Pelkäätkö, että työura tyssää lapseen? Tutkimus kertoo päinvastaista – Tiina vaihtoi haastavaan työhön, vaikka kotona valvotti taapero

Älä pelkää, että vanhemmuus heikentää etenemismahdollisuuksia. Tutkimuksen mukaan vanhemmat onnistuvat työn ja perheen yhteensovittamisessa luultua paremmin.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock ja Laura Tammisto/Studio Torkkeli
Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu suurimmalta osalta suomalaisista hyvin.
Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu suurimmalta osalta suomalaisista hyvin. Kuvituskuva.

Ajatus työn ja pikkulapsiarjen yhdistelmästä voi kuulostaa uuvuttavalta. Jopa niin uuvuttavalta, ettei lasta ehkä uskalleta yrittää. Tutkimusten mukaan merkittävä syy lykätä lastenhankintaa on ollut, että työn ja perheen yhdistäminen nähdään haastavana (Perhebarometri 2017).

Väestöliiton uudesta perhebarometrista selvisi, että todellisuudessa kovin monella ei kuitenkaan ole vaikeuksia yhdistää lapsiperhearkea ja työelämää. Jopa 90 prosenttia työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista kokee, että työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu tällä hetkellä hyvin.

Samoilla linjoilla on HR-tehtävissä työskentelevä ja Arjen algoritmi -blogia pitävä Tiina Raittinen, 38Tiinan perheeseen kuuluu mies sekä 1- ja 6-vuotiaat pojat.

– Työn ja perheen yhteensovittamista edistää meillä se, että työnantajallani on perheystävälliset arvot ja asiantuntijatyössä pystyn määrittämän työaikaani. Isovanhemmat ovat valmiita auttamaan tarvittaessa, jos työpäivä joskus venyy, Tiina kertoo.

Ennen kuin Tiina viime syksynä palasi hoitovapaalta takaisin töihin, lapsiperhearjen ja työelämän yhdistäminen kuitenkin hieman mietitytti.

Työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu suomalasilta hyvin.

Lähde: Väestöliiton Perhebarometri 2020.

Moni vanhempi rukkaa työaikaa – Tiina aloitti kolmipäiväisesti

Tiinan kuopuksen päiväkoti sijaitsee eri paikassa kuin esikoisen eskari. Myös vanhempien työpaikat sijaitsevat eri puolilla perheen kotikaupunkia Tamperetta.

– Mietin ennen töihin paluuta, miten arki oikein pyörii, kun haku- ja vientivuorosta riippuen joko aamulla tai iltapäivällä on kaksi pysähdystä. Lisäksi pohdin sitä, kuinka kauan bussilla kuljettava työmatka oikein tulee kestämään.

Huoli ei ollut aivan aiheeton. Kun Tiina astui lapsineen aamulla ovesta ulos, kesti yli tunnin, ennen kuin hän pääsi töihin.

Arkea kuitenkin helpotti se, että Tiina aloitti hoitovapaan jälkeen työt kolmipäiväisesti.

– Esikoisen jälkeen palasin töihin täyspäiväisesti, ja ehkä siitä oppineena päädyin tällaiseen ratkaisuun, Tiina kertoo.

Tiina halusi, että 14 kuukauden ikäinen taapero saisi pehmeän laskun päivähoitomaailmaan. Samalla myös perheen vanhempi poika pääsi aloittamaan rauhallisesti eskarin.

Tiina kokee, että hänen oli helppoa ehdottaa kolmipäiväistä työviikkoa työnantajalleen.

– Nykyään työn ja perheen yhteensovittamisesta puhutaan yhä enemmän mediassa ja työpaikoilla. Ja kun siitä puhutaan, omia ajatuksia ja arvoja on helpompi tuoda esiin.

Työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu Tiina Raittisen mielestä hyvin.

– Työ on minulle erittäin tärkeää, mutta niin on myös se, että aikaa jää perheelle, Tiina Raittinen sanoo. Laura Tammisto/Studio Torkkeli

Tiinan tavoin moni muukin pikkulapsen vanhempi on muuttanut työaikojaan lapsen saamisen myötä. Perhebarometri kertoo viidesosan äideistä ja 14 prosentin isistä tehneen lasten vuoksi lyhyempää työviikkoa.

Moni myös mukauttaa työaikojaan lapsiperhearkeen sopivaksi, vaikka työtunnit pysyisivät samoina. Noin viidesosa sekä äideistä että isistä on tehnyt näin.

Lähde: Väestöliiton Perhebarometri 2020.

Perhebarometri: Vanhemmuus ei yleensä estä urakiitoa

Suurin osa perhebarometriin vastanneista kertoi, ettei perhe-elämä ole ollut este uralla etenemiselle. 86 prosenttia äideistä vastasi, ettei ole jättänyt hakematta vaativampaa työtehtävää tai ottanut ylennystä vastaan lapsiperhe-elämän vuoksi. Isillä luku oli vielä korkeampi: 91 prosenttia.

Toisaalta vastaavasti 14 prosenttia äideistä ja 9 prosenttia isistä ei ollut ottanut vastaan vaativampaa työtä, joten monilla työpaikoilla on vielä parantamisen varaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Tiinan kohdalla lapsiperhearki ei ole ollut este uralla etenemiselle. Hän vaihtoi helmikuussa työpaikkaa, koska koki pystyvänsä uudessa työssä paremmin kehittämään ammattitaitoaan ja käyttämään hyväksi osaamistaan.

”Haluan edetä urallani, mutta en millä kustannuksella tahansa.”

Ennen työnhakuun ryhtymistä Tiina pohti voimavarojaan ja mietti, millaisia elementtejä työssä pitää olla, jotta työpaikan vaihto kannattaa. Työn ominaisuuksien lisäksi työpaikan sijainti, työmatkan pituus ja se, ettei työhön kuulu liikaa matkustamista, olivat Tiinalle tärkeitä.

– Päätin olla avoin perhetilanteesta työtä hakiessa, jotta työnantaja pystyy huomioimaan tilanteeni ja arvoni. Työ on minulle hirveän tärkeää ja haluan kehittyä ja edetä urallani, mutta en millä kustannuksella tahansa. Myös perhe on minulle äärimmäisen tärkeä.

Tiina kannustaa myös muita olemaan työnhaussa elämäntilanteestaan avoimia.

– Minun tilanteeni toki oli helppo, koska minun ei ollut mikään pakko vaihtaa työpaikkaa. Ymmärrän, että jos ihminen on ollut työttömänä pitkään tai aiemmin kokenut syrjintää, kertominen perhetilanteesta voi pelottaa. Mutta mielestäni kannattaa olla avoin, koska siten löytyy juuri itselle oikea työpaikka.

Uskaltaisinko edetä urallani?

Jos kotona on pikkulapsi, työpaikan vaihto voi arveluttaa. Työssä voi olla paljon opeteltavaa samalla kun yöt ovat rikkonaisia.

– Ensimmäiset viikot voivat olla rankkoja. Meidän taaperolla oli vielä vaihe, että hän vaati minua yöllä. Ensimmäisenä päivänä menin töihin käytännössä nollaunilla, HR-ammattilainen Tiina Raittinen kertoo.

Tiina silti kokee, että työpaikan vaihdon jälkeen perhearki on sujunut jopa aiempaa helpommin. Uusi työ tuo uutta virtaa.

– Kannustan hakemaan uutta työpaikkaa, jos siltä tuntuu. Jos oma työtehtävä ei enää kehitä osaamista tai jos työpaikalla on huono olla, se lisää kuormitusta koko elämässä.  Vaihtaminen voi lisätä jaksamista arkeen.

Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu joustoilla

Tiina kehuu sekä edellistä että nykyistä työnantajaansa perheystävällisyydestä. Hänen on ollut mahdollista sovittaa työaikojaan arkeensa ja tehdä etätöitä.

Perhebarometrin mukaan omaan elämäntilanteeseen sopivat työajat ja työyhteisön tuki helpottavatkin työn ja perheen yhteensovittamista eniten. Toisaalta kaikilla työpakoilla joustot työajoissa eivät ole mahdollisia.

Kun perhebarometrissa vertailtiin eri koulutusryhmiä, selvisi, että perusasteen koulutuksen saaneista vain hieman yli puolella oli mahdollisuus työaikajoustoihin. Korkeasti koulutetuista mahdollisuus oli 75 prosentilla.

Työajan joustamattomuudesta huolimatta perusasteen koulutuksen saaneet vastasivat kaikista useimmin, että perheen ja työn yhteensovittaminen onnistuu erittäin hyvin. Perhebarometrin tutkija Tiia Sorsa arvioi, että kenties vaativa työ heikentää korkeasti koulutetuilla kokemusta työn ja perheen yhteensovittamisen onnistumisesta.

Pienetkin yksityiskohdat voivat tehdä arjesta mutkattomampaa

Joskus melko pieniltäkin kuulostavat asiat voivat tehdä perhe-elämän ja työn yhteensovittamisesta helpompaa. Tiinan perheen kohdalla tällainen asia oli uudelta työpaikalta saatu pysäköintipaikka. Tiinan työmatka taittuu nyt autolla huomattavasti nopeammin kuin aiemmin bussilla.

– Asumme sellaisella alueella, että arki ei pöyri ilman autoa. Hyvitämme hiilijalanjälken sitten muissa asioissa.

Lue myös: Tätä on perhe-elämä vielä 2020-luvulla: Äidit vaihtavat työpaikkaa, jotta lastenhoito järjestyy – isät tekevät pitkää työviikkoa

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä