Yökylä virkistää – vanhemmat kertovat, minkä ikäisenä lapsi oli yön hoidossa: ”En oikein osaa pyytää”

Yökylä koitti lukijakyselyssä tavallisimmin 1–2-vuotiaana. Yleisempää oli odottaa ensimmäistä yökyläilyä leikki-ikäiseksi kuin antaa alle puolivuotias yöhoitoon.

Teksti Tiina Länkinen
Kuvat iStock
Oli lapsi hoidossa yön yli tai päiväseltään, kaikista tavallisinta on antaa lapsi hoitoon noin kerran kuukaudessa.

En jätä yökylään, enkä ole jättänyt. Ehkä sitten joskus kouluiässä.

Näin 3-vuotiaan lapsen vanhempi vastasi Kaksplussan lukijakyselyyn lastenhoidosta ja omasta ajasta. Vastauksissa näkyy, että kovin moni ei joko halua tai voi antaa ainakaan vauvaikäistä yli yön kenenkään hoitoon.

Kolmasosa vastaajista kertoi, että lapsi oli ensimmäisen yöhoitonsa aikaan 1–2-vuotias. Reilu viidesosa oli odottanut yökylää, kunnes lapsi oli 3-vuotias tai vanhempi. Alle puolivuotias vauva oli ollut yöhoidossa 14 prosentilla.

yökylä

Vanhemmat vastasivat, minkä ikäisenä lapsi oli ensi kertaa yökylässä.

Lapsemme on ollut yökylässä isovanhempien luona kerran 3-vuotiaana, kun meillä kummallakin vanhemmalla oli illalla työmenoja. En oikein osaa pyytää apua ja vaivata kiireisiä läheisiä, vaikka kaipaisin todella kipeästi omaa aikaa. Hävettää myöntää, mutta kadehdin perheitä, joilla on läheisiä auttamassa arjessa säännöllisesti, kertoo toinen vastaaja.

Pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki parisuhdekeskus Katajasta on kohdannut vanhempia, joilla on samankaltaisia huolia. Hengähdystauot voivat olla harvassa. Humaljoki kiinnittää huomiota kyselyssä siihen, että tavallisimmin lastenhoitajana toimii isoäiti – joka ei kaikilla perheillä asu samassa kunnassa.

– Isovanhemmat ovat kaukana ja luonnollista verkostoa ei välttämättä ole. Isovanhemmuudessa on mielikuva lastenlasten hoidon perustehtävästä, hän sanoo.

Ajatus pyytää jotakuta muuta lapsenvahdiksi voi tuntua vaikealta. 40 prosenttia vastaajista kertoi isoäidin olevan tärkein lapsenhoitaja, ja vain 9 prosentilla tärkeisiin hoitajiin lukeutui ystävä. Isoisät ja tädit ovat käytetympiä.

Yökylä voi olla toisille jännittävä kokemus, kun taas toiset lapsetkin janoavat "omaa aikaa".

Yökylä voi olla toisille jännittävä kokemus, kun taas toiset lapsetkin janoavat ”omaa aikaa”.

Kaisa Humaljoki muistuttaa, että lapsenhoidon hankaluuksiin voi liittyä muutakin kuin maantieteellinen etäisyys:

– Kun on kyse erityislapsesta, hoitajan saamisessa voi olla erityisiä ongelmia.

He ovat tärkeimpiä lapsenhoitajia

  • Isoäiti 40 %
  • Isoisä 22 %
  • Täti 15 %
  • Ystävä 9 %
  • Eno/setä 4 %
  • Maksettu vahti 3 %
  • Muu 3 %
  • Ei kukaan 2 %
  • Ex-puoliso 1 %

Vastaanotollaan Humaljoki on huomannut koronakevään seurauksia perheiden jaksamiseen. Moni perhe menetti juuri isovanhemmista yökylän osoitteen. Toisaalta osa perheistä sai uutta energiaa harrastusrumban taukoamisesta.

– Jotkut ovat tykänneet siitä, että ollaan keskenään ja pihalla. Mutta jotkut kokevat, että normaali läheisyyden ja erillisyyden säätely meni pilalle.

Humaljoki tarkoittaa sitä, että ennen poikkeusaikaa perheissä oli rutinoitunut kuvio siihen, että perheenjäsenet saavat päivittäin olla itsenäisesti omissa tekemisissään työpaikalla, koulussa ja päiväkodissa. Yhtäkkinen jatkuva yhdessäolo on voinut olla psyykkisesti kuormittavaa.

Tarvitsen omia juttuja, eikä sitä kummemmin tarvitse minun mielestä tarvitse perustella. Lapsenikin tarvitsee jo aina silloin tällöin ”omia juttuja” ja pyytää päästä mummolaan yökylään. Olen onnellinen tukiverkoistamme, ne luovat paljon hyvinvointia meidän perheellemme, kertoo vähintään kuukausittain omaa aikaa järjestävä äiti.

Kokemuksia lapsenhoidosta

  • 27 % pitää nyrkkisääntönä, että lapsi voi olla erossa vanhemmistaan yhtä monta yötä kuin on ikävuosia.
  • 27 % mukaan on henkisesti vaikeaa pyytää lastenhoitoa.
  • 13 % on potenut huonoa omaatuntoa pikkulapsen yökyläilystä.

 

Yökylä kerran kuukaudessa?

Oli lapsi hoidossa yön yli tai päiväseltään, kaikista tavallisinta on antaa lapsi hoitoon noin kerran kuukaudessa. Näin usein hoitajaa kertoi käyttävänsä 22 prosenttia vastaajista. Lähes yhtä yleistä oli lapsenhoitajaan turvautuminen noin kolmesti vuodessa. Vähiten, 9 prosenttia oli heitä, joilla lastenhoitaja käy noin viikoittain.

Jokaisen oman ajan tarve on niin yksilöllistä, mutta kyllä itse tarvitsen jonkinlaisen hengähdystauon noin kerran viikossa. Yökylässä lapset käyvät noin kerran kuukaudessa. Osaan kyllä pyytää omaa aikaa silloin, kun sitä tarvitsen.

Näin pitkään lapsi on yleensä hoidossa

  • 40 % 2–4 tuntia
  • 33 % yön yli
  • 14 % 1–2 tuntia
  • 13 % enemmän kuin 4 tuntia

Kyselyyn vastasi 889 lukijaa. Vastauksissa pyydettiin jättämään huomiotta varhaiskasvatuksen hoitopaikka.

Lue myös: Rakastettu ajanviete on selvästi yli muiden: Näin vanhemmat viettävät omaa aikaa – lukijat kertovat

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Tilanteen mukaan. Esikoisen ollessa 5kk sairastuin, vauva oli yökylässä mummulassa, että sain levätä. Imetin, mutta tuttelia joi myös ja sitä sai mummulassa. Mies töissä. Kuopuksen ollessa 7kk tuli once in a lifetime -mahdollisuus päästä Helsinkiin Madonnan keikalle. Tällöin isovanhemmat hoiti parivuotiaan esikoisen ja 7kk kuopuksen meillä kotona n. klo 17-02. Koko yötä ei voinut olla pois, koska imetin, eikä kuopus suostunut ottamaan pullosta, mummu antoi lusikalla lypsämääni maitoa :)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä