Äitiystutkija: Sinäkin saatat elää 2020-luvun uudenlaista äitiyttä, joka näkyy 6 tavalla

2020-luvun vanhemmuudessa arvot ja ihanteet ovat erilaisia kuin ennen, näkee äitiyden tutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen.

Teksti Mervi Juusola
Kuvat iStock

Jokaisella vuosikymmenellä vallitsevat omanlaiset perhe-elämän ihanteet. 1990-luvun lamavuosien jälkeen Suomessa oli vallassa vahva familismin ihanne: Lapsille haluttiin antaa ydinperhe-lapsuus, vaikka hampaat kirskuen.

Familismin aika oli vastareaktio 1980-luvun avioero-lapsuudelle ja itsekkyydelle. 90-luvulla oli tyypillistä, että perhe haluttiin pitää koossa kaikin keinoin – joskus liiankin sinnikkäästi. Perhe-elämää pidettiin arvossa ja perhe koettiin keskeiseksi hyvinvoinnin lähteeksi.

2020-luvun vanhemmuus on toisenlaista: arvot ja ihanteet ovat muuttuneet. Äitiyden tutkija Suvi-Sadetta Kaarakainen Turun yliopistosta näkee, että tämän vuosikymmenen pienten lasten äidit ja isät murtavat ydinperhemallia.

– Perheitä on aina ollut kaikenlaisia, ne eivät vain ole saaneet ääntään kuuluviin aiemmin samalla tavalla kuin nykyään. Vahvan ydinperheideaalin takia erilaisia perhemuotoja on usein häpeilty ja niistä on vaiettu, Kaarakainen sanoo.

Televisio vaihtuu perhepelaamiseen

Perheet katsovat entistä harvemmin televisiota yhdessä. Perhemedia Channelmum.comin tekemän kyselyn mukaan television ympärille kokoontumisen tilalle on tulossa perhepelaaminen: perheenjäsenet pelaavat konsoli- ja mobiilipelejä yhdessä.

Äitien kiinnostus pelaamista kohtaan on yhä tavallisempaa. Tässä suuntauksessa voi nähdä paljon hyvää. Lapset eivät seikkaile pelimaailmassa täysin omin päin, vaan myös äidit tuntevat pelit ja osallistuvat aktiivisesti pelaamiseen.

– Yhdessä pelaaminen vahvistaa lapsen ja vanhemman suhdetta. On kuitenkin tärkeää, ettei pelaaminen tapahdu vanhemman ehdoilla ja säännöillä, vaan on aidosti yhteistä ajanviettoa, Kaarakainen sanoo.

Äiti ei todellakaan aina kokkaa

Ihmisillä on nykyisin enemmän vapautta luoda itselle parhaiten sopiva perhemuoto ja elämäntyyli. Tulevaisuudessa ystävien perustamat perheet, yksinhuoltajien kommuunit ja muut yhteisöllisen asumisen muodot saattavat yleistyä.

Silti Kaarakainen uskoo ydinperhemallin säilyvän vahvana vielä pitkään.

– Kulttuurissa elävät vahvat arvot muuttuvat hitaasti. Suomalaiset ovat edelleen varsin konservatiivisia perhearvojen suhteen.

Tämä näkyy esimerkiksi ajatuksessa, että keittiö on äidin valtakunta. Monissa muissa maissa ei pidetä enää itsestäänselvyytenä, että perheen ruokaostoksista vastaa äiti. Ruokamainontaa suunnataan nyt isille ja isovanhemmille.

2020-luvun äitiys eroaa aiempiin vuosikymmeniin siten, ettei se enää kytkeydy yhtä vahvasti ruoanlaittoon.

Arkinen ruuanlaitto yhdistetään Suomessa yhä vahvasti hyvään äitiyteen.

Eurooppalaisissa 2020-luvun perheissä äiti ei aina osaa tai ei työkiireiltään ehdi kokata. Joku muu perheessä hallitsee keittiöhommat paremmin. Onko 2020-luvun vanhemmuus ruoanlaiton suhteen siis tasa-arvoisempaa kuin ennen?

– Meillä Suomessa perheen ruokailusta vastaavat edelleen pääsääntöisesti äidit. Ruokailu on yksi vahvimmin ”hyvään äitiyteen” liitetyistä ihanteista.

Helposti ajatellaan, että jos äiti ei viihdy lieden äärellä, hän on jollain tavalla huono äiti.

Lue myös: Miksi kotityöt eivät mene tasan? Tutkija: Rusinapullaisä hauskuuttaa lasta ja pakoilee imuria

2020-luvun äitiys on intensiivistä

Suvi-Sadetta Kaarakaisen mukaan tätä vuosikymmentä hallitsee intensiivisen äitiyden ihanne.

– Äidit toteuttavat hyvinvointitrendejä ja tarkkailevat intensiivisesti omaa vanhemmuuttaan. Jos äidit havaitsevat omassa toiminnassaan ”epäonnistumisia”, he tekevät korjausliikkeitä.

Intensiivinen äitiys voi olla hyvin tarkasti aikataulutettua ja samalla arjen mindfulness-harjoitusta; tietoista keskittymistä perheen arkeen ja vuorovaikutukseen.

”Kääntöpuolena voi olla uuvuttava äitiyden toteuttaminen, jossa mikään ei riitä.”

Kaarakainen arvelee, että äitiyden intensiivisyyteen ja jatkuvaan reflektointiin ovat antaneet mallia sosiaalisen median vaikuttajaäidit.

– Tavallaan tässä on taustalla hieno ajatus siitä, että ollaan lapsille aidosti läsnä. Mutta kääntöpuolena on se, että intensiivinen äitiys voi olla todella uuvuttavaa äitiyden toteuttamista, jossa mikään ei koskaan oikein riitä.

Nettiäitiys lisää kriittisyyttä

2020-luvun äitiys kytkeytyy myös teknologiaan. Nettiäitiys on tullut jäädäkseen. Jo yli kymmenen vuoden ajat nuoret äidit ovat olleet netin suurkuluttajia. Äitien netissä viihtymistä on arvosteltu paljon ja sen on katsottu olevan merkittävä syy muun muassa lasten kielenkehityksen heikentymiseen.

Suvi-Sadetta Kaarakainen haluaa puolustaa nettiäitejä.

– Netti on äideille vertaistuen, itseilmaisun ja viihtymisen väline. Netissä äidit verkostoituvat entisaikoja laajemmin ja monipuolisemmin. Nettiäitiys on myös muuttanut äitiyspuhetta. Se tuo esille äitien erilaisuutta.

Ennen puhe äitiydestä oli vahvasti asiantuntijavetoista. Nyt äidit kyseenalaistavat virallista asiantuntijoilta ja neuvoloista saatua tietoa aiempaa herkemmin.

– Tietoa etsitään netistä eri lähteistä. Löydettyä tietoa arvioidaan kriittisesti eikä tyydytä yhteen oikeaan totuuteen. Tällä voi olla myös lieveilmiöitä, kuten rokotevastaisuus, Kaarakainen pohtii.

Äitejä vihataan entistä julmemmin

Kaarakaisen mielestä sosiaalisen median keskustelukulttuuri on tällä hetkellä erityisen vihaista.

– Se on huolestuttavaa. En pidä sitä uutena normaalina, vaan uskon, että vihamielisyyden torjuntaan löytyy keinoja. Ensin pitäisi päästä kiinni siihen, mistä se kaikki vihaisuus kumpuaa.

Äiteihin liittyy paljon odotuksia siitä, miten kuuluu toimia ollakseen kunnollinen äiti.

”Naiset jotka ’epäonnistuvat’ saavat osakseen kiusaamista.”

Jos nainen poikkeaa normeista vähänkin, hän on netissä vieraiden ihmisten avoimen arvostelun armoilla.

– Netissä äitiyden pyhyys on edelleen vahvasti vallalla, mikä näkyy siinä, että naiset, jotka “epäonnistuvat” täyttämään odotukset pyhästä ja hyvästä äidistä, saavat herkästi osakseen vihaa tai kiusaamista.

Nyt riittää!

Yhä tavallisempi tarina on hankkia lapsi vasta sitten, kun opiskelut on saatu päätökseen ja tietty asema työelämässä on saavutettu. Äidit jakautuvat tavallaan kahteen: niihin, joilla on kaikki hyvin ja niihin, jotka joutuvat kamppailemaan perheen toimeentulon ja hyvinvoinnin puolesta.

– Erityisesti viime vuosina perheet ovat eriytyneet. Toiset perheet voivat yhä paremmin, toiset perheet yhä huonommin, Kaarakainen sanoo.

Yhteistä molemmille on Nyt riittää! -ajattelu: Hyvinvointia ei pyritä lisäämään hankkimalla omaisuutta, vaan rajaamalla sitä.

Osa perheistä on oivaltanut, ettei tavaroiden ja omaisuuden paljous lisää tasapainoa ja mielenrauhaa, vaan pikemminkin horjuttavat sitä. Toiset taas ovat olosuhteiden pakosta sopeutuneet ajatukseen, että kaikkeen ei ole varaa. Arjen hyvän olon hetket löytyvät pienistä ja yksinkertaisista asioista.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä