiseen.”
Oletko valmis vanhemmaksi? Nämä 7 merkkiä kertovat sen
”Lapsen syntymän jälkeen iski pakokauhu”
”Tiedän tarkalleen hetken, jolloin nyt kuusivuotias esikoisemme Sulo sai alkunsa. Olin juuri palannut työmatkalta Suomeen, ja mieheni tuli minua vastaan nuhjuiseen hotelliin lentokentän lähistölle. Sen yön aikana olimme tarkoituksellisen huolettomia ehkäisyn suhteen.
Raskaus sujui hyvin, mutta lapsen synnyttyä minuun iski pakokauhu. Mietin ahdistuneena, miten ihmeessä saan pidettyä tämän minusta täysin riippuvaisen, avuttoman olennon hengissä. Asiaa ei helpottanut se, että Sulo itki lohduttomasti ensimmäiset elinkuukautensa.
Tunsin olevani yksin maailmassa, vaikka Aleksi tekikin parhaansa ollakseen tukenani. Päivisin laskin minuutteja siihen, että hän saapuisi töistä ja pääsisin yksin suihkuun. Kuuman veden alla seisoessani kuulostelin jatkuvasti vauvan itkua.
Pienikin ero lapsesta tuntui siltä kuin raajaa olisi revitty irti. Alkuun en jättänyt Suloa isänsä hoiviin edes kauppareissun ajaksi. Kun lapsi täytti puoli vuotta, ahdistukseni alkoi hellittää.”
Synnytyksen jälkeinen masennus on yleistä – näin ehkäiset, tunnistat ja hoidat sen
”En ole yhtään pikkuvauvaihminen”
”Rankasta vauva-ajasta huolimatta halusimme toisenkin lapsen, sillä sisaruksen kanssa varttuneena toivoin samaa omalle pojalleni. Pelkäsin ahdistuksen palaavan, vaikka ystäväni lohduttivat minua toistelemalla, kuinka olin onnistunut kasvattamaan esikoisen reippaaksi taaperoksi.
Nyt nelivuotiaan Uljaksen syntymää seurasivat pelkäämäni tutut tunteet, mutta ne iskivät lievempinä kuin esikoisen kohdalla. Kokemani jälkeen voin sanoa ihan suoraan, etten ole yhtään pikkuvauvaihminen. Mitä isommiksi lapset ovat kasvaneet, sitä enemmän olen heidän seurastaan nauttinut.”
Onko toinen lapsi pakko hankkia? Nämä ovat pienen ja ison perheen edut
”Reissutyötä tekevää äitiä saatetaan katsoa pitkään”
”Olin vapaa toimittaja jo Sulon syntyessä, ja vietin äitiyslomaa kaksi viikkoa ennen kuin aloin kirjoittaa osapäiväisesti. Uskon, että rakastamani työ piti päätäni kasassa vauvan ensimmäisten kuukausien aikana. Päivähoidon molemmat lapset aloittivat reilun vuoden ikäisinä. Freelancerin joustavat aikataulut ovat onneksi mahdollistaneet lyhyet hoitopäivät tähän kevääseen asti.
Jouduin käymään melkoisen kädenväännön itseni kanssa, kun minua vuodenvaihteessa pyydettiin Radio Helsingin aamujuontajaksi. Pesti merkitsi viikkojen viettämistä pääkaupungissa, ja kotimme on Turussa. Aleksi kehotti minua ottamaan paikan, vaikka se tarkoittikin arkivastuun kaatumista hänen harteilleen. Tällä hetkellä vietän viikot Helsingissä ja viikonloput Turussa. Keskellä viikkoakin pendelöin yhdeksi yöksi kotiin, ettei ikävä pääse kasvamaan liian isoksi.
Kukaan ei ihmettelisi reissutöitä tekevää isää, mutta äitiä saatetaan katsoa pitkään. Minulle ja Aleksille on aina ollut selvää, että hoidamme lapsia tasapuolisesti. Poikien ensimmäisinä vuosina minä olin päävastuussa, nyt on Aleksin vuoro.”
Työssäkäyvä äiti, näin pääset eroon syyllisyydestä
Marja Hintikka Livestä tuttu Heikki Soini: ”Hämmentävää, miten koti-isyyttäni ihmetellään”
”Arvostan hetkeä, jolloin haen lapset päiväkodista”
”Arkipäivän hienoimpia hetkiä on lasten hakeminen päiväkodista. Arvostan sitä erityisesti nyt, kun olen arjessa läsnä vähemmän. Suorastaan juoksen viimeiset metrit nähdäkseni pojat ja saadakseni heidät syliini. Kun kävelemme kotiin, he ehtivät kertoa päivän kuulumisensa minulle.
Nukuimme pitkään perhepedissä, ja edelleen pojat kömpivät yöllä väliimme. Yhdessä sänkyyn käpertyminen on ihanaa. Välillä tuntuu, että suorastaan humallun lasteni läheisyydestä.”
Kumpi on parempi, perhepeti vai oma sänky? Katso plussat ja miinukset
”Karkaamme säännöllisesti hotelliin seksilomalle”
”Lasten kanssa oleminen on niin intensiivistä, että parisuhde kärsii väistämättä. Välillä olemme iltaisin niin väsyneitä, ettemme jaksa edes katsoa toisiamme silmiin. Lähipiirissämme monet pienten lasten vanhemmat ovat eronneet, joten yritämme tietoisesti pitää suhdettamme hengissä.
Meillä on sääntö, että kerran puolessa vuodessa karkaamme hotelliin seksilomalle. Villin seksin sijaan saatamme vaikka riidellä hotellihuoneessa, mutta ainakin olemme siellä yhdessä.
On luonnollista, että elämä mullistuu lasten myötä, mutta silti olen ihan sama Laura kuin aina ennenkin. Lapset eivät ole muuttaneet minua esimerkiksi kärsivällisemmäksi – pikemminkin päinvastoin.
Toisinaan koen hämmentäviä aikuisuuden tunteita: olen saanut pidettyä nämä lapset hengissä, minä pärjään!”
Ruuhkavuodet uhkaavat parisuhdetta – 9 keinoa välttää ero
Juttu on julkaistu Kaksplussassa 4/17.
Jaa oma kokemuksesi