Jennan & Mikan rakkaustarina: ”Jos suhteemme kesti tämän, se kestää mitä tahansa”

Jenna ja Mika tunsivat toisensa jo lapsuudessa. Elämä vei eri suuntiin, mutta kun tiet kolmannen kerran kohtasivat, rakkauskin roihahti.

Teksti Maija Kajanto
kp-minasydansinua-01
Mika toimii yrittäjänä, Jenna pyörittää kotia ja auttaa yrityksessä. Perheeseen odotetaan kolmatta lasta.

♥ Miten teistä tuli pari?

Jenna: Asuimme lapsuudessa Mikan kanssa samassa rivitaloyhtiössä ja tapasimme uudelleen kolme vuotta sitten. Meillä oli silloin pientä juttua, mutta en ajatellut, että siitä syntyisi mitään. Sitten tapasin toisen miehen, tulin raskaaksi ja sain Wäinö-pojan. Parisuhteessa oli ongelmia. Erosimme. Wäinö oli kahden kuukauden ikäinen, kun tapasin Mikan sattumalta uudestaan.

Mika: Jenna oli muuttunut kolmessa vuodessa: hänestä oli tullut äiti, ja hän oli kypsemmän ja vastuullisemman oloinen kuin aiemmin. Minäkin olin käynyt läpi isoja muutoksia. Olin ostanut Kotipizzan ja ryhtynyt yrittäjäksi. Aloimme seurustella ja muutimme pian yhteen.

♥ Mikä on ollut merkittävä hetki suhteessanne?

Jenna: Wäinön ja Mikan ensikohtaaminen oli iso juttu, minua jännitti ihan hirveästi. Olin miettinyt paljon sitä, että jokainen tapaamani mies olisi isäehdokas. Tiesin, ettei Mikalla ollut ongelmaa sen suhteen, että minulla on lapsi, mutta hän suhtautui Wäinöön paljon paremmin kuin osasin toivoa.

Mika: En jännittänyt Wäinön tapaamista. Minulla on kummilapsia, ja olen aina pitänyt lapsista ja halunnut myös omia lapsia. En minä voi kenenkään isää korvata eikä ole tarkoituskaan. Tärkeintä on, että lapsella on turvallisia aikuisia, joihin voi sitoutua. Totta kai Wäinölle kerrotaan, että en ole hänen biologinen isänsä, mutta hänelle olen silti se arjessa läsnä oleva isi.

parisuhde

Jennan ja Mikan arki on kiireistä mutta rakkaudentäyteistä.

♥ Miten teistä tuli vanhempia?

Jenna: Olimme olleet yhdessä neljä kuukautta, kun Winston sai alkunsa. Vauva syntyi etuajassa, ja häntä hoidettiin neljä viikkoa osastolla. Se oli hirveää aikaa. Ajoimme joka päivä sairaalaan katsomaan vauvaa, ja joka päivä itkin, kun suljimme osaston oven. Tuntui niin väärältä olla ruokakaupassa Wäinön kanssa kahdestaan, kun vauvan olisi pitänyt olla vaunuissa mukana. Kun lopulta saimme vauvan kotiin, oli ihanaa aloittaa tavallinen vauva-arki. Ajattelin, että jos suhteemme kesti tämän, se kestää lähes mitä tahansa.

Mika: Meille on tulossa talvella kolmas lapsi. Olemme toki huolissamme ja toivomme, että raskaus jatkuisi vähän pidempään kuin viimeksi. Kohta arjessamme on sitten kolmet syötöt, kolmet vaipat ja kolmet yöheräämiset. Minä olen se, joka nousee öisin, jos lapset heräävät. Nyt jaksan rikkonaisia öitä, kun olen nuori. En haluaisi olla yrittäjänä ja elää pikkulapsiarkea, jos olisin vaikka viisitoista vuotta vanhempi kuin nyt.

♥ Mikä toisessa on rakastettavinta?

Jenna: Mikassa on parasta se, että hän jaksaa minua, kun olen raskaana, vaikka en meinaa itsekään kestää itseäni. Pahoitan mieleni aivan kaikesta. Mikan kärsivällisyys on tarpeen, sillä suurimman osan yhteisestä ajastamme olen ollut joko raskaana tai juuri synnyttänyt. Onneksi Mika osaa suhtautua minuun rauhallisesti ja pyytää välillä anteeksi, vaikka siihen ei olisi edes syytä.

Mika: Jenna jaksaa olla lasten kanssa ja tukea ja ymmärtää minua. Yrittäjyys ei ole aina helppoa, sillä olen vastuussa itsestäni ja seitsemän työntekijän tekemisistä. On mahtavaa, että kumppani on kannustava, vaikka olisi itsekin väsynyt. Minulle parasta tukea on se, että voin luottaa siihen, että lapsilla on kaikki hyvin, vaikka joutuisin olemaan pitkään töissä.

♥ Mikä on parasta yhdessäoloa?

Mika: Tykkäämme käydä keikoilla. Kävimme yhdessä Eminemin keikalla ja viime elokuussa Cheekin jäähyväiskonsertissa.

Jenna: Parasta on kuitenkin se, että voimme viettää koko perheellä yhteistä aikaa. Kun Mika tekee paljon töitä, lasten ikävä isiä kohtaan on mielestäni suurempi juttu kuin tarve kahdenkeskiselle ajalle.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä