Äidin raudanpuute: Miten se voi vaikuttaa – myös syntyvään lapseen?

Äiti tarvitsee rautaa sekä raskaaksi tulemiseen että sikiön kehitykseen. Neuvolassa tarkkaillaan äidin hemoglobiinia. Keskustelu myös ferritiinien mittaustarpeesta jatkuu.

Teksti Piia Matikainen
Kuvat iStock
Raudanpuute sekoitetaan herkästi masennukseen yhteneväisten oireiden vuoksi

Kuukautiset, raskaus ja imetys huventavat tuntuvasti naisen rautavarastoja. Raudanpuute ilman anemiaa voi aiheuttaa väsymystä, hengenahdistusta ja unihäiriöitä, kuten levottomien jalkojen oireyhtymää. Naisilla se voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.

– Tutkimuksissa matalat rautavarastot on liitetty lisääntyneeseen riskiin anovulaatiosta, joka tarkoittaa, että ovulaatiota ei tapahdu. Tällöin ei luonnollisesti voi tulla raskaaksikaan, raudanpuutteeseen perehtynyt lääkäri Ilona Ritola toteaa.

– Raskautta suunnittelevan onkin erityisen tärkeää korjata rautavarastot hyvissä ajoin hedelmöittymisen turvaamiseksi.

Raudanpuutteesta voi kärsiä, vaikka hemoglobiini olisi hyvä. Rautavarastojen tilanne selviää ferritiiniarvon mittauksella, mutta Suomessa julkisessa terveydenhuollon ferritiinitutkimukseen ei ole aivan yksinkertaista päästä.

Rautavarastoja on vaikea täyttää raskausaikana

Raskauden aikana raudan tarve kasvaa merkittävästi, sillä rautaa kuluu paljon niin sikiön kuin äidinkin tarpeisiin. Rautavarastojen korjaaminen vasta raskausaikana on monesti hyvin vaikeaa.

Raskaudenaikainen raudanpuuteanemia eli matala hemoglobiini lisää esimerkiksi raskausmyrkytyksen, keskenmenon, kasvun hidastumisen, alhaisen syntymäpainon, ennenaikaisuuden ja sikiökuoleman riskiä. Synnytyksessä tapahtuva verenhukka puolestaan aiheuttaa äidille sitä enemmän haittaa, mitä tyhjemmät rautavarastot ovat.

Rautaa kuluu raskausaikana äidin ja sikiön tarpeisiin.

Rautaa kuluu raskausaikana äidin ja sikiön tarpeisiin.

Jos raudanpuutetta ei hoideta raskausaikana, sillä voi olla kauaskantoiset seuraukset lapsen elämään. Rautaa tarvitaan kaikkien sikiön kudosten kasvuun ja kehitykseen, ja raudanpuute ja anemia saattavat vaikuttaa esimerkiksi lapsen aivojen kypsymiseen ja kognitiivisiin toimintoihin.

Tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan jo äidin alkuraskauden aikainen anemia lisäsi riskiä lapsen myöhemmälle autisminkirjonhäiriölle (ASD), aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriölle (ADHD) ja henkiselle jälkeenjääneisyydelle (intellectual disability, ID).

– On myös osoitettu, että raudanpuutteesta kärsiville äideille syntyneillä lapsilla on suurempi riski skitsofrenian kehittymiseen myöhemmässä elämässä, Ritola kertoo.

Anemia diagnosoidaan hemoglobiinista, ei varastoraudasta eli ferritiinistä. Suomessa äitiysneuvolaan kuuluu nimenomaan hemoglobiinin seuranta.

– Jos ferritiini mitattaisiin jo raskautta suunnittelevilta tai alkuraskaudessa ja todettaisiin matalaksi, hoito päästäisiin aloittamaan ennen kuin anemiaa ehtii syntyä. Kyse on myös ennaltaehkäisystä.

Tutkimusten mukaan äidin nauttima rautalisä menee ensisijaisesti sikiön käyttöön, eli äiti voi kärsiä raudanpuutteesta ilman, että sikiö siitä välttämättä kärsii.

– Sikiöaikana kerrytetyt rautavarastot kestävät noin 4–6 ensimmäistä elinkuukautta. Sen jälkeen vauva kasvaa nopeasti, mutta raudan saaminen ravinnosta ei välttämättä ole riittävää.

Raudanpuutteella yhteys masennukseen

Raudanpuute sekoitetaan herkästi masennukseen yhteneväisten oireiden vuoksi. Molempien kohdalla voi esiintyä poikkeuksellista väsymystä, keskittymisvaikeuksia, hidastuneisuutta, unihäiriöitä ja muutoksia ruokahalussa.

Tutkimuksissa masennuksesta kärsivillä on todettu rautavarastoarvojen olevan matalampia kuin terveillä verrokeilla, Ritola sanoo.

– Erityisesti synnytyksen jälkeisen masennuksen ja raudanpuutteen yhteyttä on tutkittu paljon. On havaittu, että rautalisä pienentää riskiä sairastua synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja toisaalta rautalisä voi parantaa masennuksen oireita.

Täydennetty 26.10: Lisätty tietoa raudanpuutteen ja anovulaatioriskin yhteydestä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä