Mitä tehdä, kun lapsi änkyttää? Asiantuntija kertoo

Änkytys on yleistä pienillä lapsilla, kun he alkavat puhua kokonaisia lauseita. Se on usein ohimenevää ja 80 prosentilla se loppuu ennen kouluikää. Puheterapeutti kertoo, milloin pitäisi hakea apua.

Teksti Elina Hovinen
änkytys
Änkyttävän lapsen kanssa keskustellessa on tärkeää luoda katsekontakti ja tehdä keskustelutilanteesta rauhallinen.

Pieni lapsi saattaa yllättäen alkaa änkyttää, vaikka on tätä ennen puhunut ihan sujuvasti. Viisi prosenttia lapsista änkyttää jossakin vaiheessa. Suurin osa kuitenkin pääsee änkytyksestä eroon ennen kouluikää.

– Vanhempien ja lähiympäristön suhtautumisella on paljon merkitystä siihen, meneekö änkytys ohi vai ei, sanoo puheterapeutti Auli Laiho.

Änkytys syntyy usean tekijän yhteisvaikutuksesta eikä tutkimuksilla ole voitu osoittaa mitään yksittäistä syytä änkyttämiseen. Pysyvä änkytys on usein perinnöllistä, muttei kuitenkaan aina. Kolmasosa änkyttävistä on perinyt änkytystaipumuksen.

Aivot eivät pysty tuottamaan suun liikkeitä oikea-aikaisesti ja puhe juuttuu. Änkyttäminen ei kuitenkaan kerro mitään lapsen älykkyydestä tai kyvyistä.

– Ihan pienikin lapsi ymmärtää oman puhevikansa ja kärsii siitä.

Miten änkytystä hoidetaan?

Lasten änkyttäminen alkaa usein 2-3-vuotiaana, siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa puhua kokonaisia lauseita.

– Änkytysvaihe voi kestää joistakin viikoista kuukausiin, sanoo Auli Laiho.

Jos änkytys on jatkunut puoli vuotta, on syytä hakeutua puheterapeutin arvioon.

– Jos vanhemmat ovat änkyttämisestä kovin huolissaan, on syytä hakea apua aikaisemmin, koska lapsi vaistoaa vanhempien hätäännyksen ja se voi pahentaa tilannetta. Laita happinaamari aina ensin itsellesi, se pätee tässäkin, Auli Laiho sanoo.

”Tilanteista opetellaan tekemään sellaisia, että lapsella on aikaa keskustella.”

Pienen lapsen änkytystä hoidetaan pääasiassa tukemalla lapsen vanhempia ja hoitajia. Puheterapeutti kartoittaa lapsen elinympäristön ja selvittää, minkälaisessa keskusteluympäristössä lapsi elää.

– Keskustelutilanteista opetellaan tekemään mahdollisimman rauhallisia ja sellaisia, että lapsella on tilaa ja aikaa keskustella. Katsekontakti on tärkeää, Auli Laiho sanoo.

Miten änkyttävään lapseen pitäisi suhtautua?

Änkyttämisestä ei tarvitse tehdä mörköä. Asiasta on hyvä puhua ääneen ja suhtautua lapseen myötätuntoisesti.

– Voit lohduttaa lastasi ja sanoa, että onpa harmi, kun puhuminen on noin vaikeaa, Auli Laiho neuvoo.

Änkyttämisestä ei kuitenkaan tarvitse tehdä numeroa. On tärkeää suhtautua lapseen ymmärtäväisesti ja antaa lapsen olla vaikeina päivinä hiljaa.

”Mitä nopeammin lapsi yrittää puhua, sitä vaikeammaksi puhuminen menee.”

Kiireen tuntu ja häiriötekijät pahentavat änkytystä. Keskity kuuntelemaan ja anna lapselle aikaa omaan puheenvuoroon. Sanojen täydentäminen ja arvailu tuo lapselle kiireen tunteen ja pahentaa änkytystä.

– Mitä nopeammin lapsi yrittää puhua, sitä vaikeammaksi puhuminen menee. Jos lapsi tottuu siihen, että joku toinen täydentää lauseet, hän voi lakata yrittämästä, sanoo Laiho.

Lapsi kärsii änkytyksestä ja tutkimusten mukaan änkyttävä kolmevuotias kokee itsensä huonoksi puhujaksi. Änkytyksen pitkittyessä olisi tärkeää hakea lapselle apua, ettei lapsi ala vältellä sosiaalisia tilanteita.

– Mitä aiemmin asiaa aletaan hoitaa, sitä todennäköisemmin siitä pääsee eroon, sanoo puheterapeutti Auli Laiho.

Kouluiän kynnyksellä tiedetään, onko änkyttäminen ohimenevää vai ei. 80 prosentilla änkyttävistä lapsista änkytys lähtee pois viimeistään ennen kouluikää.

Mitä lasten puheterapiassa tehdään? 6 kysymystä puheterapiasta

Kädenjälkiä sydämessä -blogi: Voi änkytys!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä