Vanhemmuus 13.04.2019 Päivitetty 13.08.2019

Mia Ehrnrooth yhdisti vauvavuoden ja oman yrityksen lanseerauksen: ”Äitiys on tehnyt minusta paremman yrittäjän”

Kun Mia Ehrnroothin esikoispoika Filip syntyi, ei Mia jäänyt äitiyslomalle, vaan jatkoi yrityksensä rakentamista. Lapsi on tuonut työelämään mukaan rentoutta mutta myös määrätietoisuutta – töitä on tehtävä silloin, kun se on mahdollista.

Teksti
Kia Toivanen
Kuvat
Mirva Kakko / Otavamedia
4 kommenttia

Filip syntyi tammikuussa 2018. Palasin lähes heti tekemään töitä kotoa käsin, sillä suunnittelin silloin yritystäni AIM by Miaa. Ennen raskaaksi tuloa tietyt projektit olivat olleet jo pitkään suunnitelmissani, ja kun saimme tietää vauvasta, päätin, että haluan yhdistää työn ja vauvavuoden.”

Yrityksen suunnittelu vei eniten aikaa

”Vauvavuoden aikana työskentelin yritykseeni liittyvien asioiden parissa: aivan ensin piti etsiä sopiva tiimi, löytää sijoittajia ja muodostaa kokonaiskuva yrityksen brändistä. Olen käynyt paljon neuvotteluja, ja yrityksen rakentamiseen on mennyt valtavasti aikaa.

Jonkin verran on ollut myös kuvauksia: Kun Filip oli kolme kuukautta vanha, olin kuvaamassa elokuvaa Keski-Suomessa. Lähdin kuvauspaikalle vauvan kanssa, ja myös äitini oli mukana auttamassa. Oli hienoa huomata, että näitä asioita on mahdollista yhdistellä. Paljon siitä on hyvän tukiverkon ansiota: vauvalle on riittänyt innokkaita hoitajia lähipiiristä.

Yritys lanseerattiin joulukuussa, ja vuodenvaihteessa Filipille otettiin lastenhoitaja, joten teen nykyään täyttä yhdeksästä viiteen -työpäivää toimistollani. Iltaisin pyöritetään tavallista lapsiarkea kotona, ja kun Filip menee puoli kahdeksan aikaan nukkumaan, teen vielä toisen työvuoron ennen nukkumaanmenoa. Käyn sähköposteja läpi ja suunnittelen seuraavaa päivää. Jos Filip tulee päiväksi mukaan toimistolle, pyrin tekemään töissä asioita, jotka kestävät enemmän lapsen temmellystä.

Joskus on tullut eteen myös tilanteita, joissa työparini Erin on jäänyt vahtimaan lasta kun minulle on tullut jokin yllättävä tapaaminen vaikkapa sijoittajien kanssa. Tämä on aikamoinen palapeli, mutta joustavuus on tällaisen start up -tekemisen hyöty. On helppoa sanella itse aikatauluja ja tehdä rennolla meiningillä, kun on itse toimitusjohtaja.”

Työtapaamisia vauva kainalossa

”Työ ja vapaa-aika lomittuvat vahvasti toisiinsa. Tein imettämisen suhteen alusta asti päätöksen, että puolet imetysajasta keskityn vain ja ainoastaan imettämiseen ja olemaan läsnä, mutta puolet ajasta vastaan sähköposteihin kännykällä. En roiku sosiaalisessa mediassa, vaan tarkistan töihin liittyvät kanavat ja that’s it.

Ensimmäiset kolme kuukautta Filipin syntymän jälkeen olivat helppoa aikaa, sillä vauva nukkui niin paljon. Äitihormonit hyrräsivät, ja pystyin painamaan töitä vähillä yöunilla lähes entiseen tapaan. Kun Filip tuli viiden kuukauden ikään, alkoi liikkua ja vaatia enemmän läsnäoloa, minun oli todella opeteltava, miten työ ja äitiys järjestellään yhteen.

Viime syksynä työskentelin paljon kahviloissa, ja kävimme usein esimerkiksi Stockkalla. Filip ryömi siihen aikaan paljon ja päätyi usein viereisiin pöytiin – on kuitenkin ihanaa, ettei Suomessa tarvitse pelätä vaan lähinnä katsoa, etteivät muut ihmiset häiriinny lapsesta. Lastenvaunujen alaosassa kulkevat mukana Filipin lelut, ja hän tietää jo mennä etsimään niitä sieltä itse. Se on sellainen liikkuva lelulaatikko, ja sitten leluja saa olla keräämässä pitkin kahvilan lattiaa kun lähdetään!

Työntekoon on pitänyt keksiä tällaisia tapoja, joilla Filip saadaan viihtymään. Kun puhun työpuheluja, hän tykkää olla sylissä ja kuunnella. Työskentelyn pitää kuitenkin olla myös tehokasta: Kun luodaan sopimuksia tai tehdään isoja päätöksiä, jotka vaativat paljon keskittymistä, en ota lasta mukaan. Mutta silloin kun ideoidaan tai pidetään workshoppeja, Filip voi olla läsnä.”

Mia Ehrnrooth ja Filip-poika.

Filip saa liikkua ja leikkiä Mian toimistolla melko vapaasti. Leikit sujuvat tarvittaessa myös Mian sukkamalliston mallikappaleilla.

”Yrityksemme sukat suunnitellaan Suomessa ja valmistetaan Turkissa. Aluksi minua jännitti ajatus siitä, että Filip on niin vahvasti yrityksen arjessa mukana, sillä haluan suoriutua työstä hyvin. Mutta turkkilaiset aloittivatkin palaverit kyselemällä lapsesta ja pyytämällä nähdä kuvia hänestä – ja sitten vastavuoroisesti näyttivät kuvia omista lapsistaan! Oli kiva huomata, että kulttuuri on niin perheläheinen.

Yritän pitää työnteossa määrätietoisen suunnitelmallisuuden mutta muistaa myös sen, että suunnitelmia saattaa joutua muuttamaan lennosta. Joskus olen kuskannut Filipiä tunnin päähän hoitopaikkaan, jotta pääsen tärkeään puolen tunnin tapaamiseen, ja sen jälkeen lähtenyt hakemaan häntä takaisin. Niinä hetkinä on tullut mietittyä, että onko tässä mitään järkeä. Mutta sitten taas helpottaa.”

Parisuhde tarvitsee omaa aikaa

”Mieheni Joel on aktiivinen yrittäjä itsekin. Jos molemmilla on samaan aikaan jokin meno, pistämme vaakakuppiin, kumman meno on tärkeämpi; välillä taas mennään kivi-paperi-sakset -tyylillä. Kun Filip oli kuukauden ikäinen, minulla oli sijoittajatapaaminen Lontoossa. Lensin sinne, ja Joel oli vauvan kanssa kotona kaksi yötä itsekseen.

Asetelma naisten ja miesten välillä vanhemmuudessa ja työelämässä ei ole kuitenkaan tasavertainen, ja mielestäni Ruotsissa malli on parempi. Eron huomaa jo kulkiessa Tukholman kaduilla, liikkeellä on todella paljon miehiä lastenrattaiden kanssa. Tämä on saanut minut tsemppaamaan vauvavuoden aikana. Kun on päiviä, jolloin on ollut todella väsynyt ja tuttipullot ovat sekaisin hujan hajan, olen vain päättänyt, että tämä laiva ei uppoa!

Parisuhdeaikaa järjestämme niin, että kerran kuussa Filip on isovanhemmillaan yötä, ja silloin meillä on treffi-ilta. Silloin menemme syömään tai näemme kavereita porukalla. Kun Filip oli kolme kuukautta, lähdimme ensimmäistä kertaa kahdeksi yöksi lomalle Berliiniin kahdestaan. Olemme tehneet tällaisia minilomia aina kolmen kuukauden välein. Myös aivan tavalliset leffaillat piristävät, ja sunnuntaikävelyillä suunnittelemme erilaisia yrityksiä yhdessä – se on meidän molempien intohimo.

Priorisoimme myös urheilua. Lenkkeily on jäänyt nyt vähemmälle, mutta salille täytyy päästä vähintään kolme kertaa viikossa. Tämä on pitkälti myös logistiikka-asia: Asumme neljän minuutin päässä saliltamme. Käymme ohjatuissa treeneissä, ja vaihdamme usein läpsystä vuoroa niin, että kumpikin pääsee tunneille.

Olemme aika mutkattomia ihmisiä ja suhtaudumme asioihin rennosti. En ota esimerkiksi perheemme syömisistä liikaa stressiä vaan oion mutkia, kun siihen on mahdollisuus. Kunhan Filip ja perhe voivat hyvin, se riittää.”

Äitinä olen parempi yrittäjä

”Suurin pelkoni ennen vauvavuotta oli, että lapsi lamaannuttaisi minua ammatillisesti tai ettei minua enää kiinnostaisi mikään muu kuin äitiys ja siihen liittyvät asiat. Tässä on käynyt päinvastoin: Äitiys on kehittänyt minua ihmisenä ja haastanut minua omassa tekemisessäni positiivisesti.

Työ on minulle yhtä tärkeää kuin ennenkin, mutta tasapaino on nyt hyvä: minussa on sekä työ-minä että äiti-minä, ja näitä kahta voi yhdistää. Jos töissä tulee vastoinkäymisiä, ne eivät tunnu niin raskailta, kun elämässä on kokonaan toinen elementti jolla on merkitystä. Vauvan myötä en ota asioista niin paljon stressiä, mutta olen entistä määrätietoisempi.

On myös hienoa, että Filip on ollut mukana yrityksen perustamisesta asti ja on näin osa tätä tarinaa sekä meidän työporukkaamme. Ensimmäinen vuosi kului hyvin vauhdikkaasti, ja saimme paljon aikaan. Välillä on harmittanut, ettei vauvatreffeille ole ollut kaiken muun keskellä aikaa, mutta onneksi Filipillä on samanikäisiä serkkuja, joiden kanssa olemme tiiviisti tekemisissä. Nyt näyttää siltä, että Filip saa päivähoitopaikan elokuussa, ja siellä on sitten kavereita.

Äitiys on tuonut elämääni todella paljon lisää. Koen jopa niin päin, että äitiys on muokannut minusta paremman yrittäjän. Sitä en olisi osannut koskaan odottaa!”

Mia Ehrnrooth ja Filip-poika.

Vuodessa on tapahtunut paljon. Nyt Mialla on oma yritys sekä taaperoikäinen lapsi – ja paletti sopii yhteen paremmin kuin hyvin.

 

Kommentit (4)

En halua olla ilonpilaaja, mutta tekee mieli sanoa että ilman toista, vahtivaa aikuista ei lasta kannata jättää ryömimään kahvilan lattialla. Sieltä saattaa löytyä kaikenlaista ei-toivottavaa suuhunpantavaa.

Ohhoh, itselle tulee ihan hiki lukiessa! Toivottavasti kukaan ei ota tästä paineita tai stressiä, sillä vauvavuotena saa kyllä olla myös vain ihan kotona ja elää vauvan ehdoilla mammautuen <3

Niinpä. Hiki tuli täälläkin.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X