Kaikki ovulaatiolimasta – voiko valkovuodosta tunnistaa ovulaation?

Raskautta toivovan kannattaa opetella kuuntelemaan kehonsa kieltä. Munasolun irtoamishetken eli ovulaation voi nimittäin tunnistaa valkovuodon perusteella.

Teksti Riikka Heinonen
Kuvat iStock
ovulaatiolima
Ovulaatiolima erottuu pikkuhousuista toisenlaisena kuin valkovuoto kuukautiskierron muissa vaiheissa.

Ovulaatiolima – mistä sen tunnistaa?

Kuukautiskierron hormonivaihtelut saavat aikaan monia muutoksia naisen kehossa. Myös valkovuodon koostumus, väri ja määrä vaihtelevat luonnollisen kuukautiskierron eri vaiheissa kierron aikaisten hormonitasojen muutoksista johtuen. Muutokset valkovuodossa ovat kuitenkin yksilöllisiä.

Kuukautisvuodon loppumisen jälkeisiä päiviä kutsutaan ”kuiviksi päiviksi”. Heti kuukautisvuodon loputtua valkovuoto on usein niukempaa, melko kuivaa ja emättimen seinämiin tarttuvaa.

Estrogeenitason noustessa, ovulaatiota lähestyttäessä, valkovuoto muuttuu vaaleaksi, ”maitomaiseksi” ja vähän sitkeämmäksi. Juuri ennen ovulaatiota ja ovulaation aikaan kohdunsuulta erittyvä kirkas erite tekee valkovuodon runsaammaksi, kirkkaaksi ja sitkeäksi.

– Ovulaatiolima helpottaa siittiöiden matkantekoa ja on herkemmin siittiöitä läpäisevää, kertoo LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annaleena Heikkilä.

Kirkas ja runsaampi ovulaatiovuoto kestää muutamia päiviä. Ovulaatiossa puhjenneesta johtomunarakkulasta muodostuu keltarauhasrakkula, joka alkaa ovulaation jälkeen erittää keltarauhashormonia. Keltarauhashormonin vaikutuksesta valkovuoto muuttuu paksummaksi ja runsaammaksi, väriltään vaaleaksi tai aavistuksen kellertäväksi.

Juuri ennen kuukautisten alkua valkovuoto muuttuu jälleen niukemmaksi. Muutaman ”kuivan päivän” jälkeen kuukautisvuoto alkaa ja kierto käynnistyy alusta.

Ovulaatiolima eroaa valkovuodosta

Ennen ultraäänitutkimuksia lapsettomuushoidoissa arvioitiin ovulaation ajankohtaa ja optimaalista inseminaation eli keinohedelmöityksen ajankohtaa kohdunkaulalta tulevan liman avulla, arvioimalla kohdunkaulan liman sitkeyttä ja venyvyyttä.

Ovulaatioliman ilmestymisen voi itsekin oppia tunnistamaan, kun siihen alkaa kiinnittää huomiota.

– Lima erottuu yleensä wc-paperista ja pikkuhousuista kiiltävänä, venyvänä ja liukkaan tuntuisena, erilaisena kuin normaali valkovuoto, Heikkilä kertoo.

Hormonaalisen ehkäisyn käyttö, imetys, ennenaikaiset vaihdevuodet, kohdunkaulan leikkaus, jälkiehkäisyn käyttäminen, emätintulehdus ja sukupuolitaudit voivat vaikuttaa valkovuodon määrään ja koostumukseen. Valkovuodon yhtäkkinen runsastuminen kuukautiskierron aikana saattaa huolestuttaa.

– Mikäli vuodossa ei ole hajua, eikä limakalvoilla tunnu kutinaa tai kirvelyä, kyse on todennäköisesti valkovuodon koostumuksen ja määrän normaalista vaihtelusta kuukautiskierron eri vaiheissa.

Näistä merkeistä tunnistat ovulaation

Varsinkin raskautta toivovan kannattaa opetella kuuntelemaan kehonsa kieltä, sillä valkovuodon muutosten lisäksi ovulaation saattaa tunnistaa muistakin oireista. Munasolun irtoamista ennakoi ovulaatiokipu, jonka osa naisista tunnistaa vihlovana kipuna alavatsalla.

Useimmille ovulaatio ei kuitenkaan aiheuta erityisiä kipuoireita.

Aamulämmön mittaamista on myös käytetty ovulaation ajankohdan arvioimiseen, mutta ruumiin lämmön muutos ennen ovulaatiota on hyvin pieni ja näkyy selvemmin vasta ovulaation jälkeen. Aamulämmön mittaamisesta voi olla apua ovulaation tunnistamisessa, mutta se ei ole optimaalinen menetelmä.

ovulaatiolima

Säännöllinen kuukautiskierto helpottaa ovulaation tunnistamista.

Ovulaatiotestit ovat pitkälti syrjäyttäneet aamulämmön mittaukset.

– Säännöllinen kuukautiskierto itsessään on usein hyvä ovulatorisen kierron tunnusmerkki. Mikäli kuukautiskierto on poikkeuksellisen pitkä tai lyhyt, voi ovulaation ajankohdan halutessaan katsoa ovulaatiotestillä. Testit näyttävät LH-hormonin erityspiikin, jonka jälkeen noin vuorokauden kuluttua tapahtuu ovulaatio, Heikkilä toteaa.

Siittiöt elävät naisen elimistössä 3-5 vuorokautta, eli yhdynnän ei tarvitse tapahtua juuri silloin kun ovulaatio tapahtuu.

Raskauden kannalta optimaalista olisi, jos kierron puolivälin tienoilla, todennäköisen ovulaatioajankohdan ympärillä yhdyntöjä olisi parin-kolmen päivän välein. Silloin siittiöitä olisi odottamassa munasolua siinä vaiheessa, kun munasolu on munanjohtimien päässä ja optimaalisessa vaiheessa hedelmöittyäkseen. Ovulaatiosta kuukautisvuodon alkamiseen menee yleensä noin 14 vuorokautta.

Miksi ovulaatio voi jäädä väliin?

Aina ovulaatiota ei tapahdu. Anovulatoriset kierrot, joissa ovulaatiota ei tapahdu, ovat yleisempiä juuri kuukautiskierron käynnistymisen jälkeen ja vaihdevuosia lähestyttäessä.

– Anovulatorisissa kierroissa vuodon alkamispäivässä ja kierron pituudessa voi tapahtua suurtakin vaihtelua. Joskus saattaa mennä kuukausia ennen kuin kuukautisvuoto alkaa. Heikkilä sanoo.

– Keltarauhashormonin vaikutuksen puuttuessa anovulatorisen kierron kuukautisvuoto voi olla hyvin runsasta ja pitkittynyttä.

Voimakas stressi voi myös vaikuttaa kuukautiskiertoon. Jos stressihormoni kortisolin taso on korkea, se vaikuttaa aivolisäkkeestä erittyvän FSH-hormonin tasoon, joka puolestaan säätelee munasarjojen toimintaa ja kuukautiskiertoa. Jos raskautta on yritetty vuoden ajan tuloksetta, on aika hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon.

Lue myös: Lääkärien vinkit ovulaation tunnistamiseen

Kuukautiskierto (Väestöliitto)

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä