Pienen vauvan äiti Monika Lindeman: ”Rintapumppu pelastaa arjen”

Näyttelijä Monika Lindemanin äiti muistutti tytärtään, että vauvan synnyttyä oma elämä jatkuu. Niin se on jatkunutkin. Tosin nykyään auton hansikaslokerosta löytyy muutakin kuin rekisteriote.

Teksti Elisa Hurtig
monika-lindeman
Monika nauttii vauva-arjesta, joten hän ole vielä päättänyt, milloin palaa täyspäiväisesti takaisin töihin.

”Rakastan kiireettömiä aamuja, jolloin herään silloin kun vauva herää, keitän rauhassa aamukahvin ja teen marjasmoothien. Aamukahvi on minulle tärkeä. Kunhan sen saan juotua, ei ole väliä, mitä loppupäivänä tapahtuu. Jos Samuel leikkii aamulla leikkimatolla, napsautan vielä iPadista Hesarin auki ja luen rauhassa uutisia.

Hormonit ovat pitäneet minut toistaiseksi hyväntuulisena, väsymys ei paina. Ärsyynnyn kuitenkin, jos asiat jäävät viime tippaan. Kun aamukymmeneltä pitäisi olla jo menossa ja huomaan, että lapseni tavarat on pakkaamatta, tulen hetkeksi huonolle tuulelle. Pitäisi aina muistaa laittaa tarvikkeet illalla valmiiksi.

Olen huono käsilaukkuihminen ja kannan kaiken takkini taskuissa. En tarvitse paljon tavaraa mukaani: jos jokin pikku juttu unohtuu, käyn ostamassa sen. Siksi minulla onkin miljoona huulirasvapurkkia kotonani. Kun Samuel syntyi, minun piti oikein opetella pakkaamaan hänelle tarvikkeita mukaan ja tarkistamaan aina lähtiessäni, mitä tarvikekassissa on. Vaippoja ja puhdistuslappuja löytyy nykyään joka paikasta, myös auton hansikaslokerosta.”

Monika Lindeman

– Jos tarvitsen tukea vanhemmuuteen, käännyn mieheni puoleeen, Monika Lindeman sanoo.

Ikävän määrä yllätti

”Samuelilla on superisä, jolla on joustavat aikataulut. Voimme sumplia menojamme helposti, joten minäkin pääsen välillä pois kotoa, eikä minun tarvitse miettiä, miten kotona pärjätään. Ikävän määrä on kuitenkin yllättänyt minut. Jos olen ollut pari tuntia joogaamassa, ikävä lapsen luokse on mieletön.

Rintapumppu on osoittautunut parhaaksi lastentarvikehankinnaksi. Ilman sitä en pääsisi helposti pois kotoa. Olen nimittäin ollut vähän korvikevastainen ja ajattelen, että jos maitoa tulee ja se riittää, haluan imettää mahdollisimman pitkään.

Kaverini on varoitellut minua, että kun vauvan on kolmen kuukauden ikäinen, hormonitoiminta muuttuu ja kamala väsymys iskee. Eipä ole vielä iskenyt. Tai sitten olen vain tottunut vauva-arkeen. Tosin olen minä saanut nukkuakin. Samuel nukahtaa noin seitsemältä illalla ja herää yleensä kolme tai neljä kertaa yössä. Yöimetysten jälkeen saan unen saman tien.”

Jyrkkä ei käsin tiskaamiselle

”Kun siivousvimma iskee, se on menoa. En ole normaalisti mikään siivousintoilija, mutta kun otan imurin kaapista, seuraavat puoli tuntia on pyhitetty imuroinnille.

Onneksi meillä on nykyään tiskikone. Kun asuimme pari vuotta sitten Lontoossa, minun piti tiskata käsin. En pitänyt siitä lainkaan. Aina kun olin syönyt, piti alkaa ajatella tiskaamista. Ja jos joskus päätin, että tiskaan myöhemmin, niiden likaisten astioiden luokse oli vielä hirveämpi palata.”

Monika Lindeman

Monika harrastaa joogaa, ja vauvakin näyttää viihtyvän.

Onnea perheen seurassa ja yksin

”Jos tarvitsen tukea vanhemmuuteen, käännyn mieheni puoleen. Olen saanut hyviä vinkkejä myös vanhemmiltani. Äitini on uraohjus ja tehnyt aina paljon töitä. Kun olin raskaana, hän sanoi minulle, että muista, että elämäsi ei lopu vauvan synnyttyä, vaan voit tehdä asioita samalla tavalla kuin aiemmin. No, en ole aivan samalla tahdilla painanut, mutta olen pitänyt huolen siitä, että voin edelleen tehdä niitä juttuja, jotka tekivät minut aiemmin onnelliseksi. Harrasta ryhmäliikuntaa ja joogaa. Samuelin kanssa käymme etnotanssitunnilla.

Käytän somea aivan liikaa. En taida olla ainut. Välillä katson ravintolassa ympärilleni ja huomaan, että kaikki tuijottavat puhelimiaan. Miksi ihmeessä siitä hetkestä pitää paeta? Ovatko jonkun muun tekemiset paljon kiinnostavampia kuin sen, joka istuu siinä vastapäätä? Olemme havahtuneet tähän mieheni kanssa ja esimerkiksi lomilla katsomme sähköpostit vain aamuisin.”

Haluan lapseni arvostavan luontoa

”Olen hurahtanut lastenvaatteiden kierrätykseen, ja kaikki Samuelin vaatteet ovat käytettyjä. Lastenvaatteisiin saisi menemään rahaa vaikka kuinka paljon, mutta en koe tarpeelliseksi ostella vauvalle merkkivaatteita. Tärkeintä on, että vaatteiden materiaali on mukava, ulkonäöllä ei ole niin väliä.

Kuuntelemme kotona mieheni musisointia. Kun Samuel kitisee, mieheni ottaa kitaran kouraansa ja alkaa soittaa. Lapsi rauhoittuu heti.

Haluan opettaa lapseni arvostamaan luontoa ja toivon, että poika oppii ulkoilun tärkeyden. Nykypäivänä moni lapsi tuntuu viihtyvän vain sisällä pelaamassa, mutta mielestäni siihen pitäisi saada joku järki. Haluan, että lapsen kanssaan käydään vähintään kerran päivässä ulkona: puistossa, metsässä tai uimarannalla. Saa nähdä, miten toteutus onnistuu käytännössä.”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä