”Rakastan katsella lastani, kun hän nukkuu” – 3 äitiä kertoo perheen nukuttamisrutiineista

Iltasatu, unilaulut ja hellät suukot. Nukkuva lapsi on kaunis näky. Mutta mitä äiti tekee, kun lapsi sulkee silmänsä? Kolme äitiä kertoo omista nukuttamisrutiineistaan.

Teksti Kaisa Pastila
HMH_6092.jpg
Kauniita unia, rakas!
lapsen uni

Kuusivuotias Noel nauttii, kun saa joka ilta nukahtaa äitinsä ja isänsä väliin. Kun poika nukahtaa, hänet nostetaan omaan sänkyyn.

”Nukkuva lapsi on äidille huokauksen paikka”

Piia-äiti kertoo Noelin, 6, illoista:

”Menemme kaikki kolme – Noel, mieheni ja minä – makaamaan sängyllemme iltayhdeksältä. Noel sanoo aina: ’Haluan maman peiton alle.’

Ensin jokainen saa kertoa, mitä on jäänyt päivästä mieleen. Sitten laulamme yhdessä puolisoni kanssa kaksi laulua: Oravanpesän ja Päivänsäteen ja menninkäisen. Nämä laulut lauloimme jo ensimmäisillä päiväunilla hotellihuoneessa, kun olimme juuri saaneet Noelin.

Yleensä poika nukahtaa jo ensimmäisen laulun aikana. Yöllä hänet nostetaan omaan sänkyyn, joka on aivan sänkymme vieressä.

Toiset vanhemmat odottavat, että lapsi muuttaisi omaan huoneeseen. Meillä on toisinpäin: olemme onnellisia, että Noel on alkanut tarvita meitä. Tullessaan meille 3-vuotiaana hän ei kaivannut meitä tai osannut ottaa vastaan läheisyyttä. Nykyään hän haluaa meidät molemmat kylkiinsä kiinni nukahtaakseen.

Pojalla on käytössä tutti. Hän tarvitsee sen. Kun hän tuli meille, hän söi niin kovasti peukaloitaan, että iho oli rikki. Esittelimme hänelle tutin, ja nykyään hän käyttää sitä vielä nukkuessaan. Tiedän, mitä mieltä hammaslääkärit ovat tutista, mutta nyt tuntuu, että oikominen on pieni hinta siitä, että Noel kokee olonsa turvalliseksi. Hän menetti aikoinaan kaiken tutun ja turvallisen, joten hän saa pitää tuttia.

Kun näen suloisen poikani unessa, huomaan tuntevani kiitollisuutta: että juuri tämä kaveri on osa meidän perhettä. Ei kukaan muu. Hän on sosiaalinen ja aktiivinen kaiken aikaa. Kun hän on unessa, se on äidille huokauksen paikka.

Saan joka toinen ilta omaa aikaa mieheni jäädessä nukkumaan Noelin kanssa. Silloin saatan tehdä kotitöitä, valmistella seuraavaa aamua ja lähteä koirien kanssa iltalenkille. Jos minulla on vielä jotain sydämelläni päivästä, soitan ystävälleni. Heillä on sama iltakuvio. Ystävälläni on mahdollisuus puhua siihen aikaan kanssani.”

lapsen uni

Pian kaksi vuotta täyttävä Rafael nukahtaa usein isänsä syliin. Siitä poika siirretään hänen uuteen sänkyynsä.

”Rakastan katsoa hänen nukkuvia kasvojaan”

Maarit-äiti kertoo Rafaelin, 1, iltatoimista:

”Meidän illoissa on selkeä työnjako: Ensin Rafaelilla on kylpyhetki äidin kanssa. Sitten on isän vuoro antaa hänelle iltapala, joka nautitaan Bella paloauto -ohjelmaa katsellen. Ainoa asia, joka voi pilata tulevan yhdeksän tai kymmenen tunnin yön, on vaillinainen puurotankkaus.

Emme varsinaisesti nukuta Rafaelia tai pakota häntä unille. Hän saa leikkiä autoillaan olohuoneessa olevalla patjalla niin kauan kuin jaksaa. Ei ole vaarallista, vaikka hän joskus vähän valvoisi. Kun hän on itse väsynyt, hän menee kyllä jääkaapille ja pyytää maitoa.

Maidon hän haluaa juoda tuttipullosta isänsä sylissä. Siihen hän yleensä sitten nukahtaa tutti suussaan.

Kun pinnasänky jäi tammikuussa pois, oma unenlaatuni parani: ei enää kolisevia laitoja. Rafael on ylpeä uudesta sängystään. Hän saattaa päivisinkin viettää aikaa sängyllä ja järjestellä nallejaan.

Saan niin hyvin omaa aikaa arjessa, etten kaipaa sitä iltaisin. Usein menenkin sänkyyn hänen kanssaan samaan aikaan. Rakastan katsoa hänen nukkuvia pikkukasvojaan viimeisenä asiana illalla. On ihana kuunnella hänen tasaista tuhinaansa. Oma enkelini!

Joskus Rafael herää jo viideltä. Silloin hän saa kaverikseen isän. Olemme aina jakaneet vastuuta öistä. Mottomme on: Hyvää ravintoa ja unta koko perheelle! Kaikki ovat paljon paremmalla tuulella, kun ruoka ja uni ovat kunnossa.”

lapsen uni

Siskokset Taimi ja Vuokko tykkäävät nukkua samassa sängyssä puutalon vinttikamarissa. He kikattelevat yhdessä ennen kuin nukahtavat.

”Illat ja alkuyöt ovat latautumishetkiäni”

Kati-äiti kertoo Taimin, 6, ja Vuokon, 4, iltatoimista:

”Iltasatuhetkeen tarvitaan kahta vanhempaa: toinen lukee kahdelle nuorimmalle, Taimille ja Vuokolle, Risto Räppääjiä tai Pekka Töpöhäntiä, toinen 8-vuotiaalle isoveljelle Harry Pottereita.

Kun lukeminen loppuu, tytöt jäävät vielä hereille. He tykkäävät mennä samaan sänkyyn ja höpötellä. Jossain vaiheessa he nukahtavat. Jos kympiltä vintistä kuuluu vielä kikatusta, käyn sanomassa, että nyt on nukkumaanmenoaika.

Olen aina ollut iltavirkku. Niinpä meille onkin muodostunut rutiini, että mieheni menee aikaisin nukkumaan ja herää aamulla lasten kanssa. Itse yritän mennä nukkumaan puoliltaöin, mutta monesti en malta vielä silloinkaan.

Nautin hiljaisesta talosta ja keskeytymättömästä ajasta. Illat ja alkuyö ovat latautumisaikaani. Kukaan ei vaadi mitään. En tiedä, miten jaksamiselleni kävisi, jos ne otettaisiin minulta pois.

Jos minulla on kirja kesken, keitän itselleni kupin teetä ja luen. Usein minulla on jokin surffailuprojekti: suunnittelen tulevia lomia tai käyn läpi lastenvaatekauppojen aleja. Ostin juuri toppahousuja ja -hanskoja ensi talveksi. Joskus katson puutarhasarjoja tai draamaa.

Kun menen nukkumaan, tarkistan, missä sängyissä lapset ovat. Joskus löydän heidät kaikki kolme vanhimman lapseni sängystä. Silloin sydämessäni läikähtää iso onnenaalto. He ovat toisilleen rakkaita ja tärkeitä.”

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä