Millainen on yksinhuoltajan äitienpäivä? Neljä äitiä kertoo

Miltä tuntuu viettää äitienpäivää yksin lasten kanssa? Neljä sinkkuäitiä kertoo, millaisia tunteita päivä herättää ja miten he sitä viettävät.

Teksti Elina Hovinen
äitienpäivä

Iida Åfeldt, 26: ”Äitienpäivän viettoon ei tarvitse kuulua mies”

Lapsi: 7,5 kuukauden ikäinen poika

”Odotan tulevaa äitienpäivää iloisin mielin. Olen ylpeä ja iloinen saadessani olla äiti ihanalle pojalle. Tilasin itselleni ja omalle äidilleni äitienpäiväkukat valmiiksi. Minä olen yksinhuoltajan kasvattama ja olen tottunut siihen, ettei äitienpäivän viettoon tarvitse kuulua mies. Miksi miehen pitäisi muistaa lasten äitiä? Muistan omasta lapsuudesta, kuinka jännittävää oli yllättää äiti valmistamalla hänelle äitienpäiväaamiainen ja viedä se hänelle sänkyyn.

Mielestäni minun äitienpäivänvietto yksinhuoltajana ei ole yhtään sen vähempiarvoista kuin kenenkään toisenkaan. Aiomme viettää äitienpäivää viettämällä aikaa yhdessä ja vierailemalla äitini ja isoäitini luona. Haluan valmistaa omalle äidilleni ruokaa. Kaikissa juhlissa tärkeintä on yhdessäolo. Äitienpäivänä tulee pohdittua omaa suhdetta äitiin ja herkemmin tulee sanottua, että välittää.

Äitienpäivänä en aio selata somea, koska silloin saattaa tulla sellainen epäreilu olo siitä, kun minulla ei ole miestä ostamassa lahjoja ja kukkakimppuja.

Odotan tulevia äitienpäiviä ja sitä, että lapseni kasvaa vielä vähän. Unelmien äitienpäivänä haluaisin valmistaa lapsen kanssa yhdessä aamiaisen, käydä retkellä ja poimia kukkia.”

Lue Iidan matkassa -blogia täällä!

äitienpäivä

Iida Åfeldt on ollut lapsensa kanssa kaksin jo raskausajasta lähtien.

Laura Honkasalo, 48: ”Kirpaisee, kun yläkoulussa ei enää tehdä äitienpäiväkortteja”

Lapset: 13- ja 16-vuotiaat pojat

”Olen ollut kahdeksan vuotta yksin lasten kanssa. Muistan, että alkuaikoina äitienpäivät tuntuivat kipeältä, vaikka onhan se vähän tyhmää, että aviomiehet ostavat vaimoilleen lahjoja. Itselleni mainosten imelät vaaleanpunaiset lahjaehdotukset tuntuvat vierailta.

En itse kaipaa mitään stereotyyppistä muistamista ja yhden päivän vapautusta kotitöistä. Enkä myöskään halua aamupalaa sänkyyn, sehän on epähygieenistä! Lasten kasvaessa on hiukan kirpaissut, kun yläkoulussa ei enää tehdä äitienpäiväkortteja. Tänä vuonna annoin pojilleni rahaa ja sanoin, että ostakaa näillä rahoilla minulle ihana lahja.

Lapsuudenperheessä äitienpäivä ei ollut kovin merkityksellinen päivä. Siihen kuului äidille valmistettu aamiainen ja itse poimitut valkovuokot, mutta ei paljon muuta.

Itselleni äitienpäivän merkitys on korostunut oman äitiyden myötä. Minulle on tärkeää muistaa omaa äitiä.

Tulevasta äitienpäivästä tulee varmasti unelmien äitienpäivä. Menemme äitini luokse ja vietämme kolmen sukupolven voimin äitienpäivää. Esikoiseni aikoo valmistaa äitienpäivälounaan. Viime vuonna kävimme ravintolassa syömässä, mutta esikoiseni osaa valmistaa parempaa ruokaa kuin ravintolasta saa.”

Lue Lauran kolumneja Anna-lehdestä!

Laura Honkasalo

Laura Honkasalo on kahden teini-ikäisen pojan äiti.

Viivi-Ella Pursiainen, 24: ”Haluaisin, että äitienpäivä poikkeaisi arjesta”

Lapset: Tyttö, 4, poika, 2, ja poika 3 kuukautta

”Edessä on ensimmäinen äitienpäivä eron jälkeen. Se nostattaa tunteet pintaan, mutta ehkä marraskuinen isänpäivä oli vieläkin tunteikkaampi. Olisin tuolloin halunnut osallistua isänpäivänviettoon ja osoittaa lasten isälle kiitokset siitä, että juuri hän on lasteni isä.

Nyt äitienpäivän lähestyessä pohdin, ovatkohan äitienpäivät jatkossa vain päiviä muiden joukossa – jälleen päivä yksin lasten kanssa. Tulevana äitienpäivänä menemme äitini luokse ja käymme tervehtimässä myös mummia. Aion käydä viemässä kiitokset myös ex-anopilleni. Haluan, että päivä on vähän spesiaalimpi.

Viime äitienpäivä oli mieleenpainuva: tein samana päivänä positiivisen raskaustestin. Päivä oli helteinen ja täynnä onnea ja uuden odotusta.

Unelmien äitienpäivän viettäisin lasteni kanssa tekemällä jotakin kivaa. Haluaisin, että äitienpäivä poikkeaisi arjesta.”

Lue Viivi-Ellan Kolme kaunista -blogia täällä!

Viivi-Ella Pursiainen

Viivi-Ella Pursiainen erosi lastensa isästä odottaessaan kolmatta lastaan.

Reetta Ek, 43: ”Minua huvittaa somessa tapahtuva lahjojen esittely”

Lapset: 20-vuotias tytär, 7-vuotias poika

”Me vietämme äitienpäivää aika perinteisellä tavalla. Tänä äitienpäivänä kotoa pois muuttanut tytär tulee kotiin juhlistamaan äitienpäivää. Tytär valmistaa pikkuveljensä kanssa minulle aamiaisen ja vietämme päivää yhdessä. Minulle äitienpäivässä tärkeintä on yhdessäolo. On ihanaa nähdä lasten ilo siitä, kun he saavat yllättää minut. Minulle lasten itse valmistamat lahjat ja yllätykset ovat hirveän tärkeitä.

En ole osannut kaivata miestä täydentämään äitienpäivän juhlintaa, ydinperheen puuttuminen tuntuu joskus kipeältä ihan perusarjessa. Minun ydinperheeni on tällä hetkellä minä ja lapset, meiltä ei puutu mitään. Jokaisen äitiyteen kuuluu kipeitä asioita huolimatta siitä onko ydinperhe, uusperhe tai yksinhuoltaja. Niin kauan kuin hyvät asiat ylittävät kipeät asiat, niin mielelläni maksan niistä kipeistä asioista. Minusta on hienoa, jos lasten isä tai aviomies huomioi äitiä, mutta joskus minua saattaa huvittaa somessa tapahtuva lahjojen esittely.

Unelmien äitienpäivä olisi sellainen, että se voitaisiin viettää yhdessä eikä kenenkään tarvitsisi tehdä pakolla mitään. Haluaisin, että päivä olisi kaikkien hyvän olon päivä, ilman mitään suorituspaineita.”

Lue Reetan Sellaista sattuu -blogia täällä!

Reetta Ek kirjoittaa blogissaan rohkeasti äitiydestä ja naiseudesta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä