Minun tarinani 10.11.2019 Päivitetty 02.10.2023

Mira on hankkinut kolme lasta yksin hedelmöitysklinikalla: ”Olen ylpeä tavastani perustaa perhe”

Mira Ruskeeniemi toivoo, että lasta kaipaavilla itsellisillä naisilla olisi matalampi kynnys hoitoihin. Kun hän päätti yrittää klinikalla pojalleen vielä pikkusisarusta, tulikin kaksoset.

Teksti
Satu Lithovius
Kuvat
Mira Ruskeeniemen kotialbumi
12 kommenttia

”Halusin äidiksi teini-ikäisestä asti. Koko aikuisuuteni alkuvuodet etsimällä etsin miestä, isää tuleville lapsilleni. Sitten kerran aloin kaverini kanssa pohtia, pitäisikö lähteä yksin hedelmöityshoitoihin. Otin asiasta selvää, ja pian olinkin jo ensikäynnillä lapsettomuusklinikalla. Olin tuolloin 26-vuotias.

Ensimmäinen inseminaatio ei tuottanut tulosta, samoin kuin eivät kaksi seuraavaakaan. Päätin pitää taukoa hoidoista ja säästää rahaa. Tuolloin itselliset naiset eivät saaneet hedelmöityshoitoja julkisella puolella, joten yksityinen klinikka oli ainoa vaihtoehto.

Hoidot olivat kalliita, mutta olin ehtinyt vuosikausia käydä töissä ja hassata rahojani paljon turhempaankin.

Palasin hoitojen pariin syksyllä 2015, ja tulin raskaaksi heti ensimmäisestä inseminaatiosta. Tuolloin suurin toiveeni oli saada edes yksi lapsi enkä siis vielä suunnitellut sen enempää. Mutta kun vauva sitten syntyi, halusin ehdottomasti hänelle sisaruksen.

Lue myös: Ensisynnyttäjän tositarina sairaalasta: ”Hävettävin osa elämästäni tapahtui”

Hedelmöityshoidoilla monta lasta
Tilaa kolmelle. Eevi, Eeli ja Vili ovat täyssisaruksia saman tuntemattoman lahjoittajan sukusoluista.

Lapsettomuusklinikalta kuulin, että minulle voitaisiin tehdä lisää hoitoja saman luovuttajan sukusoluilla.

Lähdin uudelleen hoitoihin Eelin ollessa reilun vuoden ikäinen. En tullut raskaaksi ensimmäisestä yrityksestä. Meni melkein vuosi ennen kuin tuli mahdollisuus uuteen hoitokertaan. Tulin raskaaksi, mutta raskaus meni kesken varhaisessa vaiheessa.

Olin epäuskoinen kaksosista

Halusin yrittää nopeasti uudestaan. Ajattelin, että se olisi viimeinen yritys, meni se sitten syteen tai saveen. Enempää rahaa en laittaisi hoitoihin.

Tulin raskaaksi, ja ensimmäisessä ultraäänitutkimuksessa sain kuulla odottavani kaksosia. Se tuntui todella omituiselta, ja oli se vähän järkytyskin.

Lue myös: Eikö vauvaa kuulu? Tarkista nämä 9 asiaa ennen hedelmöityshoitoja

Kysyin ultranneelta kätilöltä, onko toisellakin sikiöllä varmasti syke. Sitten ihmettelin, missä pahoinvointini on – en kärsinyt siitä ollenkaan.

Minulla meni todella pitkään sisäistää, että vauvoja oli oikeasti tulossa kaksi. Loppuraskauteen asti olin epäuskoinen. Omaa jaksamistani ja sen riittävyyttä kolmen pienen lapsen kanssa en kuitenkaan stressannut. Minulla on todella vahva tukiverkko ja tiesin, etten joutuisi pärjäämään yksin.

Monta lasta hedelmöityshoidoilla
Tuplaonnea. Vili ja Eevi ovat helppoja vauvoja – tosin Vili on kaksosista kärsimättömämpi.

Nyt Eeli on kolmevuotias ja kaksoset, Vili ja Eevi, täyttävät pian neljä kuukautta. Arkemme sujuu hyvin. Vauvat ovat helppoja ja nukkuvat jo nyt lähes kokonaisia öitä. Perheeni ja ystäväni ovat pitäneet lupauksensa ja auttavat minua aina tarvittaessa. On helpottavaa tietää, että apu on puhelinsoiton päässä.

Lue myös: Kahden lapsen äiti Hanna Angelvuo, 31, pelkäsi olla yksin – anoppi vietti kuukauden perheen luona ja kuunteli Hannan huoliajatuksia

En kanna huolta rahasta

Ennen kaksosten syntymää jännitin, miten äidin jakamattomaan huomioon tottunut Eeli suhtautuisi tulokkaisiin. Pelkoni oli kuitenkin turha. Eeli on ihana isoveli – joskin hieman omistushaluinen: hän ilmoittaa aina ulkopuolisille, että vauvat ovat äidin ja hänen, eivät kenenkään muun.

Minusta tuntuu silti välillä pahalta, kun joudun niin usein sanomaan hänelle, että odota hetki, äidin pitää hoitaa vauvat ensin. Mutta kun kainaloni vapautuu, hän hakeutuu siihen heti. Haastavia ovat ne hetket, kun kaikki kolme huutavat yhtä aikaa, ja minulla on vain kaksi kättä. Silloin tunnen hetkellistä avuttomuutta.

Hedelmöityshoidoilla monta lasta
Kolmen kopla. ”Minun ja äidin vauvat, eivät kenenkään muun”, muistuttaa Eeli ulkopuolisia.

Taloudellisesti pärjäämme hyvin. Valtio maksaa itselliselle äidille täyden elatustuen ja lapsilisät yksinhuoltajakorotuksineen, joten elämme ihan mukavasti. Mielestäni Suomessa lapsiperheitä tuetaan riittävästi. Aion palata myyjän työhöni ensi vuoden syksyllä.

Etukäteen pelkäsin, että minua katsottaisiin kieroon sen takia, että päätin hankkia lapset yksinäni. Ajattelin, että minua pidettäisiin itsekkäänä valintani vuoksi.

”Välillä hän kutsuu miehiä yleisesti isiksi.”

En kuitenkaan ole kohdannut minkäänlaisia ennakkoluuloja. Enemmänkin ihmiset kantavat huolta jaksamisestani. Monet myös sanovat, että oli rohkeaa lähteä tähän yksin.

Lasteni ainoana vanhempana minua välillä pelottaa, että mitä lapsille tapahtuu, jos minulle sattuu jotain. Elämän realiteetteja joutuu miettimään ehkä enemmän kuin jos vanhempia olisi kaksi. Virallista paperia en ole asiaan liittyen tehnyt, mutta siskoni on lupautunut huolehtimaan lapsista, jos jotain tapahtuisi.

Lue myös: 14 x jännä reaktio vauvauutiseen: ”Kaikki yllättyivät iloisesti paitsi yksi, joka ryntäsi hysteerisenä vessaan itkemään”

Kannustan muita yksin hedelmöityshoitoihin

Aion kertoa lapsilleni avoimesti perhekuviostamme, kun he kasvavat isommiksi. Eelin kanssa olen asiasta jo jutellutkin lapsentasoisesti. Hän ei oikein vielä täysin käsitä, mikä isä on. Välillä hän kutsuu miehiä yleisesti isiksi kuultuaan, kun päiväkotikaverit puhuvat omista isistään.

Kerron perheeni syntytavasta avoimesti kaikille muillekin, jotka vain jaksavat kuunnella. Olen ylpeä omasta tavastani perustaa perhe. Itsellisessä äitiydessä parasta on mielestäni se, että saan päättää asioista itse. En joudu tekemään kompromisseja esimerkiksi kasvatuskysymyksissä.

”Olen jo alkanut haaveilla neljännestä lapsesta, mutta sen haluaisin jonkun miehen kanssa.”

Tulevaisuudelta toivon silti parisuhdetta. Olen jo alkanut haaveilla neljännestä lapsesta, mutta sen haluaisin jonkun miehen kanssa. Ajattelen, että jos olemassa olevat lapseni ovat miehelle ongelma, se mies ei ole minua varten.

Suomen syntyvyyden laskusta keskustellaan paljon. Ehkä auttaisi, jos lapsettomuushoidoista, yksinhuoltajaäideistä ja vanhemmuudesta ylipäätään puhuttaisiin myönteisemmin. Lapsia toivovia voitaisiin kannustaa menemään hoitoihin, ja ehkä niihin voisi saada jonkinlaista tukea, jotta kynnys hoitojen aloittamiseen ei olisi niin suuri.

Itse haluaisin kannustaa muitakin naisia lähtemään tälle tielle. Jos kovasti haluaa lapsen, sopivaa miestä ei ole pakko odottaa.”

Kommentit (12)

Aina näillä tyypeillä on hyvät tukiverkot. Saako joskus raakaa ja rehellistä puhetta sellaisesta perheestä josssa molemmat papat juoppoja ja mammat ja mummit hoivaa mielummin juoppojansa kuin lapsen lapsia.

Ihana uutinen. Itse hankin eron jälkeen kolmannen lapseni itsellisenä naisena ivf-hoidolla 40v. lahjaksi itselleni ja sain tyttären, maksoi paljon yksityisellä, mutta oli kaiken sen arvoista. Tyttö nyt tokaluokkalainen ihanuus.

Olipas kiva juttu :) Kaikkea hyvää Miralle ja lapsille.

Missä se perhe luuraa? onko kyseessä yh-tukien kalastelua?

Ne tuet vasta niin isot ovatkin että niitä kannattaa kalastella. NOT. Tämä nainen halusi saada lapsia.

Ihanaa että nykyään perheen voi perustaa näinkin! Ja hienoa että lähdit kasvoillasi puhumaan asiasta ja normalisoimaan itsellistä vanhemmuutta. Kaikkea hyvää sinulle ja perheellesi❤

Hienoa tekstiä.
Itse olen tulossa kummiksi itsenäisen tyttäreni saadessa vauvan.
Olet rohkea samoin kun tyttäreni.

Todella rohkeaa noin avoimesti puhua asiasta. Ja todellakin, näinä vauvakadon aikoina pitäisi enemmän tukea tällaisiakin ratkaisuja.
Onnea oikein paljon äidille ja ihanille lapsille!

Todella ihana avautuminen tämän päivän tilanteesta. Yhteiskunnassa saisi olla enemmän yksihuoltajapositiivisuutta. Lasten kasvattaminen ja huolehtiminen on jo oma työnsä ja jos siinä on lisukkeena isä/mies, joka on lisänä hoidettavana / passattavana, ollaan äitejä ajamassa loppuun saakka. Varmasti useat toivovat ja unelmoivat perheestä, jossa on kaksi vanhempaa, mutta aina unelmat eivät käy yksin. Tuokin on helpompaa kuin tapella sitten erotilanteessa tai eron jälkeen isän kanssa, joka tahtoo äitiä vain lisää stressata ja kuormittaa, simputtaa olematta maksamatta elatusapua, näkemättä lapsia sekä vaatimalla kaikkea mahdollista tekemättä itse mitään lasten eteen.

Yksinhuoltajille tosin saisi saada ajoittain ilmaista kotihoitoapua siivouksessa, äidille on ihan lomaa jo päästä itse ulos lasten kanssa ja siihen ei kannata yhteiskunnan haaskata lastenhoitoapua että joku tulee kotiin kärryttelemään vauvaa pihalla, kun äiti hiki päässä sillä aikaa siivoaa yksin.

Kiitos kannustavista sanoista! :)

Ihana teksti! Olisi monelle lapselle mahtavaa, jos saisivat kasvaa ilman isää (tai miestä joka luulee olevansa isä). Kumma kun yhteiskunta ei avusta tässä enemmän.

ei kannattais omia pettymyksiä ”testamentata” lapsille.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X