Huolestunut äiti: ”Olen jämähtänyt kotiin, teenkö haittaa 1-vuotiaalleni?” Psykologi vastaa

Kysymys: ”Minulla on 1-vuotias lapsi, enkä ole vielä itse juuri ollut poissa hänen luotaan. Ystäväni houkuttelevat minua illanviettoihin, mutta en raaski lähteä. Jos lähden, mietin koko illan, että minun pitäisi olla kotona, vaikka tiedän, että lapseni pärjää mieheni kanssa mainiosti. Teenkö kotiin jämähtämisellä haittaa itselleni ja lapselleni? Onko äiti kotona -tilanne jossain vaiheessa itse asiassa huolestuttava tilanne?”

Väestöliiton psykoterapeutti, psykologi Suvi Laru vastaa: Jokainen on omanlaisensa persoona. Meidän omat temperamentin piirteemme, tarpeemme ja taustamme vaikuttavat omaan toimintaamme. Ei siis ole olemassa ulkoapäin määrättyä aikaa, milloin vanhemman pitäisi olla valmis kodin ulkopuolisiin rientoihin. Sinun tulee pohtia asiaa itsesi ja perheesi kannalta.

Lapsen kehitykselle on tärkeää, että hän viettää joskus kahdenkeskistä aikaa isänsä kanssa.

Joskus on vaikea havaita sitä, että hetken irrottautuminen on vaikeampaa minulle kuin lapselleni. Voimme vanhempina unohtaa, että meillä on monenlaisia rooleja elämässämme. Olemme vanhempia lapsillemme, mutta samalla naisia, miehiä, kumppaneita ja ystäviä. Joskus meidän täytyy aivan opetella pitämään huolta näistä muista rooleista, sillä vanhemmuuden rooli on pääsääntöisesti läsnä koko ajan.

Äidin oma aika tuo perheeseen paljon hyvää

Tiedät, että lapsesi on hyvässä hoidossa ja kaikki sujuu varmasti hyvin hänen ollessaan esimerkiksi isänsä kanssa. Lapsesi kehitykselle on tärkeää, että hän viettää joskus kahdenkeskistä aikaa isänsä kanssa. Miehesi hyötyy myös tästä ajasta, sillä hän saa kokemuksen siitä, että myös hän pärjää hyvin yksin lapsen kanssa.

Mikä estää sinua suomasta pieniä hetkiä itsellesi? Joskus pienen lapsen äidillä voi olla syvällä sisimmässään ajatus siitä, että ollakseen tarpeeksi hyvä äiti täytyy olla 24h korvaamaton – aina lasta varten. Hyvää äitiyttä on myös pitää huolta itsestä eli fyysisestä kunnosta, mielen hyvinvoinnista ja ystävyyssuhteista.

Voit harjoitella omien hetkien ottamista aluksi lyhyellä piipahduksella ilman huonoa omatuntoa. Huomaat varmasti nauttivasi myös tästä ajasta ja muiden aikuisten seurasta ja jaksat taas olla myös vanhemmuuden roolissasi vahvasti läsnä. Seuraavat kerrat sujuvat varmasti sitten jo paremmin, ilman syyllisyyttä.