Toistatko omia tai vanhempiesi virheitä parisuhteessa? ­– näin katkaiset ikävän kierteen

Tunteista ei puhuta ja riidat selvitetään raivoamalla. Vanhat heilat ja vanhempien parisuhdemalli määrittävät helposti tulevia suhteita. On aika ravistella menneet harteilta.

Teksti riikka heinonen
Why do they have to fight?
Saatamme toistaa huomaamattamme lapsuudenkodin riitelymallia tai edellisten parisuhteiden toimintatapoja.

Riidat selvitetään raivoamalla, sillä niinhän meillä lapsuudessa aina tehtiin. Ei ole varmasti yllätys, että menneisyyden kokemukset ovat muovanneet meitä, ja ne seuraavat takiaisen tavoin myös parisuhteisiimme – niin hyvässä kuin pahassakin.

Jos lapsuuden kokemukset ja aiemmat parisuhteet ovat olleet vaikeita, ne voivat haitata nykyistä parisuhdetta merkittävästi.

– Kun isä tai äiti on terrorisoinut kodin ilmapiiriä, lapsi voi kantaa mukanaan toiseen sukupuoleen kohdistuvaa epäluottamusta ja vihaa. Silloin hän myös epäilee oman suhteensa onnistumista jo alkumetreiltä, koska hänellä ei ole mallia onnistuneesta tarinasta, kertoo tietokirjailija ja parisuhdekouluttaja Marianna Stolbow. Häneltä on juuri ilmestynyt kirja Rakastamisen taito, eli opas parisuhteeseen.

Vanhemmista mallia

Vanhempien suhde on monille tärkein esimerkki parisuhteesta. Kodin lempeä ilmapiiri ja vanhempien keskinäinen arvostus saavat lapsen ajattelemaan, millaista kohtelua hän toivoo itselleen omassa parisuhteessa. Myös riitelytaidot opitaan kotoa.

– Vanhemmat ovat saattaneet esimerkillään näyttää, miten kiistat ratkotaan rakentavasti, toista kunnioitetaan, suuttumus puretaan ja rakkaus näytetään kumppanille, Stolbow toteaa.

Aina näin ei ole. Joku on voinut oppia, että erimielisyydet johtavat riitaan, jopa väkivaltaan tai perheen hajoamiseen. Tällaiset kokemukset voivat heijastua parisuhteeseen pelkona ottaa ikäviä asioita puheeksi. Silloin asioita ei myöskään voi sopia.

– Saatamme siis kantaa jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, joka ilmenee tyytymättömyytenä kumppaniin tai lähipiiriin kohdistuvana arvosteluna.

Eri mieltä oleminen ei tarkoita, että toinen olisi arvoton. Mutta jos vanhemmat ovat arvostelleet ja halveksineet toisiaan, se vaikuttaa myös lapsen itsetuntoon.

– Lapsi tuntee olevansa itsekin huono, jos hänen isäänsä tai äitiään moititaan arvottomaksi, sillä lapsi kokee olevansa puolet vanhemmastaan.

Suhteet jättävät jälkensä

Vaikka lapsuudesta olisi jäänyt kuva lempeästä parisuhteesta, omat aikuisiän suhteet saattavat kolhia itsetuntoa. Eroon päättynyt suhde voi jäädä mieleen kummittelemaan.

Kun itsetunto on huono, kärsii helposti mustasukkaisuudesta ja riittämättömyyden tunteista ja siten tukahduttaa uuden suhteen. Silloin tulee helposti ylikävellyksi uudenkin kumppanin kanssa.

– Harva pystyy pidemmän päälle arvostamaan sellaista, joka ei osaa asettaa rajoja, kertoa toiveistaan tai ilmaista erimielisyyttään.

Asioiden panttaaja ei välttämättä itse tunnista ongelmia. Hän kokee ansaitsevansa huonon kumppanin, koska on edellisessä suhteessa tai aiemmassa elämässä tullut kaltoinkohdelluksi ja halveksituksi.

Puhdista kovalevysi

Ennen uuden suhteen aloittamista eronneen olisi tärkeää tutustua omaan itsetuntoon.

– Usein ajatellaan, että vain jätetyn osapuolen itsetunto murenee. Totuus on, että epäonnistuminen tuntuu eroratkaisun tehneestäkin kurjalta, koska hän on alunperin lähtenyt parisuhteeseen tosissaan.

Itsetunnon eheytymisen kannalta on hyvä ymmärtää, mikä johti suhteen vinoutumiseen. Usein elementit olivat mukana jo suhteen alussa, vaikkei niitä heti huomannutkaan.

– Kun ymmärtää, mitkä asiat johtivat eroon, voi vapautua itsesyytöksistä. Silloin ei tarvitse surra sitä, ettei osannut hoitaa suhdettaan tai kelvannut toiselle. Oman roskiksen siivoaminen ja parisuhdemuistin tyhjentäminen on tärkeää.

Et ole menneisyytesi vanki

Onko menneitä tosiaan pakko tonkia? On. Stolbowin mukaan jokaisen on tärkeää ymmärtää aiempien tapahtumien syitä ja seurauksia, sillä kaikki kokemuksemme vaikuttavat yhä tänä päivänä reaktioihimme.

Lannistua ei kuitenkaan kannata: emme ole menneisyytemme vankeja, vaikka olemme sen tuotosta. Vanhoista suhteista voi aina oppia.

– Kun tarkastelee kokemuksiaan etäämmältä kirjoittamalla, kertomalla ja piirtämällä, alkaa ymmärtää tapahtumien syy-seuraussuhteita ja voi opetella toimimaan toisin.

Jokainen voi myös päättää, ettei halua toistaa lapsuudessa opittuja malleja omassa parisuhteessa.

–Meillä ei koskaan riidelty! Kaikki hoidetaan järjellä! Tuollaiset ajatukset voivat olla suhteen kannalta vahingollisia. Niiden sijaan kannattaa opetella tapoja, jotka tukivat lapsuudessa jokaisen itsetuntoa. Jos lapsuuden kodissa on puhuttu tunteista, malli kannattaa omaksua omaankin parisuhteeseen.

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 4/2018.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä