Minun tarinani 15.10.2015 Päivitetty 17.11.2021

Marjasirkan tarina: äidiksi vaikeasta munuaissairaudesta huolimatta

Marjasirkka Lehtonen, 30, kärsii vaikeasta munuaissairaudesta. Raskaus oli riski, mutta nyt Marjasirkka on pienen tytön äiti.

Teksti
Oili Urmas
Kuvat
Sanna Lehto/Otavamedia

Minulla oli ollut vauvakuume jo vuosia, mutta teimme asiat perinteisen kaavan mukaan. Ensin menimme naimisiin ja rakensimme omakotitalon Vantaalle. Kun kaikki oli valmiina vauvaa varten, asiat mutkistuivat.

Lue koskettava tositarina: Raskaaksi e-pillereistä huolimatta.

Minulla oli ollut huimausta ja korkea verenpaine jo jonkin aikaa, kunnes kävin työpaikkalääkärillä. Verikokeista selvisi, että ongelma liittyi munuaisiin. Lopulta sain diagnoosin. Sairastan Iga nefropatiaa, joka on krooninen munuaiskerästulehdus.

Diagnoosin jälkeen jouduin odottamaan puolitoista vuotta, ennen kuin lääkäri antoi minulle luvan yrittää raskautta. Tiesin, että raskaus olisi riski, koska se rasittaa munuaisia. En kuitenkaan halunnut kartoittaa vaaroja liian tarkasti, jotta en muuttaisi mieltäni.

Lue lisää: Keskenmenojen yleisimmät syyt.

Leikkauspöydällä löydettiin sikiön sydämensyke

Tulin raskaaksi, mutta edessä oli pettymys. Lääkärit arvelivat, että minulla oli kohdunulkoinen raskaus, sillä useissa ultraäänitutkimuksissa ei löytynyt alkiota eikä sydämen sykettä.

Lue lisää: Mitä tarkoittaa alkuraskauden ruskea vuoto?

Oli outoa, että verikokeissa raskaushormonien määrä kuitenkin nousi koko ajan.

Lääkärit päättelivät, että alkio oli kiinnittynyt munatorveen, joka olisi poistettava. Samassa yhteydessä oli mahdollista poistaa myös toinen munatorvi, jos se olisi huonossa kunnossa. Lääkäri kehotti minua varautumaan lapsettomuushoitoihin.

Kun heräsin, lääkäri onnitteli minua raskaudesta. Lääkäri oli löytänyt alkion ja sydämen sykkeen kesken leikkauksen.

Raskausaika sairauslomalla

Alun hämmennyksen jälkeen odotus sujui hyvin. Minulla oli kotidoppler, jolla saatoin aina halutessani kuunnella vauvani sydänääniä. Aloin jo elätellä toivetta, että odotus etenisi normaalisti loppuun saakka. Mutta raskausviikon 20 tienoilla minulle tuli turvotusta, ja verenpaine nousi.

Lue lisää: Tunnista raskausmyrkytys ajoissa!

Lääkäri epäili raskausmyrkytystä ja sanoi suoraan, että jos vauva syntyy nyt, sitä ei voida pelastaa.

Pääsin saman tien sairauslomalle ja tarkkailuun. Toisaalta olin luottavainen, koska olin jatkuvassa seurannassa. Toisaalta olin huolissani ja mietin jokaisen päänsäryn kohdalla, johtuuko se nyt raskausmyrkytyksestä.

Vauva keskoskaapissa

Kun minulla oli takana 33 raskausviikkoa, lääkäri päätti keisarileikkauksesta.

Sektion jälkeen näin vauvan vain vilaukselta, ja sitten hänet kiidätettiin tehohoitoon. Tyttö painoi 1 317 grammaa ja oli 38 senttiä pitkä. Meille kerrottiin, että hän oli keskososaston isoin ja hyväkuntoisin vauva.

Lue lisää keskosuudesta.

Keskososastolla henkilökunta päätti, miten vauvoja hoidetaan. Minusta tuntui pahalta, sillä en voinut noudattaa äidinvaistojani. En saanut ottaa tyttöäni syliini silloin, kun olisin itse halunnut. Minusta tuntui, että vauva oli sairaalan omaisuutta.

Tyttö oli keskoskaapissa vain vajaan viikon, mutta sairaalassa vietimme kaikkiaan noin kuukauden. Kun pääsimme kotiin, kaikki alkoi alusta. Sairaalassa muut olivat määränneet, miten ja milloin vauvaa hoidetaan. Nyt minä sain päättää, millä tavoin asiat tehdään. Aloin tutustua vauvaani: millainen hän on ja minkälaisessa rytmissä hän nukkuu ja syö.

Tyttö sai nimekseen Minja. Olimme antaneet vauvalle odotusaikana lempinimen ninja, koska hän oli onnistunut piiloutumaan kohtuuni yhtä taitavasti kuin ninjasoturi. Mikko alkoi pohtia, voisiko tytölle oikeasti antaa nimeksi Ninja. Minä en oikein lämmennyt idealle, joten etsimme nimen, joka oli mahdollisimman lähellä sitä.

Edessä elinsiirto

Äitiys on ollut juuri niin ihanaa kuin alun perin ajattelin. Perheeni on sanonut minulle, että äitiys on hionut minusta kulmia pois. En kuulemma ole enää niin kärkäs mielipiteissäni kuin aiemmin.

Minusta on tullut suojelunhaluinen ja jopa mustasukkainen kaiken kokemamme jälkeen. En anna mielelläni Minjaa muiden hoidettavaksi.

Keskosuus ei ole ainakaan toistaiseksi aiheuttanut Minjalle mitään ongelmia. Tosin hän kehittyy hitaammin kuin muut vauvat.

Haaveissani on saada vielä toinen lapsi, mutta sille lääkärit eivät ole vielä näyttäneet vihreää valoa.

Tulevaisuudelta toivon, että sairaus etenisi mahdollisimman hitaasti. Jossakin vaiheessa joudun dialyysihoitoon ja edessä on todennäköisesti elinsiirto. Kunhan vain voisimme elää Minjan kanssa mahdollisimman pitkään tavallista arkea.

Lue koskettava tositaina: Kun myöhäinen raskaudenkeskeytys oli ainoa vaihtoehto.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X