Suurperheen äiti Mari: ”Päätimme tehdä lapset samassa rytäkässä”

39-vuotias Mari tietää, miten täynnä kädet ovat silloin, kun perheessä on vauhdikas esikoinen, kaksi taaperoa ja sylivauva. Siitä huolimatta suurperheen äiti etsii onnen kaikista päivistä.

Teksti Riikka Heinonen
Mari nauttii arjesta Sebastianin, Angelican, Danielan ja Caspianin kanssa.

”Elämä neljän lapsen kanssa muistuttaa joinakin päivinä sirkusta. Lapsemme Sebastian, 10, Angelica, 7, Daniela, 5, ja Caspian, 4, ovat kaikki juuri nyt haastavissa ikävaiheissa. Välillä toivon, että tämä vaihe menisi nopeasti ohitse.

Kuopus on uhmaiässä, ja hänen kanssaan pienetkin jutut ovat taistelua. Tytöt ovat pienen ikäeronsa vuoksi läheisiä, mutta ajautuvat helposti myös riitoihin. Joudun jatkuvasti toimimaan erotuomarina heidän kiistoissaan.

Esikoinen taas kaipaa tukea jalkapalloharrastuksensa kanssa. Hänellä on joka viikko monet treenit ympäri kaupunkia. Olen hurahtanut jalkapalloäidin rooliin ja viihdyn kentän laidalla.”

pieni ikäero

Toukokuu 2011: Sisaruskatraan toinen lapsi Angelica. Marin kotialbumi

Menoa heti ensitreffien jälkeen

”Tapasin mieheni Janin vuonna 1998, kun olin rakennekynsihuollossa. Olin laitattamassa kynsiäni Janin siskon liikkeessä, ja Jani sattui piipahtamaan siellä samaan aikaan. Heti huollon jälkeen puhelimeni pirisi. Soittaja oli Jani, joka oli iskenyt silmänsä minuun ja pyysi treffeille. Se oli menoa heti ensitreffien jälkeen.

Kun olimme olleet kymmenen vuotta yhdessä, välillemme oli jo kasvanut luja luottamus ja olimme ehtineet viettää tarpeeksi aikaa kaksin. Päätimme jättää ehkäisyn pois ja katsoa, mitä tuleman pitäisi. Tulin raskaaksi melkein saman tien.

Olen aina tiennyt haluavani perheen, mutta lasten saamista ei voi tietenkään itse päättää. Olemme Janin kanssa onnekkaita, kun meille on siunaantunut neljä tervettä lasta.

pieni ikäero

Syyskuu 2014: Caspianin ensimmäinen nauru. Marin kotialbumi

Ei suunniteltuja, mutta valtavan toivottuja

”Kaikki raskauteni ovat alkaneet helposti. En ole koskaan laskenut kiertoa tai metsästänyt ovulaatiota vaan olen aina vain yhtäkkiä huomannut, että kuukautiseni eivät ole alkaneet. Esikoiseni jälkeen sain keskenmenon, mutta en surrut sitä pitkään. Minua oli pyydetty juuri töihin kampaamoon. Uskon kohtalon johdatukseen ja siihen, ettei vauva ollut tarkoitettu siihen elämäntilanteeseen. Tiesin, että voisin saada vielä terveen lapsen, koska minulla oli jo Sebastian.

Kun meillä oli kolme lasta, tunsin oloni vajaaksi. Pariton lapsiluku häiritsi minua. Emme silti suunnitelleet raskautta. Olin jo raskausviikolla 13, kun sain tietää odottavani Caspiania. Elämä kolmen lapsen kanssa oli niin hektistä, etten huomannut olevani raskaana. Olin tottunut alkuraskauden uupumukseen, mutta en tunnistanut sitäkään, koska olin jatkuvasti väsynyt. Raskaus oli kaikesta huolimatta iloinen yllätys.

Olen iloinen, että päätimme tehdä lapset samassa rytäkässä sen sijaan, että olisimme saaneet heidät isommilla ikäeroilla. Aina kun olemme selvinneet edellisestä vauvavaiheesta, olen odottanut jo seuraavaa.

Myös synnytykseni ovat olleet helppoja. Terveydenhoitajan mukaan ne ovat menneet kuin oppikirjassa. Caspianin odotus oli tuskaisempi, koska hurja hellekesä sai sormeni ja jalkani turpoamaan.

Hänen synnytyksensä oli todella nopea, sellainen syöksysynnytys. Kärvistelin viimeiseen asti kotona, ja kun lopulta pääsimme synnytyslaitokselle, ehdin kiivetä sängylle ja ponnistaa kaksi kertaa, kun vauva oli jo maailmassa.”

pieni ikäero

Lokakuu 2014: Koko katras yhdessä, Angelica, Daniela, Sebastian ja Caspian. Marin kotialbumi

Ikuisesti yhdessä

”Lapsilukumme on tässä. Jani on jonossa sterilisaatioon, jotta minun ei tarvitsisi käyttää hormoniehkäisyä.

Pikkulapsiarki on rasittanut parisuhdettamme, mutta olemme selvinneet kaikesta yhdessä. En usko, että mikään voisi enää erottaa meitä. Jani on ollut tukenani suhteemme alusta lähtien. Äitini kuoli rintasyöpään, kun olin vasta 19-vuotias. Kokemus syvensi suhdettamme. Olemme aina halunneet tukea ja vahvistaa toisiamme.

Jani osallistuu lastenhoitoon täysillä, eikä minun koskaan tarvitse huolehtia ruuanlaitosta. Pyöritämme perhettä yhdessä. Jaamme rakkauttamme, ja meillä halaillaan paljon. Olemme myös periksiantamattomia ja menemme vaikka harmaan kiven läpi.

Emme ole luovuttaneet, vaikka välillä on ollut vaikeaa. Elämää on helpottanut se, että lapsemme ovat olleet terveitä, eikä heillä ole ollut allergioita tai koliikkia. He ovat myös nukkuneet yönsä hyvin. Jos lasten kanssa olisi ollut hankalampaa, emme olisi varmastikaan hankkineet näin montaa lasta.”

pieni ikäero

Kesäkuu 2015: Mari ja lapset taiteilemassa katuliiduilla. Marin kotialbumi

Äitiys itsekkyydestä luopumista

”Äitiys on ollut kasvattavaa, kun olen joutunut päästämään irti itsekkyydestäni. Särmäni ovat hioutuneet, ja minusta on tullut pehmeämpi. En enää kaipaa sitä, että pääsisin vapaasti lähtemään. Olen valmis olemaan lasten kanssa kotona.

Olen rento äiti. En kiellä lapsilta kaikkea, enkä ole jatkuvasti desinfioimassa joka paikkaa. Olen tehnyt kotiäitinä kampaajan töitä silloin tällöin. Työ on ollut pelastusrenkaani, sillä sen avulla olen päässyt toteuttamaan itseäni. Haluan pitää huolta hiuksistani ja ulkoisesta olemuksestani myös kotona ja muistaa itseni äitiyden keskellä.”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä