Moni vanhempi syyllistyy lapsen itkupotkuraivareista: Riitakori-ajattelu auttaa hankalassa paikassa

Monet tämän päivän vanhemmista kasvatettiin aikoinaan kätkemään tunteensa, koska ne häiritsivät aikuisia. Nyt käymme sisäistä taistelua sietääksemme lapsen kiukkua.

Teksti Natalia Kisnanen
Lapsen raivarit ja negatiiviset tunteet saattavat turhaan aiheuttaa syyllisyyttä vanhemmissa.
Lapsen raivarit voivat taaperoiässä liittyä jatkuvan huomion hakemiseen, mikä on minäkuvan rakentamiseksi tärkeää.

Onko sinun vaikea kestää negatiivisia tunteita?  Hermostuttavatko lapsen raivarit sinut itsesikin? Tuntuuko joskus, ettei sinulla ole keinoja lastesi kielteisten tunteitten ja epämiellyttävän käytöksen kohtaamiseen?

Että kaikki on nykyään kielletty ja nykyvanhemmilta odotetaan mahdottomia?

Ei ihme, lohduttaa Raisa Cacciatoren ja Erja Korteniemi-Poikelan tuore kirja Sisu tahto itsetunto – Portaat itkupotkuraivareista aggression hallintaan (Minerva Kustannus).

Monet tämän päivän vanhemmista saivat kiukuttelusta jopa tukkapöllyä tai läimäytyksen. Vaikka ruumiillinen kuritus kiellettiin Suomen laissa 1984, asenteet ja totutut toimintamallit muuttuivat lakia hitaammin. Eikä siitä ole kauankaan, kun haukkuja, nöyryyttämistä ja lapsen oman tahdon nujertamista ei edes pidetty väkivaltana.

Sisu tahto itsetunto pyrkii tarjoamaan ratkaisumalleja vanhemmille, jotka ymmärtävät, etteivät moiset tavat kohdata ipanoitten vaikeita tunteita mitenkään enää käy. Kukaan ei ole välttämättä kertonut, miten ne käytännössä korvataan.

Cacciatore ja Korteniemi-Poikela kannustavat myös aikuisia kohtaamaan rohkeasti omat hankalat tunteensa.

Lue myös: Näin opetat lapsellesi sisua – 8 keinoa

Tunnekuohu menee aina ohi

Suuret, kuohuvat tunteet ovat aaltoja, jotka menevät ohi. Sisu tahto itsetunto– kirjan perusteesi on, että tunteet eivät ole pahoja, mutta reaktiomme tunteisiin voivat olla. Vihan vallassa ei kannata tehdä mitään, eikä raivokas lapsikaan luultavasti tajua mitään, mitä yrität hänelle kertoa.

Omilla ajatuksillamme on valtavasti vaikutusta siihen, paisuuko tunne isoksi vai rauhoitummeko nopeasti.

Tunteet tarttuvat. Aikuisella on kuitenkin huomattavasti paremmat edellytykset suojautua tartunnalta kuin lapsella. Aikuinen kykenee myös oppimaan positiivisuutta, ettei hän itse olisi se, joka täyttää tilaan tullessaan sen negatiivisuudella ja tartuttaa pahan mielensä kaikkiin tilassa oleviin.

Tunteilla on tärkeä tehtävä. Ilman suuttumusta ja aggressiota, esimerkiksi, emme yrittäisi puuttua epäkohtiin ja muuttaa maailmaa paremmaksi.

Käytännön idea: Kolme riitakoria

Sisu tahto itsetunto -kirjan käytännölliset ideat ja mielikuvaharjoitukset voivat auttaa hankalissa tilanteissa. Esimerkiksi lasten tai kumppanin ärsyttäessä voi päättää, heittääkö riidan koriin A, B vaiko C.

  • On paljon orastavia riitoja, jotka joutavat saman tien C-koriin eli niihin ei tarvitse mennä mukaan ollenkaan.
  • B-korin tärkeistä säännöistä, kuten ruutuajasta tai hampaiden pesusta, on kuitenkin jaksettava pitää järjestelmällisesti kiinni.
  • A-koriin päätyvät elintärkeät riidanaiheet ja niitten kohdalla on sallittua puuttua fyysisestikin lapsen liikkeisiin, ettei hän satuta itseään tai muita.

Lapsen raivarit, levottomuus tai omiin oloihin vetäytyminen eivät tee hänestä pahaa. Uhmassa ja kiukussa lapsi käy läpi tärkeää kasvuvaihetta. Se käy lapselle paljon helpommaksi, jos aikuinen sanoittaa tunteita ja kannustaa häntä pohtimaan ääneen, mistä ne kumpusivat.

Itsetunto ja tunnetaidot kulkevat käsi kädessä

Sisu tahto itsetunto toimii matkaoppaana kussakin iässä ajankohtaisiin psykologisiin ilmiöihin. Vauva esimerkiksi huutaa saadakseen varmistuksen sille, että on niin tärkeä, että hänen luokseen aina tullaan.

3-5 -vuotias tarvitsee ja hakee jatkuvaa huomiota minäkuvansa ja itsetuntonsa rakentamiseen sekä sosiaalisten perustaitojen oppimiseen.

Kouluikäisen kehitykselle ikätovereitten seura ja hyväksyntä on erittäin tärkeää, mutta kolhuitta ja kivuitta ei joukkoon soluttautuminen onnistu.

Uhma auttaa murrosikäistä sietämään ruumiinsa ja elämäntilanteensa muutosten aiheuttamia pelkoja ja epävarmuutta. Nuori voi myös potea kosmista yksinäisyyttä, kun hän luonteensa ja itseymmärryksensä kehittyessä oivaltaa, miten ainutlaatuinen hän ja meistä jokainen on. Eikä vanhemmista irtautuminen onnistu, jos ei opettele ajattelemaan ja tekemään asioita enemmän tai vähemmän eri tavalla.

Lue myös: ”Hankalat teinit eivät ole vanhempiinsa verrattuna mitään”

Lapsen raivarit ovat osa tunnetaitoa

Yksi tapa seurata, onko kasvattajana oikeilla jäljillä, on tarkkailla, osaako lapsi pitää puolensa ja kokeeko hän olevansa tärkeä. Nauttiiko hän elämästä vastoinkäymisistä huolimatta, uskaltaako hän sanoa mielipiteensä?

Ellei tunteiden hallinta ole kunnossa, se näkyy seuraavilla tavoilla:

“Ihminen ei pidä puoliaan eikä koe olevansa tärkeä. Hän ei sano mielipidettään. Hänellä ei ole voimaa puolustautua. Hän ei taistele yhtään minkään puolesta.”

Tai:

“Ihminen ei siedä tunteitaan eikä pärjää niitten kanssa. Hän ei tunne olevansa samanarvoinen kuin muut. Hän ei nauti elämästä, ja jokainen vastoinkäyminen tuntuu ylitsepääsemättömältä.”

Tuttua käytöstä ihan aikuistenkin parissa. Onneksi tunnetaitoja voi ja saa opiskella koko elämän ajan!

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä