Ero mielessä? Kodin ilmapiiri vaikuttaa lapseen jo sikiövaiheessa

Vaikka vanhempien suhde päättyisi eroon jo odotusaikana, vauva tarvitsee heitä molempia.

Teksti Liisa Järvinen
Kuvat iStock
Eron jälkeenkin yhdessä? Vanhempia voi auttaa erottaa parisuhde ja vanhemmuussuhde toisistaan.

Eropäätöksen kannalta kriittisimpiä vaiheita on pikku­lapsi­aika. Tutkimusten mukaan molempien vanhempien tyytyväisyys parisuhteeseen laskee vauvan syntymän jälkeen, mutta palautuu ennalleen myöhemmin. Lähes puolet avioliitoista päättyy eroon. Tilastoista ei selviä, monelleko tulee ero vauvavuotena.

Arkihavaintojen perusteella vaikuttaa siltä, että yhä useam­pi pariskunta päätyy eroon lapsen ensimmäisen vuoden aikana – tai mahdollisesti silloin, kun vauva on vielä kohdussa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen tunnistaa ilmiön mutta ei usko, että vauva- tai raskaus­aikana eroaminen olisi varsinaisesti yleistynyt.

– Vaikutelma ilmiön yleistymisestä saattaa johtua siitä, että ny­kyään aiheesta puhutaan enemmän kuin ennen, Hakulinen sanoo.

Eroavatko suomalaiset sitten liian helposti? Kannattaisiko erosuunnitelmia lykätä ainakin pikkulapsiajan yli – onko ero vauvavuotena liian helpolla luovuttamista?

Aiemmin ajateltiin, että vanhempien kannattaisi sinnitellä yhdessä lasten takia, kun taas nykyään sitä ei välttämättä suositella.

– Kodin riitaisa ilmapiiri saattaa olla lapselle vahingollisempaa kuin vanhempien eroaminen, Hakulinen sanoo.

Huonosti toimiva parisuhde on uhka lapsen kehitykselle. Seurauksena voi olla muun muassa käytöshäiriöitä tai ahdistuneisuutta.

Sitä vastoin vanhempien välinen hyvä vuorovaikutus suojaa lasta mielenterveysongelmilta, mikä on tärkeää myös yhteiskunnallisesti.

Stressi vaikuttaa sikiöön

Onko vanhempien parisuhde kunnossa vai riitelevätkö he jatkuvasti? Sikiöllä ei vielä ole mitään tietoa siitä, millainen tunnelma kotona vallitsee. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että raskaana olevan äidin stressi vaikuttaa myös sikiöön.

– Jos vanhemmilla on parisuhdeongelmia raskausaikana, äidin niistä kokema ahdistus voi nostaa myös vauvan stressihormonitasoa, Hakulinen sanoo.

Jos äidin stressitaso on jatkuvasti korkealla, sikiöön istukan kautta erittyvät stressihormonit saattavat vaikuttaa haitallisesti lapsen psyykkiseen kehitykseen. Siksi riitaisan parisuhteen päättäminen jo raskausaikana voi auttaa äitiä ja sitä kautta myös syntyvää lasta voimaan henkisesti paremmin.

Hakulinen kuitenkin muistuttaa, että eropäätöstä pohtiessa on syytä ottaa huomioon raskausajan erityislaatuisuus.

– Raskaus ja sen erittämät hormonit voivat mullistaa äidin mielen odottamattomalla tavalla. Äidin koko persoonallisuus saattaa muuttua, mikä on omiaan aiheuttamaan kitkaa parisuhteeseen: yhtäkkiä puoliso näyttäytyykin aivan erilaisena.

Isällä taas voi esiintyä esimerkiksi epävarmuutta tulevasta.

– Vauva ei välttämättä tunnu isästä odotusaikana yhtä konkreettiselta kuin äidistä, joka kantaa vauvaa sisällään.

Siksi on tärkeää, että raskaus on yhteinen kokemus, eikä vain äidin oma projekti. Yhdessä koettu odotus luo yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa parisuhdetta.

Mielessä ero vauvavuotena: milloin apua?

Raskausaika on ehkä mullistava, mutta vauvan syntymä kääntää aivan kaiken päälaelleen. Yhtäkkiä on vastuu pienestä ihmisestä, epävarmuus omista vauvanhoitotaidoista – ja siihen päälle ne äidin hormonit. Äidiksi ja isäksi tuleminen voi vaikuttaa tavalla, jota ei ole osannut odottaa.

– Varsinkin äiti on synnytyksen jälkeen usein herkkä ja haavoittuvainen. Etenkin imettäessä vauva on kiinni äidissä vuorokauden ympäri, ja yöheräilyt voivat verottaa jaksamista. Mielialat saattavat heitellä, ja osa negatiivisista tuntemuksista voi kohdistua puolisoon, Hakulinen sanoo.

ero vauvavuotena

Äidin käytös voi ymmärrettävästi tuntua puolisosta epäreilulta, ja ainekset riitaan ovat valmiit. Pääs­tyään kohdun suojista ulkomaailmaan vauva aistii vanhempiensa tunnetiloja jo pienestä pitäen.

– Vauva huomaa, jos vanhempi on kireä tai ahdistunut. Rakentava riiteleminen totta kai kuuluu parisuhteeseen, mutta se ei saisi vaikuttaa vuorovaikutukseen vauvan kanssa. Jos parisuhdeongelmat ovat pois vauvalle annettavasta huomiosta, on syytä viimeistään tuolloin hakea apua.

Lue myös: Lapsi tuo parisuhteeseen 7 karikkoa, joille ei kannata karahtaa – seksihukka ei ole niistä pahin

Isälle järjestettävä aikaa

Joskus parisuhde kaikesta huolimatta päättyy eroon jo raskausaikana tai pian vauvan syntymän jälkeen. Silloin on erityisen tärkeää pystyä erottamaan toisistaan parisuhteen ja vanhemmuuden roolit.

– Vaikka parisuhde päättyy, vanhemmuussuhde ei pääty, Hakulinen sanoo.

”Jotta vauvan ja isän välille syntyisi kiintymyssuhde, heidän tulisi viettää yhteistä aikaa useita kertoja viikossa.”

Etenkin jos äiti imettää, vauva ei luonnollisesti voi olla äidistä erossa kovin pitkiä aikoja ainakaan ensimmäisinä kuukausina. On kuitenkin tärkeää, että myös isä saa olla vauvan kanssa. Vauva hyötyy kahdesta vanhemmasta, jotka hoitavat häntä omalla tavallaan.

ero vauvavuotena

– Jotta vauvan ja isän välille syntyisi kiintymyssuhde, heidän tulisi viettää yhteistä aikaa useita kertoja viikossa, Hakulinen sanoo.

Jos vauva on imetyksen takia kiinni äidissä, vanhempien on kyettävä olemaan samassa tilassa riitelemättä. Vauvan hyvinvointi tulee asettaa kaiken edelle.

– Tarvittaessa vanhempien tulee hakea apua itselleen. Vaikka vanhemmat eivät asuisikaan yhdessä, terveinä ja hyvinvoivina he pystyvät tarjoamaan lapselleen parhaan mahdollisen kasvuympäristön.

Ero vauvavuotena: lapsen tarpeet edelle

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen oli keskeisiä teemoja viime hallituksen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa (Lape). Erojen määrään sillä ei pystytty vaikuttamaan, mutta eron jälkeiseen elämänlaatuun sillä on saattanut olla vaikutusta.

Yksi ohjelman tavoitteista oli eropalveluiden kehittäminen ja siten muun muassa huoltokiistojen vähentäminen.

Hankkeessa kokeiltiin vanhemmuussuunnitelmaa, joka ohjaa vanhempia ratkomaan käytännön asioi­ta nimenomaan lapsen tarpeesta käsin. Suunnitelma ei ole kuitenkaan juridinen asiakirja, eikä se korvaa virallisia sopimuksia.

Tarkoitus on auttaa vanhempia erottamaan parisuhde ja vanhemmuussuhde toisistaan niin käsitteellisesti kuin ajattelun tasolla.

”Toinen vanhempi olisi kyettävä näkemään lapsen vanhempana eikä ärsyttävänä entisenä puolisona.”

Vanhemmuussuunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia yhteisiä pelisääntöjä esimerkiksi yhteydenpitoon, asumisjärjestelyihin ja taloudellisen vastuun jakamiseen.

Suunnitelma ohjaa vanhempia kommunikoimaan riitelemättä: keskustelunaiheeksi neuvotaan ottamaan esimerkiksi se, millainen vauva on ja mitä hän tarvitsee, eikä sitä, mitä vanhemmat itse haluavat.

Toisesta ei puhuta pahaa

Joskus vanhempien välit ovat niin tulehtuneet, että pelkkä ajatuskin yhteisen suunnitelman tekemisestä on mahdoton.

– Ei välttämättä ole helppoa jatkaa yhteistyötä vanhempina parisuhteen päättymisen jälkeen. Toinen vanhempi olisi kyettävä näkemään lapsen vanhempana eikä ärsyttävänä entisenä puolisona.

Jos se on ylitsepääsemättömän vaikeaa, vanhempien tulee ymmärtää vauvan vuoksi hakea apua esimerkiksi neuvolasta, Hakulinen sanoo.

”Jos ero hoidetaan hyvin, lapsi useimmiten selviää siitä vahingoittumattomana.”

Hän toivoo, että kaikki eroa harkitsevat pariskunnat hakisivat ammattiapua ongelmiinsa ennen lopullista eropäätöstä. Jos ero tulee, on tärkeää säilyttää lapsella myönteinen mielikuva molemmista vanhemmista.

– Esimerkiksi kun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää asioita enemmän, toisesta vanhemmasta ei ikinä saa puhua pahaa lapsen kuullen. Jos ero hoidetaan hyvin, lapsi useimmiten selviää siitä vahingoittumattomana ja sopeutuu kahden kodin elämään.

Vanhemmuussuunnitelman voi ladata ilmaiseksi Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä