Minun tarinani 29.06.2018 Päivitetty 28.08.2023

Sannasta piti tulla suurperheen äiti, toisin kävi: ”Aloin jo totutella, että jäisin lapsettomaksi”

Sanna Kylmäsestä, 40, piti tulla suurperheen äiti. Asiat eivät menneet kuten hän oli ajatellut, mutta nyt hän elää elämänsä parasta aikaa 1-vuotiaan Nellan yksinhuoltajaäitinä.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Sara Pihlaja/otavamedia ja Sanna Kylmäsen kotialbumi

Se oli tietoinen riski. En ollut käyttänyt ehkäisyä netissä tapaamani miehen kanssa. Kai olin ajatellut, etten tulisi raskaaksi ainakaan kovin helposti – olinhan sentään jo 39-vuotias. Kuukautiseni olivat kuitenkin myöhässä jo yli viikon.

Toukokuun viimeinen päivä 2016 oli aurinkoinen. Olin lenkillä kotikaupungissani Tampereella ja juttelin puhelimessa ystäväni kanssa. Pitäisi kai tehdä se raskaustesti, pohdin hänelle ääneen.

Myöhemmin samana päivänä ostin raskaustestin ja tein sen tavaratalon vessassa. Kun testi-ikkunaan ilmestyi kaksi vahvaa viivaa, mieleeni hiipi hämmennys. Miten tässä näin kävi? Eniten tunsin kuitenkin suunnatonta onnea.

31.10.2016: Ensimmäisiä äitiyshousuja sovittamassa.

31.10.2016: Ensimmäisiä äitiyshousuja sovittamassa.

Haavena monta lasta

Minusta piti tulla suurperheen äiti. Näin kuvittelin nuorena, mutta vuosien kuluessa sain huomata, että asiat eivät menneet kuten olin ajatellut. Kävin läpi muutaman pitkän parisuhteen. Lapsista puhuttiin, mutta jostain syystä aika ei ikinä tuntunut olevan oikea perheen perustamiselle. Aloin totutella ajatukseen lapsettomuudesta.

Alkuvuonna 2016 sain viestin mieheltä, joka oli tykästynyt Facebook-profiiliini. Mies vaikutti mukavalta, joten päätin vastata hänelle. Viestittelimme, mutta kun tapasimme, huomasin, etteivät kemiamme kohdanneet. Ehkäisyn käyttämättä jättäminen oli silti yhteinen päätös. Kumpaakaan ei haitannut, jos sattuisin tulemaan raskaaksi.

Ilmoitin positiivisesta raskaustestistä seuraavana päivänä lapsen isälle. Hän ilahtui uutisesta ja olisi halunnut meidän olevan perhe. Itse en halunnut parisuhdetta vain lapsen takia. Olin valmis hoitamaan lapsen yksin, ja isä saisi nähdä häntä halutessaan.

Myös äitini, veljeni ja muut läheiseni olivat onnellisia puolestani ja tarjosivat tukeaan. Olin hoitanut paljon veljenpoikaani, joten tiesin, että vauva-aika ei tulisi olemaan helppo. Silti luotin siihen, että pärjäisin kyllä.

24.1.2017: Pääsin katsomaan pyörätuolissa vauvaani vastasyntyneiden teholle.

24.1.2017: Pääsin katsomaan pyörätuolissa vauvaani vastasyntyneiden teholle.

Synnytys käynnistettiin

Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa tammikuussa 2017 olin kontrollikäynnillä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Lääkäri epäili, että minulle oli kehittymässä raskausmyrkytys, joten jäin osastolle tarkkailtavaksi.

Synnytys päätettiin käynnistää kahden päivän kuluttua. Tukihenkilöni synnytyksessä oli hyvä ystäväni, veljenpoikani mummu Riitta. Lapsivesi meni käynnistystä seuraavana päivänä, mutta vajaan vuorokauden jälkeen avautuminen pysähtyi. Minulle nousi kuume. Vauvakin oli huonossa asennossa, joten lääkäri ehdotti sektiota. Suostuin heti, sillä en jaksanut enää yhtään enempää.

Puudutus ei onnistunut, joten minut nukutettiin leikkausta varten. Riitta oli ensimmäinen, joka piti tyttövauvaani sylissä paitansa alla. Vaikka olin vielä pökerryksissä herättyäni nukutuksesta, oli ihana tunne saada vauva rinnalle.

Pari päivää synnytyksestä sairastuin keuhkokuumeeseen. Sain heti hoitoa, mutta vointini huononi parin päivän päästä. Olin vessassa, kun tunsin, etten enää saa henkeä, joten hälytin hoitajan paikalle.

13.3.2017: Nellan nimijuhla. Onnittelijana eno.

Ikäivöin teholla vauvaani

Jouduin teho-osastolle, ja Nella vietiin tarkkailuun vastasyntyneiden teholle. Keuhkokuumeeni oli varmistunut viruksen aiheuttamaksi, ja oli vaara, että se oli ehtinyt tarttua Nellaan. Ikävöin vauvaani ja pelkäsin hänen puolestaan, mutta yritin ajatella, että hän on hyvässä hoidossa.

Olin muutaman päivän eristyksissä teho-osastolla. Lääkärin mukaan tautini oli hengenvaarallinen, sillä toinen keuhkoni oli välillä kokonaan poissa pelistä. Luotin kuitenkin siihen, että tauti saadaan hoidettua.

Ollessani teho-osastolla Riitta vietti joka päivä monta tuntia Nellan kanssa, ja minä pumppasin maitoa, vaikkei sitä voinut antaa vauvalle keuhkokuumelääkityksen takia. Onneksi uusi lääkitys alkoi tehota. Kun arvot alkoivat parantua, pääsin takaisin synnyttäneiden osastolle Nellan luo. Hän onneksi pysyi terveenä.

28.5.2017: Veljenpoika Akseli kävi kylässä tervehtimässä.

28.5.2017: Veljenpoika Akseli kävi kylässä tervehtimässä.

Sain läheisiltä tukea

Kun pääsimme kotiin, minun ei tarvinnut ensimmäiseen pariin kuukauteen olla yksin. Joko Riitta, äitini, ystäväni tai vauvan isä oli koko ajan luonani auttamassa. Sain toipua rauhassa.

Tervehdyttyäni on tuntunut hyvältä olla Nellan kanssa kahdestaan. Hän on ollut tyytyväinen lapsi. En aina saa tehtyä kotitöitä, jos Nella kaipaa huomiota. En kuitenkaan ota siitä stressiä.

Vaikka Nella tottui sairaalassa pulloon, imetys alkoi lopulta sujua. Nella saa käydä rinnalla aina halutessaan. Iltapäivisin lähdemme yleensä kaupungille tapaamaan kavereita ja hoitamaan asioita.

21.10.2017: Mummu lukee Nellalle kirjaa.

21.10.2017: Mummu lukee Nellalle kirjaa.

Välillä kaupungin perhetyöntekijät ovat käyneet hoitamassa Nellaa, ja olen päässyt hoitamaan asioita. Toisella paikkakunnalla asuva Nellan isä ei ole alkuaikojen jälkeen juuri nähnyt tytärtään.

Olen ollut vain yhden yön Nellasta erossa, kun olin standup-risteilyllä. Silloinkin tuntui, että olisi ollut kivempaa, jos Nellakin olisi ollut mukana. Kulunut vuosi on ollut elämäni paras.”

Juttu julkaistiin Kaksplussassa 3/2018.

18.12.2017: Äiti ja Nella.

18.12.2017:
Äiti ja Nella.

Lue myös

Kommentit (1)

Hei ihana pikkuinen neiti onnea teille toivoo yksi lapseton mies

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X