Huippu-uraa tekevä Maria Mäkynen, 31, pettyi raskaana kohteluunsa – ”Minua ei enää 'vaivattu' asioilla”
Maria sai huomata vauvaa odottaessaan, että hänen työtään pidettiin vähempiarvoisena kuin miehen. Maria puhuu suoraan siitä, kuinka raskaus voi asenteissa muuttaa oikeutta huippu-uraan.
Yhdeksänkuisen Alvar-vauvan kasvoille leviää valloittava hymy, vaikka äidin puhelimen ruudulla videopuhelussa näkyvät kasvot ovat ventovieraat. Silloin hymyilee myös Maria Mäkynen, 31.
– Alvar ei ole ikinä vierastanut, äiti kertoo.
Se ei ole ihme, sillä Alvar on syntymästään asti kulkenut tottuneesti kokouksissa ja seminaareissa. Äiti on projektipäällikkö ja koulutuksen asiantuntija työn murrosta tutkivassa kehityshankkeessa. Lisäksi Maria on Lahden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtaja ja valtuutettu. Myös muut luottamustoimet ja väitöskirjan teko työllistävät Mariaa.
Normaalisti Maria olisi aamulla matkustanut kotoaan Lahdesta työpaikalleen Helsinkiin, kuten aina siitä lähtien, kun Alvar oli 8-kuinen. Silloin Marian mies Matias Mäkynen, 29, jäi kotiin. Koronapandemian takia Maria tekee nyt etätöitä, ja koko perhe on päivät kotona.
Mäkysillä vanhempainvapaa on jaettu tasan puoliksi; sen Maria ja Matias olivat päättäneet jo ennen kuin alkoivat yrittää lasta. Viisi kuukautta koko perhe oli yhdessä kotona, kun Maria ja Matias käyttivät lomat, ja lisäksi kumpikin on ollut kolme kuukautta kotona yksin Alvarin kanssa. Feminismin ja tasa-arvon puolestapuhujana Maria on järjestelystä ylpeä.
– Se oli meille tärkeä periaatteellinen päätös.
Raskausaikanaan Maria kohtasi kuitenkin ennakkoluuloja, jotka olivat kaikkea muuta kuin tasa-arvoisia.
Ajoitimme, että vauva saa tulla 2 vuoden päästä
”Tarinani äitiyden jäljestä on tarina nuoresta naisesta, joka yritti rakentaa uraa, hoitaa luottamustoimia ja kirjoittaa väitöskirjaansa samaan aikaan, kun halusi kasvaa rakastavaksi äidiksi.”
Maria kertoo raskausajan kokemuksistaan Tytti-Lotta Ojalan ja Marina Lönnin kirjassa Äitiyden jälki, jossa 21 naista kertoo äitiytensä tarinan. Suorasanaisella puheenvuorollaan hän halusi herättää keskustelua siitä, millaisia asenteita etenkin äidit kohtaavat työelämässä edelleen.
Omaa äitiyttään Maria Mäkynen alkoi pohtia jo kolme vuotta sitten, kun hän alkoi haluta lasta. Vierelle oli löytynyt loppuelämän kumppani, mutta ajoitus aiheutti päänvaivaa.
– Istuin eräänä iltana siskoni kanssa ravintolassa kuohuviinilasi kädessä ja aloin raapustaa servetin kulmaan mietteitäni: Mitkä asiat ovat minulle tärkeitä? Mitä haluan saavuttaa? Missä välissä olisi hyvä aika lapselle?
Servetin kulmaan alkoivat hahmottua Marian tavoitteet tuleville vuosille: haluan olla äiti ja edetä vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Lisäksi haluan mahdollistaa Matiakselle eduskuntaan pääsemisen ja hakeutua itsekin vastuullisiin poliittisiin paikkoihin.
Alvarin imettäminen on onnistunut hyvin lautakunnan kokousten aikana, Maria kertoo.
Etukäteissuunnittelu oli tärkeää, sillä Marian omien sanojen mukaan Mäkysen perhe on aika eriskummallinen.
– Asumme kahdessa eri kaupungissa, ja arkemme rakentuu työstä Helsingissä, luottamustoimista iltaisin Vaasassa ja Lahdessa sekä melkein jokailtaisesta poliittisesta aktiivisuudesta. Lisäksi esimerkiksi vaalikampanjat rytmittävät elämäämme ja ovat todella iso ja raskas ponnistus, hän kertoo.
– Minua ahdisti, miten saamme soviteltua kaiken yhteen. Reissaaminen kolmen kaupungin välillä päivittäin ja viikottain tuntui raskaalta ajatukselta.
Matias on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Maria taas tunnetaan parhaiten siitä, että hän on työskennellyt monen tunnetun poliitikon taustajoukoissa, muun muassa nykyisen pääministerin Sanna Marinin avustajana, ministeri Timo Harakan kampanjapäällikkönä ja SDP:n koulutuspoliittisen ohjelman koordinoijana.
Maria ja Matias kävivät suunnitelmaa yhdessä läpi, ja lopulta löytyi vauvanmentävä aukko: vuosi 2019.
Kaikesta suunnittelusta huolimatta Maria ja Matias eivät olettaneet, että raskaus saisi alkunsa heti. Niin kuitenkin kävi, ja vuoden 2018 syksyllä Maria huomasi olevansa raskaana.
Kerroin raskaudesta, kun oli lakisääteinen pakko
”Töissä kerroin raskaudesta vasta kun oli lakisääteinen pakko. Kokemukseni oli, että nuorena naisena minun oli vaikeampi saada uskottavuutta. En halunnut antaa aihetta kuvitella, että olisin heikompi tai huonompi.”
Vuoden 2019 lopputalvi ja kevät olivat työntäyteisiä, eikä Maria Mäkynen juuri ehtinyt miettiä raskautta. Maria voi koko raskauden ajan todella hyvin sekä henkisesti että fyysisesti. Vyötärönympäryksestäkään raskautta ei huomannut kuin aivan loppumetreillä.
Kun työpaikalla saatiin tietää Marian raskaudesta huhtikuussa, kaksi kuukautta ennen äitiysloman alkua, Maria oli jo varautunut puolustamaan itseään. Hän jaksaisi kyllä jatkaa töitä normaalisti.
Silti joidenkin ihmisten suhtautuminen yllätti.
Etkö ymmärrä, että tärkein tehtäväsi on olla äiti, eräs henkilö sanoi.
Mariaa turhautti. Hän oli ollut raskaana jo puoli vuotta muiden tietämättä ja hoitanut työnsä moitteetta.
– En ymmärtänyt, miten haluni tehdä työni hyvin oli pois siitä, millaista rakkautta tunnen lastani kohtaan.
”Emme halunneet päätyä lehtiotsikoihin vaalivauvaa odottavana pariskuntana.”
Itse asiassa Maria piti huolen, että sekä hän itse että Matias viettivät aikaa vatsakummun kanssa joka ikinen päivä.
– Kun iltaisin kahdeksan aikaan vauva oli virkeimmillään, pidin jutusteluhetkiä. Matiaksen ja vauvan yhteistä aikaa oli se, kun Matias levitti vatsaani raskausarpiöljyä, jutteli vauvalle ja tunnusteli liikkeitä.
Matias oli ehdolla eduskuntaan, ja raskaana oleva Maria oli mukana vaalikampanjassa. Vasta kuukautta ennen äitiysloman alkua Maria kertoi raskaudesta kampanjatiimille.
– Emme halunneet päätyä lehtiotsikoihin vaalivauvaa odottavana pariskuntana.
Maria kertoi peittelemättömän tarinansa työelämäasenteista Äitiyden jälki -kirjaan. Halu tehdä työnsä hyvin ei ole pois äidinrakkaudesta, hän sanoo.
Mariaa kummastuttaa erityisesti se, että iseiltä ei koskaan kysytä, miten perheen ja työn yhdistäminen onnistuu. Yhtäkkiä Marian työtä pidettiin vähempiarvoisena kuin hänen miehensä uraa.
– Itse vanhempainvapaiden uudistamisesta puhuneet ihmiset vihjailivat, että pitäisikö minun jäädä sittenkin kotiin pidemmäksi aikaa, jotta Matias voisi keskittyä kansanedustajan uraansa. Entäs Matiaksen oikeus aikaan lapsen kanssa? Tai minun oikeuteni uraan?
Maria Mäkynen: Jännitin, painostetaanko minut johdosta
”Minua ei enää ’vaivattu’ asioilla. Kanssani ei puhuttu enää tärkeistä asioista, vaan ihanista perhesuunnitelmista. Sen sijaan puolisolleni kyllä sateli työtarjouksia. Muut saivat yhtäkkiä määritellä, mihin pystyin.”
Maria tietää, että kommentoijat tarkoittivat vain hyvää. Hän ei kuitenkaan ymmärrä, miksi äitiyden ja uran välillä pitää olla vastakkainasettelu. Maria vierasti ajatusta, että hänet määriteltäisiin vain äidiksi.
– Miksei voi sanoa ääneen ylpeästi ja isosti, että olen äiti ilman, että se vähentää ammatillista uskottavuutta. Haluan vastustaa sitä, että äitiys lukittaisiin tietynlaiseen muottiin: kylmään uraäitiin tai lämpimään kotiäitiin.
Myös se tuntui epäoikeudenmukaiselta, että iseiltä ei ikinä kysytä, miten työn ja perheen yhdistäminen onnistuu.
Toinen lapsi ei ole vielä ajankohtainen, vaan Maria keskittyy toistaiseksi uraansa. Feministinen näkökulma on osa kaikkea, mitä Maria Mäkynen urallaan tavoittelee. Työssään Maria haluaa murtaa yhteiskunnan eriarvoisia rakenteita.
– Olen tutkinut aiemmin koulutuksen eriarvoisuutta ja periytyvyyttä, ja nyt työssäni tutkin työn murroksen haltuunottoa sivistyksen avulla. Haluan olla kehittämässä suomalaista koulutusjärjestelmää entistä paremmaksi.
Maria valittiin Lahden kaupungin sivistyslautakunnan puheenjohtajaksi kuukautta ennen vauvan syntymää.
– Silloin jännitin, että painostetaanko minua luopumaan puheenjohtajuudesta. Lopulta vain yksi henkilö kysyi, että pystynkö hoitamaan tehtävän.
Lautakunnan kokoukset saattavat venyä jopa kuuden tunnin mittaisiksi, ja usein Maria on ottanut Alvarin niihin mukaan. Myös imettäminen on onnistunut hyvin kokousten aikana. Isona apuna Alvarin hoidossa ovat lisäksi olleet Marian vanhemmat.
Marian ensimmäisenä työpäivänä Alvarin ollessa 8-kuinen koko perhe matkusti junalla Lahdesta Helsinkiin. Maria itki koko junamatkan.
– Töihin lähtö tuntui haikealta monen kuukauden kotonaolon jälkeen. En kuitenkaan katunut päätöstä, ja totuin uuteen tilanteeseen nopeasti. Töihinpaluustani huolimatta jatkoin imetystä ja jatkan edelleen niin kauan kuin Alvar haluaa. Tarinallani haluan osoittaa, että nainen voi olla molempia: rakastava ja omistautuva äiti ja työnsä vakavasti ottava ammattilainen.
Kursivoidut kohdat ovat Äitiyden jälki -kirjasta.
Kommentit (1)
Taustatyötä tekevä toimittaja olisi kyllä voinut selvittää, ettei vauvan vierastamisella ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka sosiaalista elämää perhe viettää. Vierastamisella on ihan oma psykologinen taustansa ja tarkoituksensa.