Kotiäiti, näin teet rahaa vaikka lapset ovat kotona! 3 äitiä kertoo oman tipuaskelensa työelämään

Hoitovapaa häämöttää ja tulot tippuvat dramaattisesti. Monesta voi tuntua, että olisi mukava päästä pois kotiympyröistä ja tienatakin vähän.

Teksti Tiina Länkinen
kotiäidistä työelämään
Kotiäitiys ja rahanteko vaativat vähän joustoa koko perheeltä.

Olisiko lapsen kuitenkin parasta olla vielä kotihoidossa? Kysymys polttelee useita naisia, joilla on taloudellinen tai omaan hyviinvointiin liittyvä paine siirtyä kotiäidistä työelämään.

Vastaus saattaa olla kotiäitiyden ja töiden yhdistäminen! Kolme tässä onnistunutta kertoo, miten tehdään siirtymä kotiäidistä työelämään ilman päiväkotirumbaa.

Suoramyyjän työ: muutakin kuin hauskoja vaatekutsuja

Eija Mäkinen Akaasta kiinnostui äidiksi tultuaan luonnonmukaisemmasta ja eettisemmästä kuluttamisesta. Omaksi suosikkivaatemerkiksi nousi suomalainen Nosh, ja kahden lapsen kanssa hoitovapaalla hän päätti kokeilla siipiään merkin suoramyyjänä.

Pian jo kahden vuoden ajan Eija on järjestänyt vaate-esittelyjä kotikutsuilla, kerhoissa ja työpaikoilla.

– Näin pystyn olemaan kotona lasten kanssa, ja on myös jotain omaa, jolla pystyy tienaamaan, Eija sanoo.

Eija Mäkinen järjestää vaate-esittelyt niin, että voi hoitaa lapset kotona.

Yrittämisessä parasta on Eijan mukaan vapaus päättää, milloin tekee töitä ja milloin pitää lomaa.

– Tosin vasta keväällä opin rauhoittamaan kalenterini niin että tarjoan asiakkaille vain tiettyjä päiviä. Tajusin, miten tärkeää on olla oman kalenterinsa herra!

Samanlaista hoitovapaauraa harkitsee moni muukin pienten lasten äiti. Kenelle suoramyyjän työ sopii?

”Ei tämä mitään lastenleikkiä ole ollut.”

– Ainakin pitää olla tosi vahva into asiakaspalveluun. Muuten tästä työstä ei voi nauttia, Eija Mäkinen toteaa.

– Eikä tämä mitään lastenleikkiä ole ollut, vaikka somekuvissa työni voikin näyttää kauniiden naisten seuralta ja lasillisilta kuohuvaa. Nuo kohokohdat muodostavat vain 10 prosenttia työstäni.

Iso osa on aikaavievää markkinointia. Ja pitää olla valmis raahaamaan vaaterekkejä autosta pimeinä iltoina läpi loskan, Eija kuvailee.

Sinänsä suoramyyjän työ on Eijan mielestä kevyttä yrittämistä, että kiinteät kulut ja riskit ovat pienet. Omaa rahaa pitää käyttää lähinnä esiteltävien tuotteiden ostamiseen. Työkin on sesonkiluontoista, eli eniten puuhaa ja mahdollisuuksia tienata on keväällä ja syksyllä uusien vaatemallistojen ilmestyttyä.

Lue myös: Hoitovapaalla eikä mitään, mistä rahaa tippuisi – näin perheet sinnittelevät: ”Olin syömättä lämmintä ruokaa”

– Olin joskus nuorempana franchising-vaateyrittäjä kivijalkaliikkeessä ja silloin yrittämiskulut olivat kyllä paljon suuremmat ja huolta oli oman toimeentulon lisäksi siitäkin, saiko myös työntekijöille leivän pöytään. Kun ei ollut lapsia, töitä pystyi tekemään 24/7.

Tuolloin Eija joutui kysymään itseltään, onko unelmatyö todella sellainen, että siihen hukuttaa itsensä. Kotiäitinä ja suoramyyjänä Eija on oppinut löytämään tasapainon.

– Akaan seudun naisyrittäjistä olen myös löytänyt muita eri alojen yrittäjä-äitejä, jotka ovat onnistuneet sumplimaan hyvin yritystoiminnan ja lasten kanssa kotona olemisen.

kotiäidistä työelämään

Sairaanhoitajan viikonlopputöistä jää käteen mukavasti, kun ei tarvitse maksaa päivähoidosta. Kuvituskuva.

Kotiäiti, mistä rahaa? Vilma keikkailee viikonloput

Niillekin, jotka eivät uhku yrittäjähenkeä, löytyy vaihtoehtoja. Ainakin jos on alalla, jolla vallitsee työvoimapula.

Vilma Lappalainen on nelivuotiaan tytön ja kaksivuotiaan pojan äiti ja lasten kanssa kotona – paitsi viikonloppuisin. Silloin hän on keikkatöissä sairaanhoitajana Uudellamaalla, ja mies tai isovanhemmat hoitavat lapsia.

– Teen keikkaa tällä hetkellä pelkästään yhteen paikkaan, jossa on ollut töitä tarjolla joka viikonloppu melkein vuoden ajan, Vilma kertoo.

– Keikat on etukäteen sovittu esimerkiksi kolmeksi viikonlopuksi eteenpäin, joten tiedän mitä vuoroja on tulossa ja voimme suunnitella lastenhoidon sen mukaan.

Raha painoi päätöksessä siirtyä täysipäiväisestä kotiäidistä työelämään – mutta niin myös halu säilyttää ammattitaito. Vilma ei halua lapsilukunsa jäävän kahteen, muttei myöskään pudota työelämästä. Käteen jää palkasta hänen mukaansa saman verran kuin jos kävisi arkitöissä ja pitäisi lapset päiväkodissa.

– Koska tavoitteena on olla lasten kanssa pitkään kotona, tulisi minulle muuten jopa 10 vuotta kestävä katko työelämästä.

”Keikkailevana kotiäitinä ajattelin pysyä vähintään, kunnes kolmonen täyttää kolme.”

Ammattitaitonsa takia Vilma vielä kaiken kukkuraksi opiskelee sosionomiksi.

– Tutkinnot tukevat toisiaan laajentaen työmahdollisuuksia sitten kun niiden aika on. Toisaalta opiskelu pitää myös mielen virkeänä ja tarjoaa minulle kehittävää omaa aikaa.

Kun opinnot vielä käsittelevät hyvinvointia vauvasta vaariin, Vilma saa niistä myös vinkkejä esimerkiksi lasten kanssa puuhailuun. Juuri nyt Vilma Lappalainen odottaa kevätvauvaa ja suunnittelee:

– Tarkoitukseni on tehdä samalla tyylillä keikkaa suunnilleen äitiysloman alkuun saakka. Jos mahdollista, jatkan keikkailua kun kolmas lapsi on puolentoista tai kahden vuoden ikäinen. Keikkailevana kotiäitinä ajattelin pysyä vähintään, kunnes kolmonen täyttää kolme, tai vieläkin pitempään.

kotiäidistä työelämään

Kotiäidistä työelämään: ”Läpsystä vaihto” on yksi tapa yhdistää lasten kotihoito ja työ. Kuvituskuva.

Anu: Halusin ihmisten ilmoille enemmän kuin rahaa

Anu Lilja ei ole tyytynyt pelkkään keikkailuun. Sekä hän että hänen miehensä ovat työsuhteessa.

Mies on töissä viitenä päivänä viikossa normaaliin virka-aikaan, ja miehen palatessa kotiin Anu jättää neljä lasta hänen huomaansa ja lähtee töihin. Hän sijaistaa vakinaisluontoisesti äkillisesti sairastuneita lähihoitajia Päijät-Hämeen alueen kotihoidossa.

– Teen arkisin pelkkää iltavuoroa ja sitten viikonloppuisin yleensä aamuja. Joustava esimies ja autonominen työvuorosuunnittelu mahdollistavat tämän, Anu kertoo.

Myös isovanhemmat ovat tärkeä tekijä siinä, miten kotiäiti voi tienata. He auttavat Anun perhettä hoitamalla lapsia sen pienen ajan, kun sekä isä että äiti ovat töissä. Anun lapsista nuorin on 2 ja vanhin 12.

”Töihin palasin silti kauhunsekaisin tuntein.”

– Enemmän kuin raha meillä vaikutti töihinpaluupäätökseeni se, että halusin ihmisten ilmoille. Töihin palasin silti aluksi kauhunsekaisin tuntein. Olin ollut siinä kohtaa kuusi vuotta kotona. Nopeasti kuitenkin totuin takasin työelämään, Anu Lilja toteaa.

Kun alle kouluikäiset lapset aloittivat syksyllä kerhossa, matkaan tuli aikataulumutka ja arki meni liian rankaksi. Ongelma ratkesi, kun Anu luopui arkivapaapäivästä saadakseen tulla myöhemmin töihin.

– Töissä on mukava käydä pienellä lomalla lapsista. Mies on sanonut, että hänelle käy kaikki, kunhan vaimo on onnellinen!

Miten kotiäiti voi tienata Kelan tukien kannalta?

Kun alle kolmivuotias lapsi on kotihoidossa, Kela avustaa kotihoidon tuella, vaikka kumpikin vanhempi kävisi ansiotyössä.

Kotihoidon tuen hoitolisää ei toki makseta, jos perheen tulot ylittävät tietyn, perheen koon mukaan lasketun rajan. Perushoitoraha 338 euroa kuussa kuuluu kuitenkin tilipussin koosta riippumatta kaikille, joiden lapsi on kotihoidossa.

Mahdollinen kuntalisä näiden päälle on kuntakohtainen.

Joustavaa hoitorahaa Kelalta saa, jos käy töissä tai on yrittäjä, mutta lyhentää työaikaansa lapsen takia alle 30 viikkotuntiin. Jos tekee töitä alle 22,5 tuntia viikossa, joustava hoitoraha on 241,19 euroa kuussa. Se, joka työskentelee 22,5-30 tuntia viikossa, saa joustavaa hoitorahaa 160,80 euroa kuussa.

Sama henkilö ei voi saada sekä joustavaa hoitorahaa että kotihoidon tukea, mutta toinen vanhempi voi esimerkiksi hakea toista ja toinen toista.

Jos perheessä on eka- tai tokaluokkalainen lapsi, työaikaansa lyhentänyt vanhempi on oikeutettu 96,89 euron osittaisen hoitorahaan kuussa, vaikkei perheessä olisi alle kolmivuotiasta lasta.

Kelan hoitorahat ovat veronalaista tuloa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä