Vanhemmuus 04.06.2019 Päivitetty 13.08.2019

Uusperheeksi kasvamisen neljä vaihetta – hämmennystila voi kestää vuosia

Perheterapeutti ja uusperheneuvoja Anne Huolman kertoo, minkälaisia vaiheita uusperheeksi sopeutuminen vaatii ja kauanko vaiheet vievät aikaa.

Teksti
Elina Hovinen
Kuvat
iStock

Uusperheen ydin on vahva parisuhde, joka auttaa selviämään uusperheen haasteista. Ensiperheen menneisyys ja edelliset puolisot tuovat lähes aina vaikutteita uusperheen elämään.

Palapelin yhteensovittelu vie aikaa ja ennen sen valmistumista perhe käy läpi useita vaiheita. Perheytymisessä niitä on neljä, joista kukin kestää 1–3 vuotta. Uusperheeksi kasvaminen kestää yleensä vähintään neljä vuotta.

Perheytymisen kestoon vaikuttaa se, miten uusparin aiemmat erot ovat käsitelty ja kuinka hyvin entinen puoliso on päässyt erosta yli. Oma perhetausta sekä ihmissuhde- ja tunnetaidot myös vaikuttavat sopeutumiseen.

Unelmavaiheesta tiiviiksi tiimiksi – nämä uusperhe käy läpi

1. Unelma onnesta

Uusperhe syntyy, kun pari rakastuu ja päättää lähteä rakentamaan yhteistä tulevaisuutta. Parista vähintään toisella on lapsia edellisestä liitosta. Uusparit muuttavat melko nopeasti yhteen.

Alkuvaiheessa useimmat parit ajattelevat, että tässä on nyt se onnellinen perhe, joka varmasti toimii ja kestää. Lapsille halutaan usein hyvittää eroa ja tarjota hyvä ja ehjä perhe, mutta alkuun lapset vielä saattavat toivoa vanhempiensa yhteenpaluuta.

Vinkki: Älkää kiirehtikö yhteenmuuton kanssa, vaan nauttikaa seurusteluajasta ja tutustukaa rauhassa toisiinne.

2. Hämmennys

Hämmennyksen vaiheessa vaaleanpunaiset silmälasit tippuvat silmiltä ja arjessa alkaa ilmetä haasteita. Kaikki ei ehkä toimikaan niin hyvin kuin olisi toivonut. Pintaan alkaa nousta vahvoja riittämättömyyden tunteita vanhempana ja sosiaalisena vanhempana (isä- tai äitipuolena). Sosiaalinen vanhempi saattaa kokea voimakkaita ulkopuolisuuden tunteita.

Vinkki: Korosta uudelle puolisolle sitä, että hän on tärkein. Sovi kaikista asioista ensiksi uuden puolison kanssa ennen kuin sovit mitään entisen kumppanin kanssa. Tämä helpottaa ulkopuolisuuden tunnetta.

3. Rähinä

Tämä on vaihe, jossa tapahtuu eniten eroja. Perheenjäsenet uskaltavat jo näyttää tunteensa koko kirjossaan. Erilaisia tunteita riittää: tässä vaiheessa usein nousee voimakkaita pettymyksen, syyllisyyden ja vihan tunteita. Sosiaalinen vanhempi etsii rooliaan kasvattajana ja perheenjäsenenä. Usein tässä vaiheessa sosiaalinen vanhempi saattaa kokea, että nyt tarvitaan muutosta ja ulkopuolisuuden tunne saattaa syventyä entisestään. Tätä vaihetta vaikeuttaa, jos kahden kodin välillä on erilaiset pelisäännöt ja kasvatuserimielisyyksiä.

Vinkki: Pyrkikää sopimaan aikuisten kesken yhdessä lapsia koskevat säännöt ja rutiinit, joita noudatetaan molemmissa kodeissa.

4. Perheytyminen

Rähinävaiheen läpäisemisen jälkeen parit osaavat paremmin käsitellä tulevia ristiriitatilanteita ja niistä päästään nopeammin yli. Rähinöiden jälkeen tulee vahva tunne siitä, että olemme yhtä. Perhe toimii tiiminä ja aikuiset yhtenä rintamana. Parhaimmillaan parisuhde vahvistuu näiden vaiheiden kautta ja lapset muodostavat läheisempää suhdetta uuteen vanhempaan. Uusvanhempi löytää oman roolinsa ja se näyttäytyy selkeänä myös lapsille.

Vinkki: Muodostakaa omia perinteitä, tehkää yhdessä asioita ja vahvistakaa yhteenkuuluvuutta laittamalla perheenjäsenten kuvia esille.

Juttua varten on haastateltu Väestöliiton terapiapalveluiden perheterapeuttia ja uusperheneuvojaa Anne Huolmania.

Lue myös:
Jyllannin suomineito -bloggaaja: Kuinka selvitä uusperheestä järjissään?
Jukka Poika: ”Uusperhe oli aluksi shokki”

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X