Lapsi tuo parisuhteeseen 7 karikkoa, joille ei kannata karahtaa – seksihukka ei ole niistä pahin

Meidän suhdeko laimenisi? Ei ikinä. Mutta annas olla, kun rakkauden hedelmät täyttävät kodin.

Teksti Toimitus
Kuvat iStock
Pienikin hetki ilman vastuuta lapsesta voi auttaa jaksamaan taas vanhemman perustehtäviä pitkän aikaa.

Alkuhuuman herkullinen tunnelma voi todellakin unohtua, kun puoliso ei enää ole perheesi ainoa muu jäsen. Vauvan niskakakkoja setviessä pitäisi lohduttaa uhmakohtauksen saanutta taaperoa. Silloin hyvästä parisuhteesta on runsaasti iloa ja hyötyä.

Kokosimme yleiset parisuhteen karikot ja vinkit siihen, miten niiden ohi voi luovia.

Karikko 1: Jatkuvaa riitaa

Erimielisyyksiä on kaikilla.

– Jos pari kertoo vastaanotolla, että meillä ei koskaan riidellä, kysyn jatkoksi, miten teillä käsitellään erimielisyyksiä, Väestöliiton palvelupäällikkö, psykologi, psykoterapeutti Suvi Laru sanoo.

Maton alle lakaiseminen ei ole järkevää, sillä kylmän sodan ilmapiirikin kiristää ja vaivaa. Aikuisten avoin riitely on kuitenkin tutkitusti lasten mielestä usein se ahdistavin asia kotona. Puoliso ei myöskään saa ottaa lasta terapeutiksi; etenkään parisuhdeasiat eivät kuulu lapsille.

Fiksua on ottaa aikalisä, jos riita alkaa nousta väärällä hetkellä.

– Puolisolle voi sanoa, että ei riidellä nyt vaan palataan tähän myöhemmin paremmalla ajalla. Tämä suojaa lapsia, ja etäämmälle tilanteesta pääseminen voi helpottaa asian käsittelyä, Laru sanoo.

Karikko 2: Parisuhteesta tulee työsuhde

Ruuhkavuosiin liittyy tiukkoja vaatimuksia työelämän ja vanhemmuuden suhteen. Rakkauden muuttuminen työsuhteeksi on tavallisin ja ehkä uhkaavin karikko lapsiperheessä, joka tunnetasolla etäännyttää puolisoja toisistaan.

Elämä muuttuu aikataulutetuksi, ja arjen pyörittämistä suunnitellaan kalenterit kädessä. Perheen tarpeet jyräävät parisuhteen. Kosketus unohtuu, ja yhteiset unelmat jäävät tekemättömien kotitöiden jalkoihin.

– Kiireen keskellä ei ole tilaa miettiä, miten toinen voi ja miten meillä menee. Arki kulkee eteenpäin ja viikot vierivät, kunnes huomaa, ettei ole aikoihin ollut toisen kanssa lähekkäin tai keskustellut mistään, Väestöliiton Parisuhdekeskuksen psykologi Anna Salmi kuvaa.

Vaikka suhde olisi jäänyt kuukausiksi tai jopa vuosiksi kiireen jalkoihin, se voi elpyä.

Ensin kannattaa miettiä, mitkä asiat ovat tehneet rakkaussuhteesta työsuhteen: Puuttuuko fyysinen läheisyys vai asioiden jakaminen toisen kanssa? Tuntuuko, ettei kumpikaan enää tiedä, mitä toiselle kuuluu?

Vanhempien välinen läheisyys jää herkästi tärkeysjärjestyksen hännille.

Sitten on aika lähestyä kumppania ja avata keskustelu siitä, mitä asioita molemmat toivovat takaisin suhteeseen.

– Usein pariskunta jämähtää paikoilleen ja odottaa, että toinen tekisi liikkeen huonon tilanteen muuttamiseksi. Suhde ei muutu läheisemmäksi ennen kuin toinen ottaa askeleen toisen suuntaan, Salmi muistuttaa.

Karikko 3: Puoliso ei anna seksiä

Lapsi on peitelty sänkyyn, ja vanhempien oma aika voi alkaa. Mutta miten sitä jaksaisi pitkän päivän päätteeksi paijata puolisoakin?

Tilanne on taatusti tuttu monelle, sillä läheisyys ja seksi jäävät pienten lasten vanhemmilla helposti tärkeysjärjestyksen hännille. Kumppanin huomioimisen tai seksuaalisen kipinän ylläpidon ei kuitenkaan tulisi tuntua yhdeltä arkiselta suoritukselta lisää, muistuttavat Sexfullness – Yhdessä jaettu nautinto -kirjan kirjoittaneet pari- ja seksuaali­terapeutti Minna Oulasmaa sekä neuvola- ja koululääkäri Riikka Riihonen.

– Seksistä ei tule ottaa paineita. Jo pienikin hetki ja hellä kosketus arjen keskellä lisäävät luottamusta ja läsnäoloa kumppanien välillä, Riihonen kertoo.

Lue myös: Onko ärsytys suhteenne kolmas pyörä? Näin saat suhteenne taas kukoistamaan

Vaikka pikkulapsivaiheessa vanhempien voimavarat ovat usein vähissä seksin ja lähisyyden suhteen, juuri silloin olisi kuitenkin erityisen tärkeää muistuttaa puolisoa siitä, että tässä veneessä ollaan yhdessä.

– Voisi sanoa, että pienten lasten vanhempien läheisyys on kuin sauna, jota tulisi pienin tavoin pitää koko ajan lämpimänä. Lämmittämiseen voi käyttää sanoja, huomaavaisia tekoja tai suukkoa kiireen keskellä. Kun liekin ei anna sammua, on parempi todennäköisyys myös päästä kylpemään, kuvailee Oulasmaa.

Puolisolle voi osoittaa välittämistä myös muilla keinoin. Toiselle kasattu iltapalaleipä kertoo arvokkaan viestin: sinä olet minulle tärkeä.
Koskettaminen edistää tunnetusti terveyttä ja hyvinvointia. Se on myös tärkeä osa läheisyyden muodostumista parisuhteissa.

Peli ei ole kuitenkaan menetetty, vaikka hellä hiveleminen tuntuisi oudolta. Koskettamista voi myös opetella yhdessä, sillä ei-seksuaalinen koskettaminen tarjoaa parille intiimin läsnäolon hetken. Esimerkiksi hiusten siveleminen tai jalkojen hierominen vahvistavat läheisyyden ja kumppanuuden tunteita.

Niin käsittämättömältä kuin se seksiä pursuavassa ajassamme tuntuukin, monille puhuminen on seksin vaikein temppu. Kun perusta on kunnossa, on helpompi sekä tehdä aloitteita että torjua lähestymiset lempeästi kummankaan loukkaantumatta.

– Pikkulapsiperheessä seksiä olennaisempaa on ylläpitää pariskunnan välistä yhteyttä. Jo varpaan hipaisu peiton alla muistuttaa puolison tuesta, Oulasmaa kertoo.

Karikko 4: Mies jää ulkopuolelle

Miehelle saattaa tulla yllätyksenä tuoreessa äidissä tapahtuvat muutokset: puoliso ei ehkä tunnu enää näkevän mitään muuta kuin pienen vauvansa, ja hän saattaa vaikuttaa suorastaan eri ihmiseltä kuin ennen lapsen syntymää.

Osa muutoksista on hormonaalisia, osassa kyseessä on mielen myllerrys.

– Äidin herkistymistä tarvitaan vauvan tarpeisiin virittäytymiseksi. Herkistyminen voi ulospäin näkyä mielialanvaihteluina, alakulona ja ylimitoitetuilta tuntuvina huolina ja pelkoina. Puolison voi olla vaikea ymmärtää, miten vaimosta on tullut tällainen, sanoo Väestöliiton psykologi, psykoterapeutti Lotta Heiskanen.

Pieni lapsi tapaa suosia sitä vanhempaa, kumman kanssa viettää enemmän aikaa.

Tuore isä voi myös tuntea ulkopuolisuutta ja mustasukkaisuutta, kun äidin ja vauvan suhde on tiivis. Jos isä joutuu olemaan paljon poissa kotoa, tilanne voi vielä korostua – pieni lapsi suosii usein sitä vanhempaa, jonka kanssa on eniten.

– Tällöin heräävät omat varhaiset kokemukset siitä, miten on itse tullut hoivatuksi ja onko voinut kokea turvallista riippuvuutta toiseen ihmiseen. Jos oma lapsuus on ollut turvallinen, on helpompi sietää puolison ja vauvan riippuvuutta ja olla tukena, Heiskanen sanoo.

Lue myös: ”Tunnen mustasukkaisuutta, kun poika suosii isää kaikessa” – psykoterapeutti vastaa

Vauvan tulo voi nostaa esiin mielikuvat myös kaltoinkohtelun ja vaillejäämisen kokemuksista varhaislapsuudessa. Silloin puoliso ei välttämättä osaa tukea toista.

– Vauvan tulon myötä ihminen joutuu tutustumaan itseensä uudelleen. Tämä voi olla samalla eheyttävä ja kipeä matka.

Toipuminen synnytyksestä fyysisesti vie oman aikaansa. Raskaus ja synnytys aiheuttavat naiselle myös muutoksia kehonkuvassa ja seksuaali­sessa halussa.

”Puoliso voi herkästi kokea tulevansa torjutuksi.”

Pikkuvauvan rytmittömyys ja vanhemman unenpuute voivat tehdä ärtyneeksi, eivätkä seksi ja parisuhteen hoitaminen ole ensimmäisinä ajatuksissa. Seksiin tulee usein taukoa, ja puoliso voi kokea seksielämän hiipumisen uhkaavana.

– Asioille kannattaa antaa aikaa. Nämä ovat herkkiä tilanteita, joissa voi herkästi kokea tulevansa torjutuksi.

Läheisyyden puute tulee erityisesti esiin tilanteissa, joissa toista eniten tarvitsisi, mutta hän ei ole saatavilla. Kokemus puolison tuesta silloin, kun sitä eniten tarvitsee, vahvistaa parin läheisyyttä valtavasti.

Karikko 5: Puoliso ei tienaa

Kaikki riitelevät rahasta.

– Riitaa voi tulla siitä, kuka päättää rahojen käytöstä ja miten ne jaetaan. Parin taloudellinen asema saattaa olla eriarvoinen ja vastuunkanto jakautua epätasaisesti, Heiskanen kuvaa.

Jos parilla on käytössä omat tilit ja yhteinen tili, riitoja voi vähentää sopimalla siitä, mitkä hankinnat hoidetaan taloustililtä ja mistä vastataan itse.

Lue myös: Hoitovapaa aiheuttaa riitaa rahasta joka kolmannessa perheessä

Riitoja voi tulla myös siksi, että molemmat osapuolet kantavat kotinsa perintöä. Se, joka on kokenut taloudellista turvattomuutta ja niukkuutta, saattaa hakea turvaa säästäväisyydestä. Hyvään elintasoon tottunut haluaa puolestaan säilyttää elintasonsa. Silloin niukkuuteen tottunut puoliso voi nähdä toisen elämäntavan tuhlailevana.

– On tärkeää, että molemmat voivat kuulla ja ymmärtää toisen näkökulmaa.

Kompromissina kumpikin voi siis osallistua päätöksentekoon ja saa jotakin, mitä haluaa. Samalla kumpikin myös joustaa pyrkimyksistään.
Rahariidat kytkeytyvät valtaan, riittävyyden tunteeseen, pelkoihin ja toiveisiin. Kun riidellään rahasta, riidellään siis myös vallasta ja roolista parisuhteessa.

Jos suhteen toinen osapuoli saa huippupalkkaa ja toinen tuskin mitään, tilanne voi olla hankala.

”Rahasta voi tulla vallan väline, kun toinen ei pärjäisi taloudellisesti ilman toista.”

Pari saattaa ajautua kielteisen vuorovaikutuksen kehälle, jossa toinen valittaa siitä, että kantaa vastuun yksin. Toinen taas kokee syyllisyyttä ja kykenemättömyyttä ja alkaa mitätöidä toista. Varaton kokee olevansa riippuvainen ja riittämätön, varakas taas on sidottuna elättäjän rooliin ja voi tuntea itsensä hyväksikäytetyksi.

– Rahasta voi tulla vallan väline, kun toinen ei pärjäisi taloudellisesti ilman toista. Tällainen riippuvuus ei ole helppoa kummallekaan, Heiskanen kuvaa.

Tilanne helpottuu, jos pari osaa tehdä kompromisseja ja kuulla toisen osapuolen tarpeita ja pelkoja. Rakkaus voi silti parhaiten, kun kumpikin osapuoli seisoo riittävästi omilla jaloillaan.

Riippuvuutena ei pitäisi nähdä kuitenkaan tilapäistä vaihetta, jossa toinen elättää perhettä, kun pikkulasta hoitava puoliso ei käy töissä.

Rahariita syntyy helposti niukkuudessa, kun vanhemmat ovat erimielisiä rahan käytöstä.

Karikko 6: Erimielisyys omasta ajasta

Kun kolmi-nelikymppisenä tulee äidiksi tai isäksi, on ehtinyt jo pitkään viettää itsenäistä elämää.

– Lapsi muuttaa parisuhteen kolmiosuhteeksi, eikä elämä vain voi jatkua entisellään, sanoo pari- ja perhepsykoterapeutti Elli Raipela.
Tärkeintä olisi miettiä asennetta.

– Päivän lehden lukeminen aamukahvipöydässä ei pikkulapsiperheessä usein ole mahdollista. Se on samanlainen fakta kuin se, että ambulanssikuski ei voi pitää lakisääteistä ruokataukoaan loppuun, jos hälytys tulee.

Lue myös: Nämä kotityöt ovat perheessä usein miesten juttu – entä teillä?

Vastuun jakaminen auttaa jakamaan myös vapautta. Siksi molempien kannattaisi rakentaa vahva suhde lapsiin. Kummankin vanhemman olisi hyvä välillä olla yksin lasten kanssa.

– Eräs isä kertoi viettävänsä toisinaan pyjamalauantaita poikiensa kanssa. Toki pikkulasten kanssa on tärkeää pitää rutiineista kiinni, mutta omanlaiset jutut rutiiniarjen lisäksi mahdollistavat suhteen luomisen lapsiin, Raipela kertoo.

Ja samaan aikaan äidillä on mahdollisuus tehdä jotain muuta. Jotain, mitä itse haluaa.

– Oma aika voi yhtä hyvin olla sitä, että saa siivota rauhassa kuin että saa käydä lenkillä. Usein oman tilan tarve on juuri hoitovastuun siirtämistä hetkellisesti toiselle. Niinä hetkinä mielessä on tilaa muullekin kuin lasten tarpeille.

Hyväksyttävä on myös se, että toinen puoliso ei aina tarvitse niin paljon omaa aikaa kuin toinen.

Runsaasti omaa tilaa tarvitseva puoliso todennäköisesti vähentää huomion ensin toiselta aikuiselta ja yrittää antaa lapselle mahdollisimman paljon. Se taas heijastuu parisuhteeseen.

”Lasten ei pitäisi joutua kuulemaan, ettei kukaan jaksa hoitaa heitä.”

Riitelemisen sijaan kannattaisi tähdätä siihen, että kummallekin todella järjestyy omaa aikaa.

– Lapsen tarvitsevuus on uuvuttavaa, ja usein se yllättää tuoreet vanhemmat. Pienikin hetki, jolloin saa olla ilman tuota kokonaisvaltaista vastuuta lapsesta, voi auttaa jaksamaan taas pitkän aikaa tuota vanhemman perustehtävää, Raipela sanoo.

– Oman ajan järjestäminen ei saisi näyttäytyä lapsille riitoina. Lasten ei pitäisi joutua kuulemaan, ettei kukaan jaksa hoitaa heitä.

Lapsista ei aivan heti ole avuksi kotitöissä.

Karikko 7: Puoliso ei tee kotitöitä

Lapsen tulon jälkeen kotitöitä on enemmän kuin ennen. Kotitöiden kasaantuminen toiselle voi joskus johtua siitä, ettei tälle kelpaa puolison tapa hoitaa hommia. Olisikin opittava hyväksymään toisen tapa ripustaa pyykit tai täyttää tiskikone.

– Toisen tapaa tehdä kotitöitä tai huolehtia lapsista ei pidä arvostella, ellei kyseessä ole lapsen turvallisuuden tai kehityksen vaarantaminen. Lapsen kehitys ei vaarannu siitä, että ruokapöytää ei siivota heti ruokailun jälkeen, Raipela sanoo.

Jos puoliso ei tee kotona mielestäsi tarpeeksi, olisi järkevää istahtaa pöydän ääreen, tarttua kynään ja paperiin ja tehdä työnjako.

– Väitän, että useimmilla työpaikoilla niin toimittaisiin, jos työajasta kuluisi joka päivä vartin verran turhaan kinasteluun, Raipela sanoo.

Kotitöiden jakamiseen tarvitaan ymmärrystä puolin ja toisin. Työelämässä tiukilla oleva puoliso saattaa ajatella, että kotona olevalla on aikaa yllin kyllin kotitöiden hoitamiseen. Hän ei ehkä ymmärrä, miten paljon vauva vaatii läsnäoloa ja hoivaa. Jos osat vaihtuvat, kumppani voi yllättyä kodin rutiinien työläydestä.

Jos töissä käyvällä on paljon ylitöitä, vuorotöitä tai matkatöitä, niin toinen voi olla ajoittain hyvinkin yksin vauvan ja kotitöiden kanssa. Perheen tukiverkot kannattaisi silloin käydä läpi jo hyvissä ajoin.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä