Lapsen pelot kuriin naputtamalla? Näin teet EFT-terapiaa kotona – katso video!

Puhumalla ja akupunktiopisteitä naputtamalla turhat pelot hälvenevät. Näin sanoo Merja Valkonen-Hernandez, joka käyttää EFT-terapiaa niin lapsille kuin aikuisillekin.

Teksti Piia Sainio
EFT Tapping, EFT-terapia Merja Valkonen-Hernandez
Merja Valkonen-Hernandez on espoolainen hyvinvointivalmentaja ja kaksivuotiaan tytön äiti. Perheeseen odotetaan toista lasta syntyväksi kesän jälkeen.

Jos mörkö piileskelee sängyn alla, lapsen pelkoa eivät vähennä vanhemman vakuuttelut siitä, että mörköjä ei ole olemassakaan. EFT-terapiassa (EFT Tapping) on toisenlainen lähtökohta: pelkoa ei kielletä vaan se hyväksytään. Sen mukaan pelosta pääsee irti käsittelemällä sitä avoimesti.

EFT on oikeastaan puhumista ja koskettamista. Se on meditaatiota muistuttava rauhallinen hetki, jonka aikana henkilökohtainen pelko puretaan sanoiksi. Samalla kun lauseita toistellaan ääneen, käydään sormin naputtamalla läpi yhdeksän pistettä kehossa.

Pisteet kierretään tietyssä järjestyksessä aina uudelleen ja uudelleen. EFT on kehitetty aikuisille stressin ja pelon hallintaan, mutta se käy myös lapsille. Pienillä lapsilla yhdeksän pisteen sijaan riittää yhden pisteen naputtelu.

Pelon taustalla on stressi

On asioita, joita on ihan hyväkin pelätä ja varoa – kuten peruuttavaa autoa tai jyrkkää kallionkielekettä. Aina pelkoon ei kuitenkaan liity todellista vaaraa. Lapsi voi pelätä mörköjä tai vaikkapa yksin olemista taikka naapurin isoa koiraa.

– Pelon taustalla on usein stressi, koska pelko liittyy johonkin tulevaan, sanoo hyvinvointivalmentaja Merja Valkonen-Hernandez, joka on käyttänyt EFT:tä työssään kuusi vuotta.

– Stressi voi olla lapsen pelkoa siitä, mitä mörkö tekee sitten, kun se tulee sängyn alta, tai se voi olla aikuisen huolta rahasta tai parisuhteesta.

Valkonen-Hernandezin mukaan EFT auttaa nimenomaan silloin, kun kehossa on tapahtunut hälytys, jonka jokin huolestuttava tilanne tai ajatus on laukaissut. Silloin keho alkaa pumpata stressihormonia, sydän hakata, verenpaine nousta ja posket punertua. Tulee stressireaktio.

– Meillä on nykyään paljon huolestuttavia ajatuksia, ja sama reaktio tapahtuu kehossa vaikkei mitään todellista aihetta huoleen olisikaan. Naputtelu on nopein tapa laittaa hälytys pois päältä.

EFT:n ideana on siis keskittyä ajattelemaan asiaa, joka huolestuttaa, ja samalla naputella akupunktiopisteitä kehon rauhoittamiseksi.

– Vaikka mikään tilanteessa ei muutu, pelko häviää, Valkonen-Hernandez kuvaa.

”Otan vain käden käteeni ja puhun asian läpi”

Stressi voi liittyä myös menneeseen. Lapsen mieltä saattavat jäädä kuormittamaan tapahtumat, jotka aikuisen näkökulmasta ovat pieniä.

Merja Valkonen-Hernandez kertoo esimerkin omasta 2,5-vuotias tyttärestään.

– Tyttö saattaa puhua siitä, miten se ja se tönäisi tönäisi päiväkodissa, kun jutellaan päivän tapahtumista.

Koska töniminen aiheuttaa stressiä tyttärelle, äiti on kokeillut naputtelua.

– Otan vain käden käteeni, naputan lapsen kämmensyrjää ja puhun asian läpi hänen kanssaan. Sanon, että töniminen tuntui varmasti ikävältä ja että on ihan ok tuntea näin. Sitten mietimme yhdessä, olisiko se voinut olla vaikka vahinko, ja sanon, että huomenna he leikkivät varmasti taas hienosti yhdessä. Lapsi käy unille hyvillä mielin.

Tällä tavalla vältetään Valkonen-Hernandezin mukaan se, ettei lapseen kerry negatiivia kokemuksia.

– Kun paha olo puretaan pois, se ei pääse kertymään kehoon eikä kuormittamaan lasta.

Katso video: Aloituspiste on kämmensyrjässä

EFT eli emotional freedom technique (suomeksi tunteiden vapauttamistekniikka) perustuu yhdeksän pisteen systeemiin. Ne liittyvät kiinalaisesta lääketieteestä tuttuihin meridiaaneihin eli energiavirtoihin.

Naputtelu alkaa aina kädestä, kämmensyrjän niin sanotusta karatepisteestä. Sitten siirrytään kulmakarvan alkuun, silmän sivulle, silmän alle, nenän alle ja huulen alle. Sen jälkeen on vuorossa solisluun piste, kainalo ja viimeisenä päälaki.

Kierroksen voi tehdä joko oikealle tai vasemmalle puolelle vartaloa tai molemmille puolille yhtä aikaa.

Kosketuksen napakkuus on samaa luokkaa kuin pöydän naputtelu. Napautukset ovat lyhyitä ja tuntuvia, ja ne voi tehdä yhdellä tai kahdella sormella, osan vaikkapa neljällä. Peukaloa tässä ei käytetä.

Videolla Merja Valkonen-Hernandez näyttää näiden yhdeksän pisteen tarkat sijainnit.

 

Aikuinen voi naputella itse itsensä, samoin yli 10-vuotias lapsi. Sitä nuoremmat voi naputella aikuinen, jos lapsi ei itse siihen vielä kykene.

10-vuotiaalla voi naputella kaikki yhdeksän pistettä läpi, mutta mitä nuorempi lapsi on, sitä yksinkertaisemmin naputtelu kannattaa tehdä.

– 2- tai 3-vuotiaalla naputtaisin vain kämmensyrjää, Valkonen-Hernandez toteaa.

Mitä kuuluu sanoa?

Naputtelun aikana pelko tai huolen aihe kerrotaan ääneen. Aluksi voi olla vaikea tietää, mitä oikein pitäisi sanoa.

– Sanoilla ei sinänsä ole merkitystä, koska tunne on jo kehossa. Tärkeintä on vain rehellisesti sanoa ääneen, miltä tuntuu.

Merja Valkonen-Hernandez antaa esimerkin siitä, miten hän sanallistaisi vaikkapa yksin olemista pelkäävän lapsen huolen.

Ensimmäinen lause voisi olla ”vaikka mua pelottaa tosi paljon olla yksin kotona” – ja lapsi toistaisi tämän. Seuraava virke voisi olla ”olen silti tosi ihana lapsi ja mun äiti ja isä rakastaa mua” – ja lapsi toistaisi tämän jälleen. Sitten voisi jatkaa vaikkapa näin: ”Vaikka mua pelottaa tosi paljon olla yksin kotona, kun kuuluu kaikkia ääniä ja tuntuu, että joku on siellä, se on ihan normaalia, ja on ihan ok tuntea tätä pelkoa.”

Näitä lauseita voisi toistella, ja niitä voisi hieman muunnella lapsen tuntemusten ja ajatusten mukaan naputtelun jatkuessa.

Lapselta voi kysyä, mikä erityisesti pelottaa ja mikä ehkä saisi olon rauhoittumaan.

– Keskustelua voi käydä samalla, kun naputtaa pisteitä. Näin lähetetään aivoille rauhoittava signaali.

EFT:n kaavaan kuuluu se, että lapselle vakuutetaan, että hän on hyväksytty ja että on ok pelätä. Aikuisten kohdalla taas käytetään ilmaisua ”hyväksyn itseni”. Esimerkiksi näin: ”Vaikka mulla on tämä päänsärky, tämä jomottava päänsärky, se on ihan ok ja mä hyväksyn itseni.”

– Naputtelu on pehmeää hyväksyntää huolelle tai pelolle, Valkonen-Hernandez kuvaa.

Näin mörkö karkotetaan EFT:n tapaan

Entä se pelko pimeää kohtaan? Miten hyvinvointivalmentaja toimisi, jos lapsi heräisi keskellä yötä ja itkisi mörköjen vuoksi?

– Ottaisin lapsen käden käteeni ja sanoisin: ”Kerro äidille, mikä sua pelotti.” Jos se on vaikka mörkö, sanoisin, että ei mitään hätää: ”Vaikka sä pelkäisit sitä mörköä, se on ihan ok. Sä oot turvassa.” Samalla koko ajan naputtelisin hänen kämmensyrjäänsä. Lapsen keho rauhoittuu yllättävän nopeasti.

Yön pimeydessä yhden pisteen naputtelu riittää. Valkonen-Hernandez neuvoo seuraavana päivänä vielä istumaan alas ja naputtelemaan lapsen uudelleen. Jälleen vanhempi voisi kysyä, mikä lasta pelotti. Ja aina kannattaa lisätä, ettei pelkääminen haittaa yhtään.

EFT:tä harjoittavat uskovat, että näin aivojen ”johdotus” muuttuu vähitellen.

– Seuraavalla kerralla aivot reagoivat samaan asiaan terveemmällä tavalla.

Lue myös lastenpsykiatri Janna Rantalan mörönkarkotusvinkit!

”Tätä ei voi tehdä väärin”

Työssään Merja Valkonen-Hernandez on käyttänyt EFT-terapiaa jo pidemmän aikaa, mutta lasten kohdalla hän kiinnostui siitä silloin, kun itse tuli äidiksi muutama vuosi sitten.

Hänen työhuoneensa sohvalla tapittaa valkoinen pehmonalle, johon on ommeltu yhdeksän nappia EFT:hen liittyvien akupunktiopisteiden merkiksi. Nallen avulla naputtelua on helppo selittää lapselle.

EFT Tapping, EFT-terapia, Merja Valkonen-Hernandez ja naputtelunalle

Jo 10-vuotias lapsi voi oppia EFT:tä itsehoitona. Yhdeksän pisteen läpikäynnissä avustaa nalle, jossa on punaisia nappeja akupunktiopisteiden merkiksi.

Välillä lasten kanssa toimiessaan Valkonen-Hernandez esittelee naputtelun leikkinä, jossa on perhosia ja kuninkaan kruunuja sekä tietenkin kainalon ”gorillapiste”.

Vaikka tutkijoilla on ristiriitaisia käsityksiä EFT-terapiasta, yhdestä asiasta voi olla varma: hellästi koskettamalla ja huolia sanoittamalla tuskin voi ketään vahingoittaa.

– Tätä ei voi tehdä väärin, eikä tässä voi tehdä virheitä. Ydin on se, että puhutaan siitä asiasta, joka huolestuttaa, Valkonen-Hernandez tiivistää.

EFT:n juuret ovat kiinalaisessa lääketieteessä

EFT- ja hyvinvointivalmentaja Merja Valkonen-Hernandez tutustui EFT:hen asuessaan venezuelalaisen miehensä kanssa Perussa. Amerikassa EFT myös aikoinaan kehitettiin.

Vuonna 1979 amerikkalaisella psykologilla Roger Callahanilla oli potilas nimeltään Mary. Potilas oli lapsesta saakka kärsinyt fobiasta, joka liittyi veteen. Jos Mary näki vettä lasissa tai vaikkapa uima-altaassa, hän alkoi täristä. Vaikka Mary oli käynyt vuoden verran Callahanin vastaanotolla, edistystä ei ollut tapahtunut.

Kiinalaiseen lääketieteeseen ja meridiaaneihin perehdyttyään Callahan keksi kysyä Maryltä, missä pelko fyysisesti tuntui. Kun Mary vastasi, että vatsassa, psykologi alkoi antaa impulssia vatsan meridiaanipisteelle, joka sijaitsee silmän alla. Kun hän oli vähän aikaa naputellut, Maryn vatsa rauhoittui. Samalla koko keho rauhoittui.

Tämä sai Callahanin perehtymään meridiaaneihin tarkemmin. Hän huomasi, että kehossa on tiettyjä pisteitä, joita naputtelemalla voi laukaista stressin.

Näin Callahan kehitti TFT:n eli Thought Field Therapyn. Hänen oppilaansa Gary Craig taas on nykyisen EFT:n ja yhdeksän pisteen mallin isä.

Väitetään, että näillä yhdeksällä pisteellä voi hoitaa kaikkea.

EFT kuuluu vaihtoehtoisen lääketieteen piiriin. Sitä käytetään Suomessakin muun muassa ahdistuneisuuden, post-traumaattisen stressin ja pelkotilojen hoitoon. Yleensä potilas käy ensin esimerkiksi psykoterapeutin tai hyvinvointivalmentajan vastaanotolla ja pystyy sen jälkeen käyttämään EFT:tä itsehoitomenetelmänä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä