Kun biologinen kello tikittää – munasolujen pakastus voi antaa naiselle lisäaikaa

Ennakoiva munasolupakastus auttaa naisia, jotka eivät voi perustaa perhettä silloin, kun biologiset edellytykset olisivat parhaat. Hinta voi kuitenkin muodostua esteeksi.

Teksti Saga Wiklund
Kuvat iStock
biologinen kello ja munasolujen pakastus

Ennakoiva munasolujen pakastus on yleistymässä samaa tahtia, kun ensisynnyttäjien keski-ikä kohoaa.

Moni nainen siirtää lasten hankintaa yhä myöhempään elämänvaiheeseen: yli 35-vuotiaiden ensisynnyttäjien määrä on lisääntynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana.

Kolmasosa naisista, jotka yrittävät ensimmäistä lasta 35–39-vuotiaana, ei saa koskaan omaa biologista lasta. Tämä voi olla suuri suru.

Ennakoiva munasolujen pakastus tehtiin ennen vain sairauden vuoksi

Munasolujen pakastus on ollut mahdollista jo 1980-luvulta lähtien, mutta aluksi tulokset olivat huonoja. Hoidoissa keskityttiin pitkään esimerkiksi syöpäpotilaisiin, jotka olisivat muuten menettäneet mahdollisuuden oman lapsen saamiseen.

Viime vuosina munasolujen pakastamista on tarjottu ratkaisuksi terveillekin naisille, joiden lastenhankinta viivästyy syystä tai toisesta, ja tasa-arvokin on otettu mukaan keskusteluun.

– Miehet ovat jo pitkään voineet pakastaa siittiöitä ei-lääketieteellisistä syistä muun muassa ennen sterilisaatiota, jotta he saisivat mahdollisuuden lapsen hankkimiseen myöhemmin. Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta myös naisilla tulisi olla sama mahdollisuus munasolujen pakastukseen, kirjoittavat dosentti, LT Viveca Söderström-Anttila ja biologi Sirpa Mäkinen Duodecim-lehden pääkirjoituksessa.

Hoidon kalleus voi muodostua esteeksi

Jos biologinen kello tikittää ja sopivaa kumppania ei ole löytynyt, munasolujen pakastus voi kiinnostaa. Kynnys toimenpiteeseen on kuitenkin terveillä naisilla varmasti korkea, sillä hoito on kallista, eikä siihen saa Kela-korvausta ilman lääketieteellistä syytä.

Raskaaksi tuleminen pakastettuja omia munasoluja käyttäen on kallista; yhden hoitokerran hinta on lähes 3 000 euroa, ja usein yrityksiä tarvitaan enemmän kuin yksi. Kokonaishinta tutkimuskäynteineen saattaakin kivuta 10 000 euroon.

Lue myös: Eikö vauvaa kuulu? Tarkista nämä 9 asiaa ennen hedelmöityshoitoja

Munasolujen pakastus ei ole täysin riskitöntä

Söderstöm-Anttilan mukaan paras mahdollinen ikä munasolujen ennakoivalle pakastukselle on 23–30 vuotta, ja pääsääntöisesti pakastus pitäisi tehdä ennen 35 vuoden ikää.

Munasolujen kerääminen ja pakastaminen voi tuntua työläältä, ja siihen liittyy myös pieni verenvuodon ja infektion riski. Se voi kuitenkin kannattaa, sillä muut keinot eivät ratkaise iän tuomia ongelmia; naisen ikääntyessä munasolujen laatu yksinkertaisesti laskee.

Yli 40-vuotiaiden naisten osuus on jatkuvasti lisääntynyt hedelmöityshoidoissa, mutta munasolukeräyshoito tässä ikäryhmässä ei useinkaan johda raskauteen.

Ennakoiva munasolujen pakastus voi kuitenkin olla yksi vaihtoehto hedelmällisyyshaasteiden ratkaisuun.

Lue myös: Näin mies voi parantaa hedelmällisyyttään – 4 vinkkiä

Hedelmällisyyttään voi tutkituttaa

Gynekologisella ultraäänitutkimuksella saadaan käsitys munasolumäärästä arvioimalla, kuinka paljon munarakkuloita munasarjoissa näkyy.

Anti-Müllerian hormonin (AMH) mittaus kertoo sekin hedelmällisyydestä – AMH on hormoni, jota erittyy munasarjan pienistä epäkypsistä munarakkuloista verenkiertoon. AMH-pitoisuutta tutkimalla voidaan myös arvioida munasarjojen toimintareserviä.

Hedelmällisyyttä arvioitaessa otetaan aina huomioon myös naisen ikä.

Luovutusmunasoluihin liittyy hylkimisriski

Suomessa tehdään vuosittain 600–700 hoitoa luovutetuilla munasoluilla, joista yli puolet yli 40-vuotiaille naisille. Munasolunluovutushoidolla alkaneissa raskauksissa esiintyy enemmän komplikaatioita kuin omilla sukusoluilla tehdyissä IVF-hoidoissa. Tämä johtuu erilaisista elimistön puolustusjärjestelmään liittyvistä tekijöistä. Omia sukusoluja käyttämällä nämä ongelmat voitaisiin välttää.

Suomen Fertiliteettiyhdistyksen suosituksen mukaan munasolujen ennakoivalle pakastamismenetelmälle ei tulisi asettaa esteitä. Munasolupakastusta harkitsevalle tulisi kuitenkin tarjota huolellista lääketieteellistä ja psykologista neuvontaa. Jos hoitoa pakastetuilla munasoluilla suunnitellaan, pitäisi myös arvioida hoidon onnistumisen edellytyksiä.

Parhaimmillaan munasolujen pakastus tuo naiselle lisävuosia lapsenhankintaan.

Lue myös: Näin ikä vaikuttaa naisen hedelmällisyyteen

Lähde: Viveca Söderström-Anttilan ja Sirpa Mäkisen pääkirjoitus Ennakoiva munasolujen pakastus (Duodecim)

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä