Herkästi uusiutuva bakteerivaginoosi tuplaa keskenmenoriskin

Emättimen bakteeritasapainon häiriötila eli bakteerivaginoosi voi aiheuttaa raskaushäiriöitä ja vaikuttaa hedelmöityshoitojen onnistumiseen. – Tähän pitäisi neuvolatasolla kiinnittää huomiota, sanoo professori Jorma Paavonen.

Teksti Piia Sainio
bakteerivaginoosi
Bakteerivaginoosi on yhtä yleinen kuin hiivatulehdus, ja se voi olla raskaana olevalle vaarallinen.

Epänormaali valkovuoto on yksi yleisimmistä syistä, joiden takia nainen hakeutuu lääkäriin. Usein taustalla on bakteerivaginoosi, joka on yhtä yleinen kuin hiivasienitulehdus. Se on emättimen bakteeritasapainon häiriötila, jossa terveen emättimen maitohappobakteerit ovat kadonneet ja korvautuneet niin sanotuilla hajubakteereilla eli anaerobisilla bakteereilla.

Vaiva on paitsi piinallinen myös vaarallinen, mikäli nainen toivoo raskautta tai on jo raskaana. Se on yhteydessä raskaushäiriöihin ja voi myös vaikeuttaa hedelmöityshoitojen onnistumista.

Aihetta pitäisi tutkia enemmän, sanoo Helsingin yliopiston emeritusprofessori Jorma Paavonen. Hän toimi synnytys- ja naistentautien professorina Naistenklinikalla vuosina 1991–2015 ja tekee edelleen sekä tutkimus- että potilastyötä. Vastikään hänen artikkelinsa bakteerivaginoosista julkaistiin arvostetussa New England Journal of Medicine -lehdessä.

Paavonen toivoo, että emättimen mikrobiomiin kiinnitettäisiin enemmän huomiota esimerkiksi neuvolakäynneillä.

– On paljon naisia, joiden raskaus ja synnytys menevät normaalisti, vaikka heillä olisikin bakteerivaginoosi. Silti se on riskitekijä, ja siksi siihen pitäisi neuvolatasolla kiinnittää huomiota. Riskitekijä olisi pyrittävä hoitamaan ja poistamaan.

Arviolta 15 prosentilla raskaana olevista diagnosoidaan bakteerivaginoosi. Opiskelijaterveydenhuollon käyttäjistä sitä esiintyy noin 20–25 prosentilla ja sukupuolitautiklinikoiden potilaista jopa 30–40 prosentilla.

Onko bakteerivaginoosi seksitauti?

– Tähänastisen tutkimustiedon mukaan partnerin hoito ei vaikuta bakteerivaginoosin paranemiseen tai uusimiseen. Bakteerivaginoosi näyttää kuitenkin liittyvän seksuaaliseen aktiivisuuteen. Tarvitaan siis lisää tutkimusta, Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosin oireet

Bakteerivaginoosia kannattaa epäillä, jos valkovuoto on runsasta, maitomaista tai harmaata ja haisee kalamaiselta. Haju voi pahentua esimerkiksi yhdynnän jälkeen. Lisäksi voi olla lievää kutinaa.

Vaikka bakteerivaginoosi on yleinen, sen syitä tunnetaan huonosti, sanoo professori Jorma Paavonen.

– Vaginaflooran häiriöt ovat ylipäätään hyvä esimerkki suhteellisen laiminlyödystä tutkimusalueesta, Paavonen toteaa.

Vielä huonommin tunnetaan DIV-oireyhtymä (desquamative inflammatory vaginitis), josta puhutaan myös kroonisena emätintulehduksena. Tutkimustietoa on vähän, mutta arvellaan, että sitä esiintyy muutamalla prosentilla naisista.

Tämäkin vaginan mikrobiomin häiriö jää usein tunnistamatta, ja oireet ja ongelmat uusiutuvat herkästi.

DIV-oireyhtymään kuuluu runsasta tuhrivaa kellertävää valkovuotoa, mutta siitä puuttuu bakteerivaginoosille tyypillinen tympeä haju. Vaginan alue voi olla ärtynyt ja punoittava. Papakokeessa näkyy voimakas tulehdusreaktio.

Ongelmat voisi ratkaista estohoidolla

Ongelma raskaaksi tulemisen ja raskauden kannalta on se, että mikrobiomihäiriöt lisäävät raskaushäiriöiden riskiä. Raskaushäiriöillä Paavonen viittaa keskenmenoihin, keskossynnytyksiin, lapsivesitulehduksiin ja lapsivuodetulehduksiin.

Bakteerivaginoosilla ja DIV-oireyhtymällä on tapana uusiutua tavan takaa – ja suurimmat terveysongelmat tulevat nimenomaan niille, joilla vaiva uusii.

Onko siis niin, että jos bakteerivaginoosi uusii raskauden aikana, keskenmenoriskistä tulee kaksinkertainen siihen nähden, mitä se muuten olisi?

– Kyllä, keskenmenoriski tuplaantuu, Paavonen toteaa.

Hän selittää tätä sillä, että bakteerivaginoosi tekee emättimen – ja joskus myös kohdun – limakalvolle biofilmin, joka koostuu ”pahoista bakteereista”. Tästä syystä bakteerivaginoosi saattaa vaikeuttaa myös hedelmöityshoitojen onnistumista.

Ongelmat olisivat kuitenkin estettävissä kerran viikossa käytettävällä antibioottivoiteella eli ns. estohoidolla.

– Valitettavan harvoin potilaille suositellaan estohoitoja, vaikka raskauden kannalta paikallishoito on myös turvallinen, professori Paavonen sanoo.

Bakteerivaginoosi: kierteestä eroon

Kotikonstit pätevät lievän tulehduksen hoidossa (katso lisää Terveyskirjaston sivuilta), muuten hoitona ovat reseptilääkkeet.

Bakteerivaginoosin uusiutumista voi pyrkiä ehkäisemään sillä, että huolehtii emättimen bakteeritasapainosta. Siihen voi vaikuttaa professori Paavosen mukaan esimerkiksi näillä keinoilla:

1) Probiooteilla.

Käyttämällä maitohappobakteerivalmisteita vaikutat paitsi suoliston mikrobeihin, myös emättimen mikrobeihin. On todennäköistä, että myös paikallisesti emättimeen käytettävät probioottiset valmisteet suojaavat limakalvoa bakteerivaginoosin biofilmiltä.

2) Vähentämällä sokerin käyttöä.

Ravintotekijöillä on suuri vaikutus elimistön mikrobiomiin. Vältä siis ylenmääräistä makealla herkuttelua.

3) Hivenaineilla.

Varmista, että saat riittävästi D-vitamiinia, magnesiumia, B6-vitamiinia ja omega3-rasvahappoja. Ne ovat hivenaineita, joilla on ylipäätään tulehtuneisuutta vähentäviä eli anti-inflammatorisia vaikutuksia.

– Hoidoksi nämä keinot eivät riitä, mutta elämän laadun ja ongelmien uusimisen kannalta niillä on merkitystä, Jorma Paavonen sanoo.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä