Koululääkärinä Joonas, 30, tyrmistyi ruutuajasta: Lapset syövät lääkkeitä kännykällä aiheutettuun jatkuvaan päänsärkyyn

Joonas Tolvanen opiskelee vuosittain kung-futa shaolinmunkkien luona. Koululääkärillä on lasten kasvatuksen erilaisuudesta painavaa sanottavaa.

Teksti Liisa Järvinen
Kuvat Tommi Anttonen, Harri Wickstrand, Joonas Tolvasen kotialbumi
Joonas Tolvanen löysi nuorena kung-fusta mielentyyneyden. Sitä tarvitsee myös tuoreena isänä.

Viileä vuoristotuuli, joka puhaltaa virkistävästi kung-fu-treenin lomassa. Herkullinen, lämmin nuudelikeitto rankan harjoituksen jälkeen. Kiireetön elämä ja huoleton meininki. Arki, jota lääkäri Joonas Tolvanen, 30, kuvailee eläneensä lukuisilla Kiinan-matkoillaan kuulostaa utopistiselta suomalaisen kiireyhteiskunnan näkökulmasta.

Tolvanen on 17-vuotiaasta asti matkustanut vuosittain Kiinaan harjoittelemaan kung-fu-taistelulajia useiden viikkojen tai jopa kuukausien ajaksi. Täksi vuodeksi suunniteltu matka jää todennäköisesti väliin koronapandemian vuoksi.

Tulevien kuukausien arki näyttää siis kutakuinkin tältä: Päivät töissä lääkärinä, illat perheaikaa puolison ja 1-vuotiaan Antti-pojan kanssa.

Korona-aikana korostuu yhteisöllisyys ja sen puute. Yhteisöllisyyttä Tolvanen ikävöi myös Kiinan-matkoiltaan.

– Kun asuu sisäoppilaitoksessa kavereiden kanssa kuukausikaupalla samassa huoneessa ja on aikaa jutella syvällisesti, ihmiset oppii tuntemaan ihan eri tavalla.  Tuntuu, että Suomessa harrastetaan usein vain pintapuolista jutustelua.

Koronan vuoksi sosiaalisia suhteita ylläpidetään yhä enemmän ruutujen välityksellä. Ruutuajasta on tullut myös pelastus vanhemmille, jotka yrittävät selviytyä etätöistään lasten pyöriessä jaloissa.

Siitä Tolvasella on painavaa sanottavaa.

Lääkkeistä ja tipoista tuli ruutulasten rutiini

Ruutuajan lisääntymisen poikkeustilanteessa on Tolvasesta ymmärrettävää. Silti hän toivoo, että se ei jää pysyväksi tavaksi.

Tolvanen työskentelee tällä haavaa sairaalalääkärinä, mutta suunnittelee erikoislääkärin paperit saatuaan palaavansa minne sydän taas kutsuu, koululääkäriksi. Ala- ja yläkoulun lääkärinä viime vuonna Tolvanen huomasi, miten liiallinen ruutuaika vaikuttaa lapsiin.

– Harva lapsi ymmärtää kiinnittää huomiota hyvään ergonomiaan. Puhelinta tuijotetaan pää työntyneenä eteenpäin, jolloin niskaan kohdistuu painetta. Seurauksena voi olla kivulias niskakyhmy, Tolvanen avaa.

– Etukumarassa asennossa ryhti huononee, ja rintalihakset kiertävät hartioita eteenpäin. Huono asento heijastuu lonkkiin ja polviin asti. Pidemmällä aikavälillä voi tulla kroonisia kipuja.

Taaperon isä Joonas Tolvanen on koululääkärinä todistanut, miten ruudut rapauttavat lapsia. Kuva: Harri Wickstrand

Ruudun tuijottaminen rasittaa myös silmiä. Tolvasen huomioiden mukaan yhä useampi lapsi käyttää silmien kosteustippoja jopa päivittäin.

– Silmät väsyvät, jos ruutua tuijottaa monta tuntia putkeen. Jos muistaa pitää taukoja, silmätkin saavat levätä, eikä kosteustippoja välttämättä tarvitse yhtä useasti.

Tolvasen koululääkärivastaanotolla yhä yleisempi käynnin syy on päänsärky.

– Moni lapsi ja nuori kärsii kroonisesta päänsärystä, jonka syyksi paljastuu useimmiten liiallinen ruutuaika. Vaivaan syödään särkylääkkeitä, vaikka paras hoitokeino olisi yksinkertaisesti ruutuajan vähentäminen ja ulkoilun ja liikunnan lisääminen.

Kun lapsi ei irtaannu ruudusta edes lääkärissä

Ruutujen ehdoton vastustaja Joonas Tolvanen ei kuitenkaan ole.

– Esimerkiksi kavereiden näkeminen ruutujen välityksellä on lapsille tärkeää. Eivätkä pelitkään ole pahasta. Pelaaminen kehittää hienomotoriikkaa, päättelykykyä ja reagointikykyä.

Ongelmaksi ruutuaika muodostuu, kun se alkaa häiritä tavallista elämää ja viedä aikaa muilta harrastuksilta kuten liikunnalta.

– Jos lapsi alkaa raivota, kun ruudun äärestä pitää irtautua, ruutuaikaa on todennäköisesti ollut liikaa. Huolestuttavia merkkejä ovat myös unettomuus, ärtyisyys ja keskittymiskyvyn puute. Silloin kannattaa kokeilla, pystyykö lapsi olemaan erossa ruuduista edes yhden kokonaisen päivän. Jos ei pysty, ruutuaikaan on kiinnitettävä huomiota.

Joonas Tolvanen ja idän opit

Myös lääkärivastaanotollaan Joonas Tolvanen ottaa ruutuajan herkästi puheeksi, jos lapsen oireet viittaavat esimerkiksi liialliseen pelaamiseen.

– Jos lapsi ei pysty laskemaan puhelinta kädestään edes vastaanottokäynnin ajaksi, ongelma on aika selkeä.

Tolvanen näkee puhelimen selaamisen vastaanotolla myös auktoriteettiongelmana. Vaikka Tolvanen ei allekirjoita Kiinan-matkoillaan todistamaansa lapsiin kohdistuvaa kovaa kuria, hän arvostaa sitä, miten kiinalaiset lapset suhtautuvat auktoriteetteihin.

– Siellä vanhempia ihmisiä kunnioitetaan ja heitä totellaan.

Joonas Tolvanen palaa Kiinaan yhä vuosittain, mutta nyt matka jäänee pandemian vuoksi tekemättä.

Joonas Tolvanen palaa Kiinaan yhä vuosittain, mutta nyt matka jäänee pandemian vuoksi tekemättä. Kuva Tolvasen kotialbumista.

Henkilökohtaisena taistelunaan ruutuaikaa vastaan Tolvanen kirjoitti lastenkirjan. Tarinassa lapset harjoittelevat kung-futa muinaisessa Kiinassa. Toukokuussa julkaistuun Jademiekan arvoitukseen (Otava) Tolvanen nivoi omat kokemuksensa, mutta koosti ne lapsille sopivaan muotoon.

– Kirja on kuvitettu lastenromaani, ja se sopii alakouluikäisille, myös vasta lukemaan opetteleville.

Siihen on vielä aikaa, että Tolvasen yksivuotias Antti-poika tavailisi tarinaa. Silti hänen kasvatuksessaan näkyvät samat buddhalaiset opit, jotka ovat antaneet Tolvaselle luovuutta kirjoittaa, ohjenuoran elämään ja näkökulmaa länsimaiseen perhearkeen. Lopuksi Tolvanen jakaa muillekin Shaolin-munkkien tapaa ajatella.

1. Buddhalaisuudessa opetetaan epäoikeudenmukaisuuden sietämistä.

Asiat otetaan vastaan ja hyväksytään sellaisina kuin ne tulevat.

2. Vallitseviin oloihin sopeudutaan.

Tärkeä oppi on hyväksyä, että ilot ja surut syntyvät kulloisissakin olosuhteissa.

3. Vanhemmuuteen sopii erityisesti buddhalaisten ajatus siitä, että ainoa pysyvä asia on muutos.

Hetkessä eläminen kannattaa, sillä lapsen elämä on vain ohimenevä silmänräpäys.

Anna.fi: Omasta jaksamisesta puhuminen ei jotenkin sovi, sanoo lääkäri ja kirjailija Joonas Tolvanen

Kaksplus kuuluu samaan konserniin Kustannusosakeyhtiö Otavan kanssa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä