Vanhemmuus 26.08.2016 Päivitetty 07.09.2021

Ryhtyäkö sijaisvanhemmaksi – Millaista sijaisvanhemmuus on?

Lasten sijoitukset ovat lisääntyneet viime vuosina ja sijaisperheistä on huutava pula. Vain alle 40 prosenttia huostaanotetuista lapsista saa sijaisperheen. Olisiko sinusta sijaisvanhemmaksi?

Teksti
Elisa Hurtig
Kuvat
iStock

Lasten huostaanotot ja sijoitukset biologisen kodin ulkopuolelle ovat lisääntyneet. Usein syynä ovat vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmat ja lasten hoitamisen laiminlyönti. Sijaisvanhemmaksi ryhtymällä on mahdollista auttaa.

Huostaanotettuja lapsia sijoitetaan sekä perhesijoituksiin että laitoksiin. Perhehoidossa lapsi saa turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön silloin, kun omassa kodissa asuminen on mahdotonta. Perhehoidon tavoite on tarjota lapselle turvallinen koti, jossa arki on tasapainoista ja ennakoitavissa.

Perhesijoituksessa lapsi elää sijaisperheen jäsenenä. Sijaisperheen merkitys lapsen kehitykselle on huomattu merkittäväksi kiintymyssuhteiden muodostumisen kannalta. Perhesijoitukset ovat myös yhteiskunnalle taloudellisesti laitosmaisia hoitomuotoja edullisempi ratkaisu.

Sijoitukset ovat voimassa toistaiseksi. Monien sijoitettujen lasten sijoitustarve kestää aikuisikään asti, ja sijaisperheen luomat ihmissuhteet jatkuvat aikuistumisen jälkeenkin.

Lue myös: Sijaisvanhemmaksi ryhtynyt Satu Taiveaho: En enää koe olevani lapseton

Mitä sijaisvanhemmuus vaatii?

Ennen sijaisvanhemmuutta tulevien sijaisvanhempien on käytävä PRIDE-ennakkovalmennus, joka antaa tietoa tulevasta. Kaupungit, alueelliset sijaishuollon tai perhehoidon yksiköt, järjestöt sekä yksityiset perhehoitopalveluiden tuottajat järjestävät valmennuskursseja.

Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen vaatii sellaista terveyttä ja voimavaroja, jotka riittävät lapsen hoitamiseen. Varsinkin alussa sijoitettu lapsi voi vaatia paljon sijaisvanhempien aikaa.

Vanhemmilla tulee olla aikaa myös yhteistyöhön lapsen biologisten vanhempien, sosiaalityöntelijöiden sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa.

Perheen kodin tulee olla sellainen, että sijoitetulle lapselle on omaa tilaa ja rauhaa. Tavallinen perheasunto on toki riittävä.

Lue myös: Mitä adoptioneuvonnassa kysytään?

Mistä tukea sijaisvanhemmaksi ryhtyneelle?

Sijaisperheellä on oikeus koulutukseen ja työnohjaukseen. Niiden avulla vahvistetaan sijaisvanhempien osaamista ja jaksamista.

Sijaisvanhemmaksi ryhtyneelle on tarjolla paljon erilaisia vertaisryhmiä. Yksi vertaistuen muoto on mentorointi, jossa kokenut ja kouluttautunut perhehoitaja antaa vertaisasiantuntija-apua aloittelevalle tai vaikeassa tilanteessa olevalle sijaisvanhemmalle.

Jos sijoitus päättyisi, sijaisperheelle tarjottaisiin tukea ja ohjausta.

Keskustele: Sijaisvanhemmaksi ryhtyvät ja sijaisvanhempina olevat

Saako sijaisvanhemmuuteen rahallista tukea?

Sijaisvanhemmalle maksetaan hoitopalkkio ja kulukorvaus. Palkkio määräytyy lapsen hoidettavuuden perusteella. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokaan, vaatetukseen ja muihin päivittäisiin menoihin. Se on verotonta.

Jos suunnittelet sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, voit olla yhteydessä esimerkiksi oman paikkakuntasi sosiaalitoimistoon tai perhehoidon yksikköön, alueelliseen sijaishuoltoyksikköön, Pelastakaa Lapset ry:hyn tai SOS-lapsikylä ry:hyn.

Lue myös:

Sijaisvanhemmaksi ryhtynyt pariskunta kertoo: Tällaista on sijaisvanhemmuus
Kymmenen kysymystä adoptiosta
Äidin persoonallisuushäiriö johti huostaanottoon

Lähteinä Perhehoitoliitto ja Helsingin Diakonissalaitos Perhehoidon tukipalvelu

Kommentit (1)

Kulukorvaus ei ole verotonta.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X