Yh-äidin keksintö riemastuttaa – täälläkin voi olla lapsiparkki: ”En olisi antanut itselleni anteeksi, jos joku muu olisi toteuttanut ideani”

Äitiysvapaalla Sari Oja muutti elämänsä suunnan. Kuopus oli puolivuotias, kun tuli ero. Sari tarvitsi työn, jossa voisi päättää omista työajoistaan ja olla paljon läsnä lapsilleen.

Teksti Piia Sainio
Kuvat Mirva Kakko
lapsiparkki
Sari Ojan liikeidea oli kampaamo, jossa on lapsiparkki. Kuvassa ovat Sarin lisäksi tyttäret.

Puuttuuko lapsiparkki? No, sitten se sali on heti poissa laskuista.

Viitisen vuotta sitten Sari Oja oli juuri muuttanut Lohjalta Espooseen ja etsiskeli kuntosalia, jossa voisi alkaa käymään säännöllisesti. Muutto ja ero lasten isästä oli tullut, kun pienimmäinen oli puolivuotias ja esikoinen puolitoista.

Yksinhuoltajana salilla käyminen onnistuisi vain, jos hoitopaikka lapsille järjestyisi helposti treenien ajaksi. Kahden pienen tyttären äidille lapsiparkki olisi välttämättömyys.

Erosta lähti liikkeelle elämänmuutos

Samaan aikaan Sari aloitteli parturi-kampaajan opintoja. Ajatus uudesta urasta oli kypsynyt, kun hän oli jäänyt kolmistaan lasten kanssa.

– Mammalomalla ajattelin, että nythän kaikki ovet ovat auki. Voisin lähteä toteuttamaan sellaista ajatusta, joka oli ollut enemmän ja vähemmän mielessä elämän varrella. Jo pienenä tyttönä olin autellut tätiäni hänen kotikampaamossaan.

Ennen äidiksi tuloaan Sari oli vetänyt ryhmäliikuntatunteja ja tehnyt markkinointihommia. Nuorempana hän oli kouluttautunut merkonomiksi ja työskennellyt pitkään kaupallisella alalla.

Jos eroa ei olisi tullut, Sari olisi luultavasti jatkanut ryhmäliikunnan parissa.

– Rakastin sitä alaa. Edelleenkin haluaisin ohjata ryhmäliikuntaa, mutta kahden pienen lapsen yksinhuoltajana minulla ei ole siihen kerta kaikkiaan rahkeita. Tuntien suunnittelu ja opettelu veisivät liikaa aikaa.

Lisäksi hänestä tuntui, että hän oli jo tarpeeksi pitkään tehnyt töitä muille. Oma yritys olisi keino määritellä omat työajat ja olla läsnä lapsille silloin, kun he äitiä tarvitsivat.

Liikunta-alalla lapsiparkki oli jo normi – miksei kauneusalallakin, Sari mietti.

– Olen ollut se lapsi, joka on odottanut vanhempiaan saapuvaksi kevätjuhliin. Minulle on tärkeää, että voin oikeasti olla mukana omien lasteni juhlissa ja harrastuksissa, Sari kertoo.

Oma liikeidea kypsyi vähitellen opintojen aikana.

– Liikunta-alalla lapsiparkki oli jo vakiintunut käytäntö. Mietin, miksi sitä ei voisi tuoda myös kauneusalalle.

”Tuntui epäreilulta, etten saisi yrittää, koska olin yksin lasten kanssa”

Koulussa ollessaan Sari kehitti liiketoimintasuunnitelman, jonka kanssa hän marssi Yritys-Espooseen hakemaan neuvontaa ja sparrausta.

– Menin sinne nöyränä ja ajattelin, että nehän nauraa mut pihalle!

Mutta palaute olikin hyvää.

– Vanhempi herrasmies, jonka kanssa keskustelin, oli tapaamisen lopussa aivana erilainen kuin alussa. Hän sanoi, että nyt vain pidät suusi kiinni. Et saa puhua tästä kenellekään.

– Silloin ajattelin, että ehkä tämä ei olekaan niin tyhmä ajatus.

Sari teki starttirahahakemuksen, ja myös siinä vaiheessa kehuja sateli. Itseluottamusta oli nyt kertynyt, mutta vieläkään Sari ei ollut varma, uskaltaisiko lähteä toteuttamaan liikeideaansa.

Pankkikierroksella hän olikin lähellä haudata koko suunnitelman.

Koska hän oli yksin kahden pienen lapsen kanssa, pankeissa epäröitiin lainan antamista vaikka samalla ideaa kehuttiinkin.

– Tuntui epäreilulta, etten saisi yrittää vain siksi, että olin jäänyt yksikseni lasten kanssa.

Lue myös: Uskallanko jättää lapseni kuntosalien lapsiparkkiin? Tällaista niissä on

Ensimmäinen lapsiparkki kampaamossa

Lopulta vihreää valoa tuli myös pankin suunnasta. Silloin Sarista tuntui, ettei hän enää voi perääntyä.

– En olisi koskaan antanut itselleni anteeksi sitä, että joku muu olisi toteuttanut minun ideani ja menestynyt. Että minä olisin ollut niin vellihousu ja jättänyt tämän tekemättä.

Sopivan iso ja moderni liiketila löytyi Helsingin Jätkäsaaresta, vielä tuolloin rakenteilla olleesta puukerrostalosta. Neliöitä piti olla paljon, koska kampaamopalveluiden lisäksi tarkoitus oli tarjota muitakin kauneusalan palveluita. Lisäksi lapsiparkille piti saada kunnolla tilaa.

Ajatuksena oli, että lasten leikkitila toimisi isommille lapsille viihdykkeenä sillä aikaa, kun vanhemmat olivat kauneuspalveluiden parissa – tai silloin, kun lapset itse olivat tulossa hiustenleikkuuseen. Lapsiparkki pienempiä lapsia varten taas toimisi sitä varten palkattavan hoitajan varassa aina tiettyinä aikoina viikossa. Lasten leikitys sisältyisi kauneushoitojen hintaan.

”Olen onnellinen, että lapset ovat kelpuuttaneet visioni.”

Avajaiset pidettiin keväällä 2019.

Alkuvuodesta 2020 Sarin Coddler & Toddler -firmassa työskentelee seitsemän hengen tiimi. ”Koko perheen kauneuskeskuksessa” on tarjolla paitsi hiustenleikkuuta ja -värjäystä myös rakennekynsiä, ripsienpidennyksiä, sokerointeja, mikroneulauksia ja vaikka mitä muuta.

Napero voi hypätä hiustenleikkuuta varten punaisen kilpa-auton kyytiin. Leikkipaikassa tekonurmilattian päällä on leikkikioski ja puumaja. Myös telkkari on hankittu, mutta lastenohjelmia suurempaa suosiota nauttivat majaleikit.

– Olen onnellinen, että lapset ovat kelpuuttaneet tämän visioni kivasta leikkipaikasta. Tietääkseni tämä on ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Yrittäjän ympäripyöreät päivät

Onko alanvaihto sitten auttanut pyörittämään kahden lapsen perhettä yksin?

– On tämä tietyllä tavalla sitä helpottanut, vaikka yritys onkin vähän niin kuin kolmas lapsi. Yrittäminen on kuitenkin mahdollistanut sen, että pystyn menemään lasten ehdoilla.

Sari sanoo pihistäneensä yöunistaan työn ja lasten ehdoilla.

Pitkät päivät ovat tulleet tutuiksi, mutta työnteolta hän on rauhoittanut pari tuntia alkuillasta ennen kuin tytöt menevät nukkumaan.

– Kun mimmit ovat nukahtaneet, liu’un peiton alta pois ja menen olohuoneeseen näppäämään tietsikkaa.

Päähän pälkähtelee uusia ideoita siinä vaiheessa, kun maailma ympärillä on rauhoittunut. Yöunet ovat jääneet vähiin.

– Minusta tuntuu, että olen viimeisen viiden vuoden aikana vanhentunut enemmän kuin sitä edeltävän 15 vuoden aikana! 42-vuotias Sari naurahtaa.

”Olen vahvempi kuin aiemmin”

Nyt kun yksi haave on toteutunut, Sari uskaltaa lausua ääneen myös toisen haaveen.

Lapset ovat kahtena iltana viikossa isänsä kanssa, ja silloin Sari  tekee iltavuorossa töitä ennen kuin kiirehtii kotiin lukemaan iltasatua muksuille.

– Haaveilen siitä, että jonain päivänä voisin niinä iltoina ottaa omaa aikaa ja ruveta taas käymään salilla.

Toisaalta yrittäjäksi ruvettuaan hän oli asennoitunut siihen, että tietyt asiat pitää laittaa sivuun elämässä. Sporttitavoitteet ovat nyt jäissä, niiden aika tulee myöhemmin.

”Ilman eroa ei olisi ollut samalla lailla tarvetta miettiä elämää uudelleen.”

Viime vuosiin on mahtunut ero, muutto pienten lasten kanssa, alanvaihto, ympäripyöreät päivät yrittäjänä.

– Muutosten kanssa samaan aikaan olen kasannut itseäni eron jäljiltä. Toisaalta olen oivaltanut, että pystyn tekemään paljon enemmän kuin olisin ikinä kuvitellut. Olen vahvempi kuin aiemmin.

Monesti Sari on muistellut tarinaa japanilaisista, rikki menneistä teekupeista, jotka korjattiin kultaisella tahnalla. Syntyi kintsugi, kultainen korjaus.

– Kultaisella korjauksella säilytetään kupin säröt ja tarina. Kupit ovat korjauksen jälkeen vahvempia, ja tarina kupeista kuvastaa sinnikkyyttä ja sitkeyttä. Toivonkin, että sitkeyteni ja sinnikkyyteni palkittaisiin onnistumisella ja vapaudella olla paljon läsnä lapsien arjessa.

Uranvaihdos olisi saattanut jäädä toteutumatta ilman henkilökohtaisen elämän myllerrystä.

– En olisi uskaltanut. Eikä ilman eroa olisi ollut samalla lailla tarvetta miettiä elämää uudelleen.

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Onko kysymyksessä yksinhuoltaja vai yhteishuoltaja? Merkittävä ero.

Avatar

Tälläinen on jo kanta-hämeessä ennen kun tämä yrirtäjä idean keksi.

Avatar

Upeaa että on löytynyt oma uusi ura. Ihmettelen vaan että miksi pitää rynnätä iltasatuja lukemaan kun lapset ovat isällä. Kyllä isäkin sen osaa ja lapset selviävät ilman äitiä. Ota omaa aikaa silloin, olet ansainnut sen .

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä