Nanna tapasi Facebookissa miehen, jonka kanssa hän sopi tekevänsä vauvan – ”On mahtavaa jakaa vanhemmuus ihmisen kanssa, joka on todella sitoutunut lapseen”

Kumppanuusvanhemmuus herätti ensi kuulemalta Nannan kiinnostuksen. Kumppanuusisä löytyi somesta. Nyt 7-kuisen äiti jakaa kumppanuusvanhemmuuden kokemuksia.

Teksti Johanna Jantunen
Kuvat iStock ja @babyelamaa
Kumppanuusvanhemmuus on yksi tapa perheellistyä.
Kumppanuusvanhemmat jakavat vanhemmuuden mutta eivät parisuhdetta. Kuvituskuva.

Nanna katseli televisiota syksyllä 2018, kun ruutuun pamahti mainos Nelosen Lapsi tuntemattoman kanssa -ohjelmasta. Ohjelmassa kaksi toisilleen tuntematonta ihmistä hankkii lapsen yhdessä ilman parisuhdetta, kumppanuusvanhempina. Termi kumppanuusvanhemmuus herätti Nannan kiinnostuksen heti.

Nannalla oli jo tytär aiemmasta avioliitostaan, mutta hänestä tuntui, ettei lapsiluku vielä ollut täysi. Nanna oli aina tiennyt haluavansa kaksi lasta.

Hän oli eronnut tyttärensä isästä tytön ollessa taapero ja ollut siitä lähtien sinkkuna. Uutta kumppania ei vain ollut löytynyt. Nanna oli jo 35-vuotias, joten aikaa ei enää ollut kauheasti hukattavaksi.

– Olin pohtinut myös lapsen hankkimista yksin. Lapsi kuitenkin sitoisi tosi tosi paljon, kun hänestä olisi aivan yksin vastuussa, Nanna sanoo. Hän jakaa kumppanuusvanhemmuuden kokemuksia vain kutsumanimellään perheen yksityisyyden suojaamiseksi.

Nanna oli myös huomannut, että vanhemmuuden jakaminen sopi hänelle todella hyvin. Hänen esikoisensa viettää puolet ajasta isänsä ja puolet äitinsä luona. Silloin kun tyttö on isällään, Nannalla on aikaa keskittyä töihin ja harrastuksiin, ja silloin kun hän on äidillään, Nanna pystyy keskittymään vain tyttöön.

Kumppanuusvanhemmuus alkoi aiesopimuksen teolla

Nanna alkoi etsiä lisää tietoa kumppanuusvanhemmuudesta ja löysi Facebookista kumppanuusvanhemmuusryhmän.

– Ehdin olla ryhmässä kolme päivää, kun sain samalla paikkakunnalla asuvalta mieheltä viestin. Viestittelimme vähän aikaa ja päätimme hyvin nopeasti treffata ja jatkaa juttelua kasvokkain.

Miehen tapaaminen jännitti Nannaa, mutta eri tavalla kuin jos kyseessä olisivat olleet romanttisessa mielessä toteutetut treffit. Tuntui helpommalta tavata, kun paineita parisuhteen löytymisestä ei ollut.

– Lähdimme sitten vain käymään aiesopimuspohjia läpi ja sitä kautta viemään keskustelua eteenpäin. Halusimme nähdä, ajattelimmeko suurista aisoista samalla tavalla ja ovatko kaikki asiat sellaisia, että pystymme niistä sopimaan. Ajatuksemme menivät tosi hyvin yksiin.

Kumppanuusvanhemmuudessa on tyypillistä tehdä aiesopimus ennen kuin lasta aletaan yrittää, jotta kumppanuusvanhemmat todella tietävät, mihin ovat sitoutumassa.

Aiesopimukseen kirjataan vanhemmuuden pelisäännöt ja käydään esimerkiksi kasvatuskysymyksiin liittyviä asioita läpi. Aiesopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi siitä:

  • miten raskausaikana toimitaan: tulevatko molemmat mukaan neuvolakäynneille ja ultriin
  • miten synnytyksen suhteen toimitaan
  • miten tapaamiset jaetaan
  • kastetaanko lapsi kirkon jäseneksi
  • miten lapseen liittyvät hankinnat tehdään ja kulut jaetaan
  • miten lapsen nimestä sovitaan
  • millainen rooli mahdollisilla tulevilla puolisoilla tulee olemaan
  • miten kumppanuusvanhemmuuden ristiriitatilanteet setvitään.

Nannan ja kumppanuusisän aiesopimuksesta tuli kuuden sivun mittainen. Sitä on tarkoitus käydä vuosittain läpi ja päivittää tarvittaessa. Aiesopimuspohjia löytyy netistä sekä Facebookin ”Kumppanuusvanhemmat ja -vanhemmuutta suunnittelevat” -ryhmästä.

Kumppanuusvanhemmuus aloitetaan usein aiesopimuksen teolla.

Kumppanuusvanhempien on tärkeää tietää, mihin he ovat ryhtymässä. Aiesopimus selkiyttää asioita. Kuvituskuva.

Kumppanuusisä oli tiiviisti mukana raskaudessa

Kun käytännön asioista oli päästy sopimukseen, kumppanuusvanhemmat päättivät alkaa yrittää raskautumista. Menetelmäksi he valitsivat koti-inseminaation, sillä se olisi yksinkertaisesti toteutettavissa ja täysin ilmaista.

Koti-inseminaatiossa esimerkiksi kumppanuusvanhemman siittiöt viedään emättimeen ruiskun tai muun vastaavan välineen avulla, kun aika on ovulaation kannalta otollinen.

– Tiedostimme, että raskaus ei välttämättä onnistu heti, mutta päätimme katsoa, miten käy. Koti-inseminaatiossa on kuitenkin samanlaiset onnistumismahdollisuudet kuin yhdynnän kautta raskautumisessa.

Nannalla ja hänen tulevan lapsensa isällä kävi kuitenkin tuuri, eikä raskautta tarvinnut yrittää pitkään. Helmikuussa 2019 raskaustesti näytti plussaa.

Kumppanuusisä oli mukana lähes kaikilla raskauden ajan neuvolakäynneillä ja kaikissa ultrissa. Lisäksi Nanna ja mies tekivät yhdessä hankintoja vauvalle.

Kumppanuusvanhemmat eivät nähneet päivittäin eivätkä aina edes viikoittain, mutta keskusteluyhteys oli koko ajan auki. Nanna piti tulevan isän kartalla raskauden etenemisestä.

– Isä on ollut tosi vahvasti koko ajan mukana ja halusikin koko ajan tietää, missä mennään.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Nanna (@babyelamaa) jakama julkaisu

Marraskuussa 2019 Nanna ja kumppanuusisä saivat terveen poikavauvan.

Isä oli mukana synnytyksessä. Nanna oli kirjannut sairaalaan papereihin, että synnytyksessä otetaan kuitenkin huomioon se, etteivät he ole parisuhteessa.

– Jälkikäteen viisaana olisimme voineet avata vielä enemmän sitä, mitä kumppanuusvanhemmuus tarkoittaa. Itselläni oli hyvä fiilis, mutta isä koki, että hän jäi synnytyksessä hieman ulkopuolelle eikä hänelle kerrottu niin paljon asioita.

Perhehuonetta kumppanuusvanhemmat eivät ottaneet, vaikka sellaista tarjottiin. Isä kävi kotona nukkumassa ja tuli katsomaan vauvaa sairaalaan joka päivä.

Yhtenä iltana kumppanuusisä toi Nannalle sushia, jota hän oli kaivannut todella paljon raskausaikana.

Näkemyseroja: Emme tajunneet puhua ensipäivistä

Tällä hetkellä Nannan vauva on seitsemän kuukauden ikäinen. Hän viettää aikaa isänsä kanssa viisi kertaa viikossa. Suurimman osan ajasta poika on kuitenkin vielä äidinsä luona.

– Myöhemmin, ehkä silloin kun poika on 2–3-vuotias, on tarkoituksena jakaa huoltajuus täysin puoliksi. Etenemme tässä lapsentahtisesti.

Poika on jo pari kertaa ollut isällään yökylässä. Ensimmäinen kerta jännitti Nannaa hirmuisesti.

– Kaikki meni kuitenkin tosi hyvin. Isäkin sanoi, ettei olisi edes keksinyt, millainen tilanteen olisi pitänyt olla, jotta hän olisi kesken kaiken lähtenyt tuomaan vauvaa minulle. Isällä on sellainen asenne, että hän haluaa oppia ja että vaikka välillä vauva itkee, se kuuluu asiaan.

Ainut ongelma kyläilyissä on ollut korvikemaidon käyttö.

– Poika on sitä mieltä, että korvike on hirveää kuraa. Olemme sitten laittaneet maitojauhetta esimerkiksi ruoan joukkoon.

 

Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

 

Henkilön Nanna (@babyelamaa) jakama julkaisu

Vaikka kumppanuusvanhemmat kävivät co-parenting-sopimuksensa hyvin tarkasti läpi, muutama ristiriitatilanne on kuitenkin tullut eteen. Kumppanuusisä alkoi seurustella raskauden aikana, ja hän halusi uuden puolisonsa olevan mukana lapsensa ensihetkissä.

– Vaikka olimme keskustelleet siitä, millainen mahdollisen puolison rooli tulisi olemaan, emme olleet tajunneet puhua siitä, millainen rooli hänellä on silloin, kun lähden synnyttämään, kun olemme synnytyssairaalassa tai kun olemme päässeet sairaalasta kotiin.

Nannalla oli miehen kanssa jo luottamuksellinen kumppanuus vanhemmuuden takia, mutta hän ei olisi halunnut itselleen vierasta miehen puolisoa mukaan herkkään ajanjaksoon.

– Mutta muuten emme ole joutuneet kauheasti vääntämään mistään, eikä minulle ole kertaakaan tullut sellaisia ajatuksia, että miksi lähdin tähän mukaan.

Nannasta on mahtavaa jakaa kumppanuusvanhemmuus ihmisen kanssa, johon hän pystyy luottamaan ja joka on oikeasti sitoutunut lapseen.

– Isä oli halunnut lasta jo pitkään, ja hän haluaa viettää lapsen kanssa mahdollisimman paljon aikaa.

Nannan mummokin totesi, että hyvä homma

Nannaa jännitti aluksi kertoa kumppanuusvanhemmuudestaan perheelleen ja ystävilleen. Ennen raskautta hän kertoi vain yhdelle läheiselle ystävälle, että hänestä tulee aivan uuden tuttavuuden kanssa kumppanuusvanhemmat.

– Ajattelen, että jos kerron jotain juttua kauheasti eteenpäin, se ei kuitenkaan toteudu.

Kun Nanna lopulta paljasti uutiset, suurin osa suhtautui niihin positiivisesti.

– Ihmiset ovat olleet tosi avarakatseisia. Jännitin negatiivisia kommentteja ja ihmettelyä, mutta sitä ei ole kauheasti tullut.

Co-parenting ei kummeksuttanut edes Nannan 88-vuotiasta mummoa.

– Hän totesi vaan, että ”nämä on näitä nuorten juttuja, hyvä homma”.

Nanna suosittelee oman kokemuksensa perusteella rohkeasti tutustumaan kumppanuusvanhemmuuteen, jos lapsi on toiveissa eikä parisuhdetta ole.

– On hyvä juttu, kun on kaksi ihmistä, jotka ovat tosi sitoutuneita lapseen.

Aiesopimuspohjia on hyvä käydä etukäteen läpi ja pohtia sitä, onko todella valmis avaamaan elämänsä uudelle ihmiselle.

– Lisäksi pitää miettiä sitä, onko valmis siihen, ettei lapsi ole koko ajan itsellä. Täytyy osata luottaa lapsi toisenkin vanhemman käsiin.

Seuraa Nannan Instagram-tililtä, @babyelamaa, millaista kumppanuusvanhemmuus on. 

Lue myös: Hei, meille tulee vauva – sopimuksesta, ei rakkaudesta

Kommentit

5 kommenttia
Avatar

Nimetön: ”Koiraako tässä ollaa hankkimassa..?”
Ei, vaan lasta, ihmistä. ;) Mietihän nyt hetki tätä. Henkilö kaipaa lasta elämäänsä (ja joko ei kaipaa puolisoa tai ei vain natsaa, ja kumpikin on validia), mutta ymmärtää että yksin hänellä ei olisi jaksamusta (taikka aikaa/rahaa), eikä tällöin lapsikaan voisi hyvin jos hänellä on vain yksi vanhempi, joka ei pysty mahdolliselta uupumiseltaan antamaan hänelle sitä huomiota ja hoivaa jota hän ihmisenä ja nimenomaan lapsena kasvaessaan tarvitsee. Viisas ihminen, eikä tämä missään tapauksessa ole surullista vaan nerokasta.

Avatar

”Lapsi sitoisi tosi tosi paljon jos siitä olisi yksin vastuussa.” Koiraako tässä ollaa hankkimassa..?

Avatar

Ajattelin just sama juttu… todella surullista 😥

Avatar

Itseäni lähinnä järkytti tämän lukeminen ja en itse kumppanuusvanhemmuuteen suostuisi. Olisin mieluummin hankkimatta lapsia. Käytännössä hankit lapsen täysin tuntemattoman tyypin kanssa, pelottavaa. Toisaalta en tuomitse ketään, jos tämä jollekin sopii, niin siitä vaan. Toivon vaan kaikkea hyvää lapsen elämään.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä