Miten opettaa järkevää digilaitteiden käyttöä lapselle? Vinkit taaperosta teini-ikään

Teksti Kia Toivanen

Elämämme digitalisoituu kovaa vauhtia, eivätkä lapset ole tämän kehityskulun ulkopuolella. Esimerkiksi perinteisten kotitöiden rinnalle on muodostunut viime vuosien aikana uusi, digitaalisten kotitöiden joukko.

Lapsiperheissä digilaitteiden tarjoamia hyötyjä, niistä huolehtimista ja vastuunkantoa tulisi opettaa samalla periaatteella kuin esimerkiksi siivoamista tai turvallista toimintaa liikenteessä. Kun digiaskareet ottaa osaksi kodin muita askareita jo varhaisessa vaiheessa, oppii lapsi järkevää digikäyttäytymistä arjessaan. Samalla myös riski siihen, että älylaitteiden käyttö lähtisi hallinnasta, pienenee.

Mitä opettaa milloinkin?

Vanhemmat keskustelevat nykypäivänä varsin aktiivisesti siitä, missä iässä lapselle tulisi opettaa erilaisia digitaalisia taitoja.

Vaikka myös älylaitteiden vaaroista puhutaan oikeutetusti, on älylaitteista paljon hyötyä ja huvia myös lapselle. Digilaitteiden välttelyn sijaan onkin tärkeämpää opettaa lasta käyttämään digilaitteita hyödyllisesti ja vastuullisesti – digilaitteet kun tulevat vastaan jo usein päiväkodissa, mutta viimeistään koulussa.

Näin lasta voi tutustuttaa digilaitteiden käyttöön hänen ikätasonsa mukaisesti.

Taaperoikä:

  • Kotoa löytyvien laitteiden, kuten tabletin, tekniseen peruskäyttöön tutustuminen vanhemman kanssa
  • Laitteiden käyttäminen yhdessä vanhemman kanssa, esim. lapselle sopivien mediasisältöjen etsiminen verkosta ja suoratoistopalveluista

Taaperoikä on monille lapsille vaihe, jolloin erilaiset digilaitteet tulevat ensimmäistä kertaa ajankohtaisiksi. Lapselle etsitään netistä viihdyttäviä tai opettavia sisältöjä, ja vanhemman puhelinta on hauskaa pidellä kädessä. Digilaitteiden avulla voi tutustuttaa lasta myös lastenkulttuuriin. Älylaitteet ovat osa arkea, jota lapsi näkee, mutta käyttö on vielä vähäistä ja tapahtuu täysin vanhemman kanssa.

Leikki-ikä:

  • digiteknologioiden käyttö monipuolistuu: erilaiset pelit tulevat mukaan
  • digilaitteiden ajankäytöstä keskusteleminen tulee ajankohtaiseksi
  • digilaitteiden sisällöt – opetellaan vanhemman kanssa digisisältöjen hallintaan liittyviä asioita
  • helpot huoltotoimet, kuten lataus

Leikki-ikäisillä pelaaminen on merkittävä osa digilaitteilla toimimista. Erilaiset pelit ovat hauskoja, mielenkiintoisia ja opettavia ja niiden seurassa viihtyisi helposti pitkään, mutta lapsen on tärkeää leikkiä myös muita leikkejä. Vanhemman tulee asettaa rajoja ja keskustella ajankäytöstä sekä niistä sisällöistä, jotka ovat lapselle sopivia. Pelejä ladataan laitteisiin yhdessä ja keskustellaan siitä, mitkä pelit ovat sopivia lapselle juuri nyt ja mitkä vasta myöhemmin.

Laitteita käytetään edelleen vanhemman tai selvästi isomman sisaruksen valvonnassa. Hyvä paikka digilaitteille on esimerkiksi olohuone, jossa vanhempi on turvallisesti läsnä.

Digitaalisuus on osa arkea nykyään myös perheen pienimmillä jäsenillä.

Pienetkin lapset oppivat hallitsemaan digilaitteiden perusteet nopeasti. He voivat vaikuttaa siltä, että kehittyvät hurjaa vauhtia ja ovat jo näppäriä älylaitteiden käyttäjiä. Mekaaniset taidot eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että lapsi voisi etsiä sisältöjä netistä itsenäisesti tai ymmärtäisi laitteisiin liittyvää vastuuta.

Kouluikä:

  • siirtymävaihe: ensimmäiset omat puhelimet ja netit astuvat kuvioon
  • kaverisuhteiden hoitaminen siirtyy myös verkkoon
  • pikaviestintään liittyvien käyttäytymissääntöjen opettelu
  • rajojen testaaminen – tasapainottelu lisääntyneen vapauden ja vastuun välillä, jota vanhemman tulee valvoa

Kouluikään tultaessa koittaa vaihe, jolloin monet lapset saavat käyttöönsä ensimmäiset omat älypuhelimet sekä mobiili-internetin. Älylaitteiden hankintaa ja sille sopivaa ajankohtaa harkitaan jokaisessa perheessä erikseen. Älypuhelimia tulee kuitenkin vastaan koulukavereilla, vaikka omaa ei vielä olisikaan. Kouluiässä lapset hoitavat myös kaverisuhteitaan paljon verkon välityksellä, joten älylaitteet ovat monille koululaisille tärkeä osa sosiaalista vuorovaikutusta.

Puhelinta päästään käyttämään nyt myös ilman vanhempien jatkuvaa valvontaa. Lapsella voi olla puhelimenkäyttöön liittyviä rajoituksia, ja pääsyä tiettyihin sisältöihin voidaan estää. On tärkeää keskustella siitä, mitä tulee tehdä, jos kohtaa omassa tai kaverin puhelimessa jotakin odottamatonta tai pelottavaa.

Netin käytön perussääntöjä käydään läpi – vieraille ei tule kertoa omaa nimeä tai osoitetta, toisen kuvaa ei saa julkaista ilman lupaa – sillä laitteiden käytön tulee olla turvallista.  Omasta laitteesta tulee osata myös huolehtia: Missä puhelinta säilytetään, miten siitä puhdistetaan turhia sisältöjä ja miten puhelin pidetään toimivana?

Teini-ikä:

  • yhä suurempi vastuu kodin yhteisistä digitaalisista töistä: vastuu kasvaa, kun taidot kehittyvät
  • toisten kunnioittaminen ja yksityisyys netissä (kuvaamisen säännöt, nauhoittamisen säännöt, vihapuhe)
  • vanhemman ja lapsen välisen keskusteluyhteyden säilyttäminen
  • medianlukutaito, lähdekriittisyys
  • uusien digilaitteiden hankita: säästäminen

Lasten kasvaessa digitaalisten kotitöiden painotus kotona muuttuu. Lapset alkavat olla tietyissä asioissa usein vanhempiaan taitavampia, ja voi olla heidän työnään opettaa vanhemmille uusista sovelluksista ja päivityksistä. Kun lapset kasvavat, arvostavat he sitä, että heidän osaamisensa näissä kotitöissä tunnustetaan ja että heitä pyydetään auttamaan.

Älypuhelimet ovat nuorille hyvin tärkeitä ja henkilökohtaisia välineitä, ja sitä tulee kunnioittaa. Vanhemman vastuulla on kuitenkin opastaa digilaitteiden turvalliseen ja vastuulliseen käyttöön sekä asettaa käytölle lasta hyödyttäviä rajoja vielä pitkälle teini-ikään saakka. Nuori voi tarvita apua esimerkiksi kohdatessaan kaveripiirissään nettikiusaamista tai opetellessaan somen käyttäytymissääntöjä. Tällöin on tärkeää, että puhelinten ongelmista voidaan keskustella avoimesti ilma pelkoa siitä, että laite viedään nuorelta pois.

Koska digilaitteet kehittyvät nopeasti ja uusia malleja tulee markkinoille usein, voivat digilaitteet herättää etenkin nuorison piirissä kateutta sekä aiheuttaa kilpavarustelua. Perheissä tulee keskustella siitä, mitä uuden laitteen hankkiminen tarkoittaa, onko se todella tarpeellista ja miten tämä suuri rahallinen satsaus hoidetaan. Teini voi myös itse pohtia, miten hän voisi säästää rahaa haluamaansa laitetta varten.

Artikkelia varten on haastateltu digitaalisia kotitöitä perheissä tutkinutta, Jyväskylän yliopiston tutkimusryhmänjohtajaa Sakari Taipaletta, joka on itsekin kahden lapsen isä.

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä