Parisuhde 15.02.2020

Lapsen saaminen voi synkentää kehonkuvaa – isät kertoivat, miten rakastettava on äidin vartalo: ”En ajattele hikisenä valaana”

Lapsen saaminen voi muuttaa vartaloa ja kehonkuvaa valtavasti. Kaksi rohkeaa perheenisää kertoo ääneen, miten rakastettava on synnyttäjän vartalo.

Teksti
Natalia Kisnanen
Kuvat
iStock
10 kommenttia

Näytän valaalta. Muut naiset hehkuvat ja minä en. Kuulostavatko ajatuksesi tältä raskaana? Vai surettaako vartalo raskauden jälkeen?

On luonnonlaki, että raskaus muuttaa naisen vartaloa ja että imetys voi muuttaa rinnat pysyvästi aivan erilaisiksi. Vaikka näin kuuluu elämässä ollakin, some-aikakaudella ajatus hämärtyy. Kuvamuokatut äidit näyttävät siltä kuin eivät olisi lapsia saaneetkaan.

Se saa pelkäämään, että vain parikymppinen naisvartalo on kiinnostava. Eivätkös deittisovellusten algoritmitkin paljasta, että parikymppisiin naisiin yrittävät tehdä tuttavuutta kaikenikäiset miehet?

Kun netin napsauttaa kiinni, huomaa, että oikeasti miehet ovat kyllä kiinnostuneet kaikenikäisistä ja ihan tavallisista naisista. Miltä se tuntuu, kun puolison keho muuttuu?

”Näen edelleen saman upean naisen, johon rakastuin.”

– On ihmeellistä seurata, miten esikoiseni kasvaa ja muuttaa myös puolisoani siinä samassa. En minä häntä ajattele kuvottavana hikisenä valaana. Näen edelleen saman upean naisen, johon rakastuin. Hänet tekee vielä upeammaksi se, että hän odottaa lastani, kertoo vantaalainen perheenisä Jukka.

– Äitiys muuttaa naista, mutta ei tee häntä rumemmaksi. Kroppa kyllä muuttuu, mutta on ihan yhtä kaunis, tuumii helsinkiläinen Antti.

– Miehen puolelta katsottuna ne muutokset eivät ole paha asia, vaikka nainen valittaisikin, ettei ole tyytyväinen vaikka vatsaansa synnytyksen jälkeen.

Positiivinen ajattelu näkyy kaikessa

Antti sanoo kuulleensa naisten suusta paljon pahaa puhetta, kun he kommentoivat omaa vartaloaan. Se on miehen mielestä sääli, sillä positiivinen kehonkuva jo itsessään kaunistaa naista.

– Joillain voi olla koko elämänsä sellainen käsitys vartalostaan, ettei siihen voi olla tyytyväinen, Antti miettii.

– Mutta se, että joku pitää itseään hyvänä, näkyy käytöksessä enemmänkin kuin kuuluu puheissa. Sen kyllä huomaa, kun kokee ulkonäkönsä hyväksi ja kehonsa hyväkuntoiseksi, vaikkei sitä sanokaan.

Negatiivinen ruumiinkuva ruokkii synkkää ajattelua itsestä.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu yhteys kehotyytymättömyyden ja raskauden etenemisen välillä. Lisäksi amerikkalaistutkimuksessa jo synnyttäneiden tyytymättömyys omaan kehoon paheni huomattavasti yhdeksän kuukauden kuluttua synnytyksestä. Italialaisessa tutkimuksessa huomattiin, että kehonkuva voi vaikuttaa painoindeksissä pitkälle synnytyksen jälkeisiin vuosiin.

Jos vartalo raskauden jälkeen synkentää mieltä, se on terveysriski. Tutkimusten mukaan negatiivinen vartalokuva altistaa masennukselle, huonolle itsetunnolle, syömishäiriöille ja yleiselle tyytymättömyydelle omaa elämää kohtaan.

– Ihminen on kaunis niin laihana kuin runsaampikokoisenakin, jos hän on tyytyväinen itseensä. Minun mielestäni olisikin ihan jokaiselle ihmiselle tärkeää olla tyytyväinen omaan minäänsä, Antti tuumii.

Jos joku ei siltikään ole, siihen on Antin mielestä kaksi syytä. Ensinnäkin markkinavoimat ovat taitavia uskottelemaan, että ollakseen tarpeeksi hyvä hänen on pakko ostaa.

– Peiliin katsovalle saadaan sellainen tunne, että tyytymättömyys siihen mitä näkyy johtuu tuosta ja tuosta. Se on nykypäivän rahastuskonsti.

Taikka sitten ihmisellä voi tietenkin todella olla ylipainoa, joka väsyttää ja vie energiaa. Siinä tilanteessa elämäntaparemontti tuo vartaloonsa tyytymättömälle hyvää oloa muuallakin kuin vaa’alla.

Mutta voiko tällaista sanoa omalle puolisolleen?

– Sehän on mahdotonta, eikä edes järkevää! Antti myöntää.

Kaksplussan haastattelemat isät arvostavat naisvartalon voimaa kantaa lapsi. Kuvituskuva.

Vauvan liikkeitä on mahtava tuntea

Raskauden tuomia muutoksia naisvartaloon Jukka pitää upeina ja seuraa haltioissaan vatsan kasvamista.

– Se on ihmeellinen ja vauvan liikkeitä on mahtava tuntea. On jotain uskomatonta ajatella, mitä siellä tapahtuu loppujen lopuksi aika lyhyessä ajassa.

Jukan kumppani ei kuitenkaan aina puhu vartalostaan yhtä kauniisti vaan voi ääneen epäillä, ettei raskaus sovi hänelle.

– Mutta sitten on myös huomaamatonta mahan hiplailua ja paijailua, hymyjä vauvan liikkeistä ja osittain huonosti peiteltyä onnea siitä mitä sisällä kasvaa.

Lue myös

Kommentit (10)

Ja miten ihmeessä miehet tässä oli erityisen rohkeita kehuessaan puolison kroppaa?

Onko kehujen antaminen rakkaalle ihmiselle niin rohkea teko että sitä pitää erikseen korostaa?

Siis mitä hittoa nyt taas. Jos jutun on takoitus kertoa siitä, että jokaisen kroppa on ok sellaisena kun on, niin miksi jo otsikossa pitää kuvailla naisen vartaloa sanoin ”hikinen valas”. Ja miten helkkarissa miehet on rohkeita, jos hyväksyy lapsensa äidin vartalon sellaisena, kun se on? Tältä julkaisulta vie kyllä totaalisesti pohjan jo tuo alku…

”En minä häntä ajattele kuvottavana hikisenä valaana.” Miksi edes tällainen kommentti tulee mieleen sanoa, ja miksi se pitää julkaista? Onko nämä perheenisät siis rohkeita, kun rakastavat lastensa äitejä kiloista ja muuttuniesta kehoista huolimatta? Onpa todella rohkeaa *naamapalmu*. Kaksplus voisi miettiä minkälaista sanomaa tässä viestittää. naiset eivät tarviste enää yhtään enempää miesten mielipiteitä ja katsantokantaa NAISTEN vartaloista. Ihan kuin tarvitsisimme miesten siunakuksen saada olla sellaisia kuin olemme, ja vartalomme muutoksille.

Mut jätettiin 3. raskauden aikana 15 vuotta nuoremman naisen takia. Kohta synnytän – yksin. En voi olla ajattelematta etteikö vartalon muuttumisella olisi vaikutusta tähän tilanteeseen. Biologia on näköjään biologiaa ja kun lisääntymistehtävä on täytetty, sopii vetäytyä näyttämöltä vaikka kutomaan sukkia.

Itse ajattelin omasta kehostani, että se oli mennyt läpi valtavan muodonmuutoksen lyhyessä ajassa ja opin katsomaan itseäni hyväksyvästi. Pidin siis omasta kehostani enemmän synnytyksen jälkeen kuin ennen sitä.

No miten sen nyt sanoisi. Vaikka kannoin ylpeästi kolmea lasta ja keho muuttui. Erotessani sain niin rumaa tekstiä vartalostani ja sen tuomista muutoksista, etten ikinä edes voi niitä julkaista. Kannan ne sanat lopun elämäni vaikka arjessa ne olisi jo haudattu. Ettei asiat taida näin kauniita olla, vaikka kuinka haluaisi. Muutos on muutos, eikä aina parempi.

ero- ja muissakin riitatilanteissa saatetaan sanoa asioita vain satuttaakseen toista. se ei tarkoita että olisit sellainen… pää pystyyn, meitä on muitakin muotonsa menettäneitä <3

Minulle mies ehdotti ”vitsillä”, että voisin laitattaa silikonirinnat, kun omat olivat imettäessä pienenneet ja alkaneet roikkua. Niin paljon sain arvostusta siitä, että ruokin luonnollisesti ja rakkaudella kaksi lastamme yhteensä lähes kolmen vuoden ajan. Nykyään mies on ex, sillä sama arvostuksen puute näkyi kautta linjan.

Miten jutussa mainittu ”hikinen valas” tulee edes mieleen???

Mites ne roikkuvamahaiset haisevat suomalaisjuntti miehet, mitä eläinkuntaa ne edustavat? Haisevia mursuja?? Lemuavia norsuja??

Onko valailla, esimerkiksi suurimmalla nisäkkäällä, sinivalaalla, hikirauhaset? Useimmilta nisäkkäiltä ne löytyvät.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X