Hävettääkö pyytää taas isovanhempia lastenhoitoon? Se on turhaa: 2020-luvun mummot ja papat haluavat auttaa

Vanhemmassa ikäpolvessa on tutkitusti enemmän auttamishaluisia kuin niitä, joiden mielestä lapsenlapsia ei kuulu hoitaa.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Tutkimuksissa on havaittu, että apu kohdistuu ennen kaikkea alaspäin sukupolvien ketjussa.

Ammoisina aikoina isovanhemmat asuivat usein samaa kotia vanhempien kanssa. Apua tuli näin annettua molemmin puolin, ja oli tavallista, että isovanhemmat hoitavat lasta.

Nykyään monien sukupolvien yhteisasuminen on harvinaista.

Viisi-kuusikymppiset ovat yhä terveempiä, ja heillä on oma elämänsä muinakin kuin isovanhempina. Pienten lasten äitejä ja isiä voi huolestuttaa, kuormittavatko he omia vanhempiaan lastenhoitopyynnöillä.

Turhaan. Vanhemmassa ikäpolvessa on tutkitusti enemmän auttamishaluisia kuin niitä, joiden mielestä lapsenlapsia ei kuulu hoitaa.

”Taipumus panostaa jälkipolviin on ihmisillä vahva.”

Väestöliiton sukupolvien ketju -tutkimushankkeessa vastikään kerätyssä aineistossa 44 prosenttia suuresta ikäluokasta pitää isovanhempien velvollisuutena tarjota lastenhoitoapua lapsenlapsilleen.

Eri mieltä asiasta oli 28 prosenttia, lopuilla ei ollut asian suhteen mielipidettä suuntaan tai toiseen, kertoo Turun yliopiston erikoistutkija Hans Hämäläinen.

Hämmästyttävää on, miten eri tavalla suurten ikäluokkien aikuiset lapset ajattelevat siitä, että isovanhemmat hoitavat lasta.

Samassa kyselyssä 50 prosenttia aikuisista lapsista ei pitänyt lastenhoitoa isovanhempien velvollisuutena. Vain 30 prosenttia piti. Näkemykset ovat siis lähes päinvastaiset vanhempien ja isovanhempien kesken!

isovanhemmat hoitavat lasta

Monen mieltä voi lämmittää, että isovanhemmilla on tutkitusti toive saada auttaa lastensa pikkulapsiarjessa.

Hans Hämäläinen lukeutuu huhtikuussa julkaistavaan Suomalainen auttaminen. Tukiverkostot suurten ikäluokkien ja heidän lastensa elämässä -kirjan tekijöihin, joita ovat myös Turun yliopiston sosiologian dosentti Mirkka Danielsbacka ja sosiologian professori Antti O. Tanskanen.

– Taipumus panostaa jälkipolviin on ihmisillä vahva. Tutkimuksissa on havaittu, että apu kohdistuu ennen kaikkea alaspäin sukupolvien ketjussa, Hämäläinen kertoo.

Joskus isovanhemmat hoitavat lasta, lastenlasta ja isomummoa

Selvä enemmistö suurten ikäluokkien edustajista ajattelee, että isovanhempien tulee ottaa lapsenlapset vastuulleen, jos näiden vanhemmat eivät siihen pysty.

Monen vanhemman mieltä saattaakin lämmittää, että isovanhemmilla on toive saada auttaa ja toteuttaa omaa rooliaan. Täytyy toki muistaa, että heilläkin on myös oma elämänsä.

”Videopuhelut mahdollistavat tänä päivänä yhteydenpidon kaukana asuviin isovanhempiin.”

Monella isovanhemmalla saattaa olla vielä elossa omatkin vanhemmat, jotka kaipaavat apua. Tutkijat kutsuvat suuria ikäluokkia saranasukupolveksi, joka hoitaa omia vanhempiaan, lapsiaan ja vielä myös lapsenlapsiaan.

Pienten lasten vauhti ja heistä lähtevä meteli saattavat uuvuttaa, jos isovanhemmat hoitavat lasta pitkissä rupeamissa.

Toisaalta isovanhemmat saattavat asua niin pitkän matkan päässä jälkipolvista, että jatkuva lastenhoitoavun antaminen olisi mahdotonta.

Vaikka isovanhemmat hoitava lasta vain silloin tällöin, voi suhde pysyä silti läheisenä nykykeinoilla.

– Some ja videopuhelut mahdollistavat tänä päivänä yhteydenpidon isovanhempiin, vaikka nämä asuisivat kaukana. Myös matkustaminen on helpottunut verrattuna muutamien vuosikymmenten takaiseen aikaan.

Isovanhempien säästöt lapsenlapsia varten?

Suuret ikäluokat ovat perinteisesti olleet kovia tekemään töitä. Suomi on vaurastunut heidän elinaikanaan valtavilla harppauksilla. Ovatko isovanhempien säästöt lapsenlapsia varten?

Isovanhempi-ikäisissä oli tutkimuksessa eniten heitä, joiden mielestä lastenlasten taloudellista tilannetta pitää edistää. 36 prosenttia suurten ikäluokkien edustajista ajattelee näin.

Tässäkin ruuhkavuosi-ikäiset kokivat aivan toisin: jopa 60 prosentin mielestä isovanhempien ei pidä antaa rahallista tukea, ja vain 15 prosentin mielestä täytyy.

Jos siis isovanhempi tarjoutuu maksamaan lapsenlapsen harrastuskuluja, hän todennäköisesti kokee sen mielekkäänä keinona auttaa jälkipolvia.

”Lapset haluavat tavallisesti itsenäistyä omista vanhemmistaan.”

Palataan vielä siihen, miksi mummojen ja pappojen mielipide lastenhoitoavun antamisesta eroaa aikuisten lasten näkemyksestä.

Miksi siis nykypäivän aikuiset lapset eivät katso, että isovanhemmilla olisi velvollisuus hoitaa ja tukea lapsenlapsiaan?

– Lapset haluavat tavallisesti itsenäistyä omista vanhemmistaan. He eivät ehkä halua ajatella vanhemmillaan olevan velvollisuutta auttaa, Hämäläinen toteaa.

– Veikkaan, että nuoren polven vanhetessa ja saadessa omia lapsenlapsia, myös silloisten isovanhempien asenteet muuttuvat.

Lue myös: Kuinka monta yötä lapsi voi olla mummolassa? Näin lukijat vastasivat!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä