Vanhemmuus 23.03.2019 Päivitetty 13.08.2019

Seksuaalisuuden portaat – 11 vaihetta, jotka jokaisen vanhemman pitäisi tietää

Seksuaalikasvatus alkaa kauan ennen kouluikää. Raisa Cacciatore ja Erja Korteniemi-Poikela kertovat, miten missäkin ikävaiheessa kannattaa käsitellä tunteita ja seksuaalisuutta.

Teksti
Piia Sainio
Kuvat
iStock

Pitkään koulujen seksuaalikasvatus oli lähinnä valistamista raskauden ja sukupuolitautien ehkäisystä.

Kun Erja Korteniemi-Poikela 1990-luvulla työskenteli terveydenhoitajana, hänestä tuntui siltä, että on kehitettävä uusi tapa puhua nuorille seksistä. Onnellinen (seksi)elämä on niin paljon muutakin kuin raskaudenpelkoa.

Hän kehitti tunteisiin perustuvan kasvatusmallin, joka koostui portaista. Jokaisella portaalla korostetaan sitä hyvää, jota lapsen tai nuoren kehityksessä tapahtuu kulloisellakin ikätasolla.

Vuonna 2000 Korteniemi-Poikela kokosi seksuaalisuuden portaat kirjaksi yhdessä lastenpsykiatri Raisa Cacciatoren kanssa. Siitä saakka malli on ollut koulujen käytössä.

Nyt, lähes 20 vuotta myöhemmin kirjasta on ilmestynyt uusi, täydennetty versio muille kuin ammattikasvattajille: vanhemmille ja isovanhemmille.

Raisa Cacciatoren mukaan teos Rakkaus, ilo, rohkeus – Seksuaalisuuden portaat on kannustavan kasvatuksen tunnetaitomalli.

– Mukana on konkreettisia esimerkkejä siitä, miten lasta voi tukea ja millaisia sanoja voi käyttää, kun puhuu lapsen kanssa tunteista, Raisa Cacciatore sanoo.

Äiti, mitä seksi on?

Mitä sitten vastata, kun leikki-ikäinen tai pieni koululainen on kuullut jostain sanan seksi ja alkaa kysellä siitä? Vanhemman voi olla vaikea hahmottaa, millaisilla sanoilla lapselle kannattaa puhua. Raisa Cacciatore kannustaa silti juttelemaan sen sijaan, että kysymyksen kuittaisi vain lyhyesti.

– Voi sanoa vaikka, että se on aikuisten nakuleikkiä, aikuisten läheisyyttä ja hellyyttä. Se on myös yksi keino tehdä vauvoja. Joka tapauksessa se on jotain aikuisuuteen kuuluvaa, ja aina vapaaehtoista.

 ”Jos pienet lapset joutuvat näkemään seksiä tai vaikka vain pohtimaan sitä, he pitävät sitä ihan ällönä, pöllönä ja hulluna touhuna. Eikä heidän tarvitse siitä sen kummempaa ajatellakaan.”

Etenkin jo isommalle koululaiselle kannattaa korostaa, ettei seksiin ole ikinä pakko suostua. Kukaan ei saa siihen pakottaa.

– Jos pienet lapset joutuvat näkemään seksiä tai vaikka vain pohtimaan sitä, he pitävät sitä ihan ällönä, pöllönä ja hulluna touhuna. Eikä heidän tarvitse siitä sen kummempaa ajatellakaan. Tärkeintä on tietää, ettei sitä tarvitse tehdä, Cacciatore sanoo.

Nuori tunnistaa, millä portaalla on

– Lapset kyllä kuulevat koulun pihalla vauvansiemenistä ja siitä, että ne pistetään pippelillä. Isommat ovat innoissaan valistamassa pieniä.

Ei ole lasten vika, etteivät he ymmärrä olla kerskumatta tiedoillaan.

– Kehitysportaista ei useinkaan puhuta, eivätkä lapset voi tietää, että pienempiään pitäisi suojata. Meidän aikuisten pitäisi korostaa siitä, että tämä on kehitysprosessi.

Aikuinen saattaa pelätä, että käymällä läpi koko seksuaalisuuden kehityskaaren hän tulee samalla yllyttäneeksi nuorta seksin harrastamiseen.

– Sitä ei pitäisi pelätä. Kyllä nuoretkin tunnistavat, millä portaalla ovat. Seksuaalikasvatus ei ole koskaan aikaistanut yhdyntöjen aloittamista vaan päinvastoin, se myöhentää sitä.

Tie hyvään rakkauselämään

Hyvä itsetunto, itsetuntemus ja tunnetaidot ovat perusta hyvälle rakkauselämälle. Esimerkiksi se, miten pieni lapsi oppii rakentamaan ystävyyttä, vaikuttaa taitoon solmia parisuhde aikuisena.

Jos jo lapsena oppii ymmärtämään, millaista kohtelua ei tarvitse sietää, on epätodennäköistä, että aikuisena ajautuisi suhteeseen, jossa sietäisi huonoa kohtelua.

Korteniemi-Poikela kehottaakin keskustelemaan lapsen tai nuoren kanssa ystävyyden pelisäännöistä. Millainen on hyvä ystävä ja miten hän kohtelee kaveriaan?

Ystävät skeittaamassa

Ystävyyden pelisäännöt ovat tärkeitä läpi elämän.

Lue myös: Lapsen ihastuminen on todellista – Raisa Cacciatore: Vanhempien harrastama kiusoittelu on mennyttä maailmaa

Lähteet: Rakkaus, ilo, rohkeus – Seksuaalisuuden portaat (Raisa Cacciatore – Erja Korteniemi-Poikela) sekä Raisa Cacciatoren ja Erja Korteniemi-Poikelan haastattelut

Kommentit (1)

Hm. Pistipä miettimään. Minä olin 7 enkä vielä koulussa, kun naapurin 8-vuotias ekaluokkalainen tyttö näytti miten vaatteet riisutaan ja maataan päällekäin, jotta tulisi laspia. Tätä myös kokeilimme, siis sitä alastomana makaamista, ei muuta.
8-vuotiaana minä olin jo nyysinyt ekat pornolehdet ja näytin niitä kavereille.
Luin myös ala-asteella hyllystä löytämääni ”Rakkauden XYZ” -kirjaa, josta en tietenkään ymmärtänyt kaikkea.
Kaikki taisi olla vähän liian aikaista, sitten tulikin takapakkia ja olin vasta 20, kun harrastin ekaa kertaa seksiä. Sekin hirveää säheltämistä.
En oikein saa sovitettua näitä ”portaita” mihinkään, varsinkaan kun vanhempia ei kiinnostanut minun kasvaminen mitenkään.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X