Kaksplus selvitti: Hoitovapaa aiheuttaa riitaa rahasta joka kolmannessa perheessä
Kun lapsi jää kotihoitoon, rahariidat odottavat oven takana. Kaksplussan lukijat kertoivat ahdistuksesta, mutta myös vinkit: yhteinen pankkitili ja jaettu hoitovapaa.
Hoitovapaa on suomalaisissa perheissä varsin ristiriitaista aikaa. Vanhemmalle se on usein ainut mahdollisuus viettää kiireettömiä arkipäiviä jälkikasvun kanssa, mutta onnellista arkea varjostaa musta pilvi. Miten saada raha riittämään ruokaan, lapsen vaatteisiin ja laskuihin?
Ristiriita näkyi myös Kaksplussan lukijoilleen tekemässä kyselyssä*. Suurin osa vanhemmista jää hoitovapaalle nimenomaan siksi, että haluaa hoitaa lastaan kotona. Kuitenkin yli 80 % vastanneista kertoi, että hoitovapaa oli rahallisesti ahdistavaa aikaa.
”Kelan tuet hoitovapaalla olemattomat”
Hoitovapaalla olevalle maksetaan kotihoidon tukea. Se on keskimäärin 412 euroa kuukaudessa** veronalaista tuloa. Kaikkine lisineenkin tuki jää niin pieneksi, ettei se välttämättä riitä kattamaan edes puolia lapsiperheen asumiskustannuksista.
Tämä ilmeni myös Kaksplussan kyselyssä, jossa moni vastaaja ihmetteli tuen pienuutta.
”Kelan tuet hoitovapaalla olivat olemattomat eli 313 e/kk. Se ei kata edes asuntolainan puolikasta.”
”Hoitoraha on yksinkertaisesti aivan liian pieni! En ilman mieheni tuloja olisi voinut jäädä kotiin hoitamaan lastamme 3-vuotiaaksi asti. Mistä apua? Ei ole rikkaita vanhempia tai sukulaisia. Itse en ostanut mitään. Sain maksettua menot (puhelinlaskut ja muut), mutta asuntolainan määrää pienensin. Mies maksoi kaiken muun.”
”Hoitoraha on pienempi kuin työmarkkinatuki. On epäreilua, että työtön saa tekemättä mitään enemmän kuin kotona lastaan hoitava vanhempi.”
Hoitovapaa ahdistaa taloudellisesti
Suurin osa eli 86 % Kaksplussan kyselyyn vastanneista kertoi, että rahatilanne hoitovapaalla oli ahdistava.
Eniten ahdistusta aiheuttivat kaksi seikkaa: tulojen vähäisyys sekä se, että töissä käyvä puoliso joutuu maksamaan lähes kaikki menot.
Monen mielestä oli myös nöyryyttävää pyytää rahaa puolisolta.
”Rahan vähyys ahdistaa paljon, mutta vielä enemmän ahdistaa laittaa 9 kuukauden ikäinen tarhaan, jossa on aivan liian vähän henkilökuntaan.”
”Omien tulojen pienuus ahdistaa. Mies onneksi pystyy maksamaan lainat ja vastikkeet sekä tarvittaessa antamaan minulle rahaa. Kuitenkin käytän mieluummin säästöni kuin pyydän häneltä rahaa, halu pärjätä omillani on niin kova.”
”Tulot eivät riittäneet laskuihin ja säästöt menivät. Luottokortti melkein tapissa, vaikka jo pari kuukautta olen ollut töissä hoitovapaan jälkeen.”
”Kaikki samat kulut juoksivat vaikka en töissä ollutkaan: auto, vakuutukset, asuminen, ruoka, lasten tarvikkeet ja vaatteet, omat vaatteet ja kampaajat ja niin edelleen. Lapseni eivät vieneet tarvitsevien hoitopaikkaa vaan hoidin lapsia kotona, ja siitä minulle annettiin muutama satanen kuukaudessa.”
Riidanaihe: ”Mies käyttää rahaa omiin juttuihinsa”
Perheen tulot siis pienenevät samaan aikaan, kun menot kasvavat perheen koon kasvaessa.
Taloustilanne ja siihen liittyvä ahdistus ovat omiaan aiheuttamaan ristiriitoja parisuhteeseen.
Useampi kuin joka kolmas (37 %) Kaksplussan kyselyyn vastanneista kertoi, että on riidellyt rahasta puolisonsa kanssa hoitovapaan aikana.
Iso osa riidoista liittyi siihen, mihin puolisot käyttävät rahaa – ja kuka kontrolloi rahoja. Saako se, joka tienaa, käyttää ansaitsemiaan rahoja omiin menoihinsa sopimatta siitä puolisonsa kanssa?
Jotkin pariskunnat olivat päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että kummankin puolison menot katetaan yhden puolison tuloilla, mutta silti riitoja syntyi.
”Mies käyttää rahaa omiin juttuihinsa. Minä en voi ostaa mitään, sillä rahaa ei ole.”
”Mieheni käyttää (mielestäni) liikaa rahaa samalla kun itse kituuttelen enkä osta itselleni käytännössä katsoen mitään ylimääräistä.”
”Riitelemme siksi, että toinen tienaa niin paljon enemmän ja silti hän ei saa mihinkään omiin juttuihin kuluttaa. Koska toisella vain kotihoidontuki niin toisellakaan ei ole varaa kuluttaa mihinkään.”
Ristiriita: ”Vaikka omaisuutemme on yhteistä, ei se kuitenkaan ole”
Töissä käyvän voi olla vaikea käsittää kotona olevan näkökulmaa.
Aiemmin tasavertainen suhde saattaa keikahtaa epätasapainoon, kun toisen tulot säilyvät ennallaan ja toisen tulot romahtavat.
Myös pienillä tuilla lapsia kotona hoitava vanhempi saattaa olla ihmeissään uudesta rahatilanteestaan. Moni jaksaa sen ajatuksen turvin, että kyseessä on poikkeustilanne.
”Alkuunsa tuli riitaa, kun oltiin totuttu elämään leveämmin ja tuntui, etteivät rahat riitä mihinkään. Nyt olen 2,5 vuotta ollut kotona ja olemme tottuneet elämään pienellä budjetilla, eikä riitoja ole ollut. Olemme kovasti tsempanneet toisiamme, että tämä on vain väliaikaista.”
”Ihan puhtaasti siksi riitelemme, että myös mies voisi osallistua ruokakuluihin ja lastenvaatteiden hankintaan.”
”Koen nöyryyttävänä, että joudun välillä pyytämään häneltä rahaa. Vaikka kaikki omaisuutemme on yhteistä, ei se kuitenkaan täysin ole. Yhteistä tiliä en silti haluaisi. Kun palaan taas töihin, tasoittuu entiselleen.”
”Menoista riitelemme. Siitä, että laskut pitäisi panna puoliksi, vaikka toinen käy töissä ja tienaa huomattavasti enemmän.”
Tilanne voi jatkua vuosia
Kaikilla pienet tulot eivät ole mikään poikkeustilanne. Kun pienellä rahalla sinnitellään vuodesta toiseen, pinnakin kiristyy. Usein riidellään ihan vain siitä, että raha ei yksinkertaisesti riitä.
”Kun ei vaan ole rahaa ja lapsi tarvitsee esimerkiksi uudet kengät. Mutta nopeasti niistä on selvitty kuitenkin jotenkin.”
”Usein riidellään siitä, jos on ehditty suunnitella jotain, mihin menee enemmän rahaa, ja laskujen maksun jälkeen huomataan, ettei olekaan siinä kuussa varaa toteuttaa suunnitelmia.”
”Riitelimme siksi, että kummallakaan eivät rahat riittäneet, mutta jostain sitä oli kuitenkin minun taiottava ruokaan ja lasten vaatteisiin.”
”Riidat koskevat aina sitä, mitä jätetään ostamatta ja mitä ostetaan.”
Yhteinen taloustili voi helpottaa elämää
Kyselyssä kävi ilmi kaksi asiaa, jotka näyttäisivät vähentävän riitoja huomattavasti: raha yhteisellä pankkitilillä ja se, että molemmat puolisot jäävät vuorollaan hoitamaan lasta kotiin.
Jos pariskunnalla oli yhteinen pankkitili käytössään, riitoja tuli huomattavasti harvemmin kuin niille, joilla sitä ei ollut. Yhteistä taloustiliä käyttävät myös ahdistuivat raha-asioista vähemmän kuin ne, joilla tiliä ei ollut.
Keskimääräistä vähemmän riitoja oli myös heillä, joiden puoliso oli ollut hoitovapaalla.
Tämä viittaisi siihen, että pankkitilin jakaminen tai vuorotellen kotiin jääminen ovat seikkoja, jotka lisäävät ymmärrystä puolin ja toisin.
Yhteisymmärryksen tärkeydestä puhuivat myös ne vastaajat, joiden ei ollut tarvinnut riidellä hoitovapaalla.
Lukijan neuvo: ”Kannattaa hyväksyä tilanne ja tehdä perheestä tiimi”
Ne, jotka olivat välttäneet rahariidat, kertoivat kyselyssä keinonsa sovun säilyttämiseen.
Vinkeissä korostui periaate siitä, että yhteinen perhe tarkoittaa yhteistä rahaa. Kannattaa keskustella puolison kanssa kaikesta, myös rahasta – jo ennen kuin lapsi syntyykään.
”Suosittelen puolisoille yhteistä taloustiliä ja siihen selkeitä pelisääntöjä. Lisäksi kummallekin henkilökohtaiset pankkitilit omiin menoihin. 12 vuotta yhteiseloa takana eikä yhtään riitaa rahasta.”
”Ennen lasten hankintaa pitää olla yhdessä sovittuna, kuka mitäkin kustantaa. Tärkeää on, että päätös lapsen hoitamisesta kotona on yhteinen.”
”Miettikää kaikki hankinnat yhdessä, jakakaa kaikki menot. Se puolisoista, kumman tilillä on rahaa, maksaa.”
”Kannattaa hyväksyä tilanne ja tehdä perheestä tiimi, jossa kaikilla sama elintaso.”
Kursivoidut kohdat ovat lainauksia Kaksplussan kyselyn vastauksista.
*Kysely toteutettiin Kaksplus.fi-sivustolla 13.3.-2.4.2019. Kyselyyn vastasi 262 kävijää, joilla oli vähintään kuukauden kokemus hoitovapaasta. 34 % oli parhaillaan hoitovapaalla. Vastaajista 97 % oli äitejä ja 91 % avo- tai avioliitossa.
**Keskimääräinen kotihoidontuki helmikuussa 2019 ilman kuntalisiä. Lähde: Kela.
Kommentit (1)
Kannattaa jättää ne lapset tekemättä jos raha on noin tärkeä asia. Aivan käsittämätöntä lukea teidän kirjoituksia. Itsestäänselvyys, että kaikki rahat käytetään yhdessä perheeseen ilman mitään merkitystä tuloista.