Tarhapäivä-elokuvan Marja Salo: ”Elämä on parasta silloin, kun ei keskity itseensä” – Myös oma äiti mahtui asumaan perheen kotiin
Näyttelijä Marja Salo olisi toivonut, että lapset tuijottavat enemmän ruutua.
Näyttelijän kodissa ei ennen viime kesää ollut televisiota tai muutakaan ruutua – nyt 6- ja 9- vuotiaat lapset eivät ole juurikaan näyttöpäätteitä tuijottaneet. Eivätkä he innostuneet, kun äitinsä Marja Salo, 39, raahasi perheen kotiin valtavan television ja sen lisäksi vielä pelikonsolin.
– Ajattelin, että nyt saan ne pysymään rauhallisesti tv:n edessä. Lopulta kävi niin, että itse katsoin yöt suoratoistopalveluista koukuttavia sarjoja. En ollut katsonut telkkaria kymmeneen vuoteen, vaikka teen alan töitä, Marja kertoo.
Toisaalta ei ole ihme, etteivät lapset innostuneet peleistä ja tv-sarjoista. He ovat tottuneet katsomaan näytelmiä ja kulkemaan äitinsä mukana harjoituksissa. Marja myös kannustaa lapsiaan lukemaan.
– Maksan heille siitä, että he lukevat. Jos lapset tarvitsevat rahaa esimerkiksi Pokemon-kortteihin, niin lukeminen on se keino, millä he tienaavat eurot niihin.
Erityistaitoja
Lapsilla on useamman kerran viikossa jokin harrastus.
– Aikani lasten kanssa kuluu paljolti uimahallilla, luistelukaukalon reunalla, sirkuskoulussa ja jalkapallokerhossa. Olen itsekin saanut lapsena harrastaa paljon, Marja Salo kertoo.
– Ajattelen, että lapsille on tärkeää, että heillä on joitakin erityistaitoja. Meidän lapsilla on esimerkiksi uimahypyt, joista he voivat olla ylpeitä, vaikka ei tietenkään kaikessa tarvitse loistaa.
Vaikeita hetkiä lasten kanssa ovat olleet ne, jolloin Marja on tuntenut itsensä avuttomaksi.
– Lapseni ovat taitavia siinä, että he eriyttävät negatiivisia tunteita itsestään. Tytär kertoi yhtenä päivänä, että nyt mun sisällä on joku tosi vihainen osa. Sanoin, että meidän pitää rakastaa sitä. Se on ainoa keino saada se haltuun.
– Välillä ajattelen, että olisi helpompi ottaa vastaan sellaista lapsille tavanomaista kiukuttelua.
Kuopuksen koulun aloitus tänä syksynä oli vaikea paikka Marjalle. Koulussa ei ollut yhtään lapselle entuudestaan tuttua kaveria.
– Tuntui hirveältä katsoa lapsen kipuilua kaksi ensimmäistä viikkoa, kun kaikki uusi jännitti kamalasti. Voi kun olisin voinut ottaa itselleni kaiken sen lapsen puolesta!
Marja Salo: ”En ehdi miettiä, mitä puen päälleni”
Muitakin muutoksia perheellä on ollut viime aikoina. Marjan äiti, joka asui perheen kanssa neljä vuotta, muutti hiljattaen muualle.
– Kerran ihmettelin, kun lapset kyselivät saunassa, onko apinoilla ikuinen elämä. Kävi ilmi, että äitini oli kutsunut ovikelloa soittaneet jehovan todistajat kahville, ja lapset olivat kuunnelleet keskustelua, Marja Salo kertoo.
– Kun äiti asui meillä, lapsille oli lähes aina hoitaja saatavilla. Arki ei ollut ihan niin kaaosta kuin se nyt on.
Marja on kuitenkin tyytyväinen elämäänsä.
– Yhtenä päivänä löysin pojan fudishanskat riippumasta villatakistani, kun kollega hihkaisi asiasta. En olisi itse sitä huomannut – minulla ei ole aikaa miettiä, mitä puen päälleni. Uskon, että elämä on parasta silloin, kun ei keskity itseensä.
Lue myös:
Jaa oma kokemuksesi