Apua, en pidä lapsestani! Psykologi kertoo, mitä kielteisille tunteille voi tehdä

Välillä oma pieni nykerönenä on ihana kullanmuru, välillä taas raivostuttavan ärsyttävä kiusankappale. Ristiriitaiset tunteet lasta kohtaan ovat aivan tavallisia, lohduttaa Mehiläisen psykologi Martina Salvén.

– Vanhemman pitäisi pystyä sietämään molempia tunteita. Mutta jos kyseessä on vauva, vanhemman vastuulle jää kannatella omia tunteitaan, Salvén sanoo.

Eli vaikka vauva tai varttuneempikin lapsi olisi välillä ärsyttävä, vanhempi ei voi vyöryttää tunnetta lapselle harteille.

– Tunnetta helpottaa, kun toteaa sen olemassaolon ja hyväksyy sen. Normaalissa tilanteissa se menee kyllä ohi, Salvén neuvoo.

Kannattaa pysähtyä pohtimaan, mistä tunne kumpuaa. Se ei välttämättä johdu lapsesta tai äidistä itsestään, vaan esimerkiksi muutoin kuormittavasta elämäntilanteesta, parisuhdeongelmista ja huolista taloudellisessa tilanteessa.

Entä jos en pidä lapsestani? Lapsuuden traumat ja mielenterveysongelmat heräävät

Kun tulee äidiksi, omaa lapsuutta koskevat, käsittelemättömät kokemukset ja tunteet voivat nousta pintaan.

Jos tunteitaan ei kykene kannattelemaan ja pelkää purkavansa negatiivista kuormaa lapseen, kannattaa kääntyä neuvolan, lastensuojelun tai psykoterapeutin avun puoleen.

– Se tukee niin lapsen kuin vanhemman kehitystä ja vuorovaikutusta, Salvén rohkaisee.

Tunteiden taustalla voi olla myös tiedostamattomia tai hoitamattomia mielenterveysongelmia. Joillakin on enemmän altiutta masentuneisuuteen ja alakuloisuuteen, mutta on vanhemmaksi tulemiseen saakka pärjännyt arjessa ihan hyvin, kun kuormitus on ollut kohtuullista.

– Lapsen kanssa kuormitus kasvaa ja ongelmat voivat tulla esiin. Tällöin on tärkeää kääntyä esimerkiksi terveyskeskuksen puoleen, Salvén ohjeistaa.

Lastensuojelua tai ammattiauttajaa ei tarvitse pelätä. Niiden kautta voi nopeastikin saada apua ja tukea huoliin.

– Lastensuojelu on pelottava sana, mutta sen päällimmäinen tehtävä on tukea vanhemmuutta, ei poistaa sitä, Salvén painottaa.

Yhteiskunta aiheuttaa paineita äitiydelle

Salvén myös kritisoi yhteiskunnan asettamia paineita vanhemmuudesta. Yhteiskunnan silmissä nainen ei tunnu olevan koskaan oikean ikäinen saamaan lapsia.

– Nuorilla äideillä on piirteitä, joita ihannoidaan. He jaksavat esimerkiksi paremmin yöheräilyä. Mutta kuitenkin kritisoidaan sitä, että äiti on liian nuori, kokematon tai epävakaassa elämäntilanteessa. Jos taas alkaa hankkia lapsia vasta vanhempana eikä onnistukaan, sanotaan, että olisi kannattanut aloittaa aiemmin.

Tekipä niin tai näin, aina on jotain kritisoitavaa.

– Kaikki vanhemmat kokevat jollain tavalla syyllisyyttä ja miettivät, ovatko toimineet vanhempina oikein. Äitiydessä on aina haasteita ja varsinkin nuoremmilla äideillä saattaa olla tarve näyttää, että he pärjäävät yksin.

Salvénin mukaan on tutkimustuloksia siitä, että matalan kynnyksen palvelut, kuten perhekahvilat suojaavat vanhemmuutta, mielenterveyttä ja tukevat jaksamista.

– Niihin voi kuka tahansa mennä stigmatisoitumatta. Palveluita kannattaa selvittää esimerkiksi Mannerheimin lastensuojeluliitolta, neuvolasta ja halutessaan yksityiseltä puolelta, Salvén neuvoo.

Lue myös: Lapsi on ujo, minä en – ja se ärsyttää! Miten sietää lapsen luonteen erilaisuutta?

Anna.fi: Sorrutko tunteiden ylitulkitsemiseen? Näin pääset eroon haitallisesta tunnesyöppöydestä