Minun tarinani 30.04.2017 Päivitetty 02.11.2020

Koti-isä Heikki Soini Marja Hintikka Livestä: ”Hämmentävää, miten valintaani ihmetellään”

Koti-isänä nyt toimiva, Marja Hintikka Livestä tuttu Heikki Soini, 38, rakastaa rauhallista kotielämää ja iltatoimia. Tytär Saiman tie unten maille vie Simpsons-tv-sarjan kautta.

Teksti
Elisa Hurtig
Kuvat
Arto Wiikari/Otavamedia ja Heikki Soinin kotialbumi

”Mukavinta arjessa on kiireettömyys. Minusta tuli vuodenvaihteessa koti-isä, kun jäin hoitamaan yksivuotiasta Saima-tytärtämme. Olin sitä ennen tehnyt kolme kautta Marja Hintikka Liveä (Yle), jota tehtiin melko nopealla tahdilla. Nyt voimme Saiman kanssa nukkua pitkään ja päättää aamulla, lähdemmekö pulkkamäkeen vai uimahalliin. Emme ole aikatauluttaneet arkeamme.

Koti-isän inhokki: siivoaminen

Inhokkikotityöni on siivoaminen, varsinkin imurointi. Imuroidessa pitää olla huonossa asennossa ja se tuntuu vaikealta. Selkää vain särkee. Tiedän, että minun pitäisi varmasti hankkia robotti-imuri.

Haluan kasvattaa tyttärestäni oikeudenmukaisen ja rehdin. En siedä sitä, jos lapsi ottaa toiselta lelun kädestä tai tönäisee toista. Muuten pyrin kasvattajana siihen, että suhtaudun avoimesti lapsen valintoihin, enkä lähde omilla ennakkoluuloillani tyrmäämään mitään. Se on kaunis ja ehkä naiivi ajatus, mutta siihen pyrin.

Pari kaveriani on myös lastensa kanssa kotona. Kerran työnsimme kaverini kanssa lastenrattaita vieretysten ja huomasimme, miten se herätti hämmennystä. Yksikin vastaantulija tökki kaveriaan: kaksi isää. On hämmentävää, miten koti-isyyteen suhtaudutaan edelleen ihmettelevästi ja se aiheuttaa absurdeja tilanteita. Minua ei esimerkiksi auteta ratikassa, kun yritän nostaa lastenvaunuja sisään. Kun olemme perhekahviloissa, siellä on lähinnä äitejä. Koti-isät löytyvät keskellä päivää Helsingin Mäkelänrinteen uimahallista. Isät ehkä tykkäävät aktiivisesta yhdessäolosta.

Tommi Eviläkin haluaa jäädä koti-isäksi

Simpsonien jälkeen nukkumaan

Pidän iltatoimista. Kello kahdeksalta napsautan telkkarin päälle ja Saima liimaantuu sohvalle katsomaan Simpsoneita. Hän tietää, että kun Simpsonit alkavat, hän on nukkumassa tunnin kuluttua. Ensimmäisen jakson pyöriessä teen iltapalaa. Kun se loppuu, käännän kanavan uutisiin, eikä Saima tiedä, että perään tulisi vielä toinen jakso. Iltarutiini päättyy urheiluruudun tunnariin. Jos Saima on väsynyt, hän saattaa jo kuudelta kysellä Simpsonien perään.

Heikki Soini letittää tyttärensä hiuksia

Arkisin Heikki ja Saima-tytär ehtivät pulkkailla, letittää tukkaa ja jammailla yhdessä lempimusiikkinsa tahtiin.

Minä laitan meillä ruokaa. Olin armeijassa vasten tahtoani talousaliupseeri, eli käytännössä tein ruokaa. Silloin se ei tuntunut mielekkäältä, mutta jälkeenpäin ajateltuna ei siitä haittaakaan ollut. Teen esimerkiksi makaronilaatikkoa isoon vuokaan, jotta siitä riittää useammalle kerralle. Aamupalaksi laitan Saimalle puuroa ja marjoja. Jotta saan puuron uppoamaan, lautasella on usein enemmän mustikoita kuin puuroa.

Isä, joka eli pikkulapsiaikaa 20  vuotta

Hissi saa hermot pintaan

Minut saa vihaiseksi talomme veräjähissi. Asukkaat eivät katso tarkkaan hissistä poistuessaan, että veräjä menee kiinni. Veräjän jäädessä raolleen hissi ei liiku. Kun kovilla pakkasilla saan ensin lapsen puettua ja laitettua rattaisiin, on raivostuttavaa, kun hissi onkin jumissa alemmissa kerroksisa. Neloskerroksessa näyttää asuvan joku, joka suorastaan nauttii veräjän auki jättämisestä.

Meillä soi yleensä soul ja jazz. Saima tottui musiikkiin jo Isan vatsassa ollessaan, sillä tein silloin levyä. Jos haluan saada tyttäreni nostamaan kädet ilmaan ja jammailemaan, minun ei tarvitse kuin sanoa Bassoradio, sillä se on synonyymi kaikelle musiikille. Saimalla on paljon soittimia ja hän tulee usein syliini, kun minä teen musiikkia kotistudiollani.

Parisuhdeaika on viime aikoina jäänyt vähiin. Meillä on meneillään uuden kodin remontointi, joka on yhdessä lähestyvän muuton kanssa vienyt energiaa. Hoitoapua meillä on onneksi saatavilla. Esimerkiksi isosiskoni, joka on teinipoikien äiti, tulisi meille lähes milloin tahansa.

En kaipaa vauva-aikaa

Vauva-ajasta en ole jäänyt kaipaamaan juuri mitään, sillä palasin nopeasti töihin, ja huomasin pian, että olin erilaisessa asemassa kuin Isa: vauva itki aina hänen peräänsä. Muistan tosin sen ihanan fiiliksen, kun tulimme sairaalasta kotiin ja istahdin vauva rintani päällä sohvalle katsomaan Ranskan avoimen tennisturnauksen finaalia.

Jani Toivola odotti isyyttä pitkään

Hemmottelen itseäni liikunnalla. Perjantaisin Isan vanhemmat ottavat Saiman usein hoitoon, ja silloin minä voin tehdä omia asioitani. Usein menen Eläintarhan kentän sisäjuoksuradalle, jossa ei ole päivisin juuri ketään. Sinne ei ylety edes puhelimen kenttä, joten kukaan ei saa minua edes kiinni. Saan keskittyä pikajuoksutreeniin rauhassa pari tuntia.”

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 2/17

Lue myös:

Äiti jätti miehensä ja lapsensa, miten siitä selviydyttiin?

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X