Jyllannin suomineito -blogin Terhi lapsensa päiväkotiarjesta: ”Mee kotiis, me ei haluta sua!”

Jyllannin suomineito -blogia Kaksplussalla pitävä Terhi julkaisi kirjoituksen, joka paljastaa yhden vanhemman pahimmista peloista: sen, ettei oma lapsi olekaan muiden lasten joukossa hyväksytty ja ettei päiväkoti ole hänelle turvallinen paikka.

Teksti Kia Toivanen

Jyllannin suomineito -blogia pitävä, Tanskassa perheensä kanssa asuva Terhi huolestui lapsensa hyvinvoinnista päiväkodissa ja kirjoitti asiasta riipaisevan postauksen.

Vastaanotto päiväkodin porteilla: ”Voi ei, et kai sä tänään taas tuu päiväkotiin?” -nimisessä kirjoituksessaan Terhi kirjoittaa koskettavasti turbolenkkareissa kiitävästä nelivuotiaasta pojasta, joka matkaa innoissaan uutta päiväkotipäivää kohti.

Päiväkodin porteilla ilo kuitenkin vaihtuu suruun, kun kolme hieman vanhempaa poikaa tulee lasta vastaan.

Voi ei Ask tulee! Etkai sä tänään taas tuu päiväkotiin! Me kotiis siitä me ei haluta et sä tuut!

Toiset lapset eivät halua, että Terhin poika tulee päiväkotiin.

Vanhemman pahin pelko

Se, että omaa lasta kiusataan tai syrjitään, on yksi vanhempien pahimmista peloista. Miten oma lapsi saisi kasvaa turvassa ja onnellisena ilman pelkoa ja huolta?

Turvattoman lapsen jättäminen päiväkotiin raastaa vanhemman sydäntä. On tuskallista huomata oman lapsen olevan onneton.

Blogikirjoituksessaan Terhi kertoo, kuinka hän yritti puuttua tilanteeseen ja keskustella poikien kanssa, mutta pojat lipesivät paikalta nauraen. Terhi puhui asiasta hoitajien kanssa, ja Terhin yllätykseksi he totesivat, että samanlaista huutelua ja poissulkemista on ollut myös aiemmin.

Miksei Terhille siis oltu kerrottu asiasta?

Nyt lapsen käytös sai selityksen

Yhtäkkiä selittyy viimeviikkojen vastahankaisuus, kun haluaisi kovasti mennä porteista sitään ja toisaalta on vaikeaa päästää äidistä irti.

Terhi kuvailee kirjoituksessaan, miten nyt joka-aamuiset vaikeudet lähteä päiväkotiin käyvät järkeen. Ennen reipas lapsi ei enää haluaisi päiväkodin porteilla irroittaa äidistä otetta.

Äitinä tehtävä olisi suojella lasta kaikelta, mutta liian usein otteen joutuu kuitenkin irroittamaan.

Näin Terhi kirjoittaa luottamuksestaan päiväkotiin, joka on nyt koetuksella:

Kun päästän lapseni kädestä, luotan hänet toisten siipien suojiin. Vaikka maailma tuolla jossain porttien ulkopuolella on julma ja kova, porttien sisällä pitäisi vielä olla turvassa. Toivon että siellä missä hän on, on hippaleikissä sovittu turvapaikka. Toivon että sieltä löytyy korvaava syli, lohdutuksen sana ja lempeä katse. Toivon että vaikka siellä ei olisi rakkautta, olisi siellä tarpeeksi huolenpitoa. Toivon ettei siellä sallita mitään sellaista, jolla satutetaan toista liian syvälle.

Kaksplussan lukijat asettuivat Terhin tueksi

Terhin kirjoitus kosketti lukijoita syvästi. Moni vanhempi kertoi olleensa samanlaisessa tilanteessa ja samaistui Terhin toiveeseen siitä, että oman lapsen päiväkotivuosia voisi myöhemmin muistella turvallisina. Päiväkodin eväinä kuuluisi olla terve itsetunto ja muiden lasten kanssa yhdessä opeteltu myötätunto toisia ihmisiä kohtaan – ei tunne siitä, että on kelpaamaton.

Terhi kirjoittaa, että asia tullaan selvittämään ja tapauksesta tullaan kyllä selviämään, mutta että sydän on hiukan enemmän syrjällään kuin aiemmin.

Kaksplussan lukijat liikuttuivat Terhin sanoista ja antoivat hänelle paljon tukea. Monet jakoivat omia kokemuksiaan kiusaamisesta. Näin Terhin kirjoitusta kommentoitiin:

Toivottavasti tilanne ratkeaa parhain päin. Tämä lukeminen riipaisi syvältä 4-vuotiaan pojan äitiä.

Toivottavasti kiusaaminen saadaan kuriin ja poikasi ei enää tarvitse murehtia päiväkotiin menemistä. Ihmetyttää kyllä miksi henkilökunta ei ollut aiemmin kertonut asiasta sinulle, tuntuu että monesti on juuri näin; tilannetta seuraillaan ensin ja lasten vanhemmille kerrotaan vasta kun se eskaloituu.

Oma poika vaihtoi päiväkotia ja uudessa paikassa oli eri meininki. Ekassa paikassa jo tutustuessa alkoi huutelu ettet tuu tähän leikkiin jne. Myös lasten vanhemmille huudeltiin rumasti. Jäi maku että hlökunta ei oikeasti puuttunut emmekä olleet ainoat vaihtajat. 

Pala nousi kurkkuun.💔 #toisen neljä vuotiaan äiti

Mun tuli tästä niin paha olo. Voi, jos aikuiset näkisivät, ymmärtäisivät, välittäisivät ja toimisivat oikein.

 Niin paha olo oli tekstistä.. itku nousi kurkkuun… tää on kolmen pienen lapsen äitinä yks pahimpia pelkoja.

Voihan myös olla että sillä isommalla pojalla jollain heistä on paha olo. Paha olo siitä että turbolenkkaripojalla on äiti joka tuo lapsen pyörällä. Äiti joka kyykistyi muiden lasten äärelle. Äiti joka suojelee. Toivon että sinun poikasi saa vahvan itsetunnon ja on aina oman elämänsä turbolenkkarimies jolla on ennen kaikkea takanaan rakastavat ja läsnäolevat vanhemmat. Sillä päästään jo pitkälle vaikka mitä tulisi vastaan ❤️

Koko blogikirjoituksen pääset lukemaan tästä.

Osa kommenteista on poimittu Kaksplussan Facebook-sivuilta. 

Lue lisää:

Kiusataanko lasta päiväkodissa? Tarkkaile näitä merkkejä

Pikkulapsetkin kiusaavat – tunnista ja ehkäise kiusaaminen

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Elämä on… julmaakin.
Äidin hössötys ei auta.
Näitä valittajia piisaa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä