HUS kertoi faktat, jotka ovat yhdistäneet täkäläisiä koronaraskauksia tähän mennessä

Tartunnan saaneita raskaana olevia tai synnyttäjiä on HUSin alueella ollut sairaalahoidossa yhteensä 14 koko epidemian aikana.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock

Raskaana olevien tartunnat eivät yleensä tule terveydenhuollon tietoon ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, kertoo HUSin naistentautien ja synnytysten toimialajohtaja ja ylilääkäri Seppo Heinonen.

Mitä pidemmälle raskaus on edennyt, sitä todennäköisemmin tartunta tulee vahvistettua koronatestillä. Muun muassa hengityselimiä rasittava virus voi aiheuttaa viimeisimmillään raskaana olevalle rajun taudin.

– Viimeisellä kolmanneksella sikiön ja kohdun kasvaessa äidin hapenkulutus kasvaa, jolloin tartunta voi aiheuttaa vakavan taudinkuvan. Tässähän salakavaluus itse asiassa piilee, Heinonen kertoi HUSin raskauteen keskittyneessä koronatiedotustilaisuudessa.

Tyypillisimmät koronavirustartunnan oireet ovat raskaana olevilla hyvin samanlaisia kuin heillä, jotka eivät ole raskaana. Kolme yleisintä oiretta ovat yskä, päänsärky ja lihaskivut, Heinonen kertoo laajan yhdysvaltalaistutkimuksen pohjalta.

HUSin arvio: Sadalla ollut raskaana koronatartunta

Raskaana olevat ovat tarvinneet terveydenhuollon palveluita useammissa tapauksissa kuin covid-19-potilaat keskimäärin.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan tartunnan saaminen lisäsi osastohoidon tarvetta. Tartunnan saaneista raskaana olevista 32 prosenttia oli sairaalahoidossa, kun taas ei raskaana olevien naisten kohdalla vastaava luku oli 6 prosentin luokkaa.

– Tässä voi kuitenkin olla sellainen tilasto-ongelma, että odottavat äidit otetaan muita helpommin osastolle, toteaa Seppo Heinonen.

Uudellamaalla on Heinosen mukaan toistaiseksi ollut koronatartunta arviolta sadalla raskaana olevalla. Arvio perustuu HUSissa tehtyihin odottajien koronatesteihin ja niissä tavattujen positiivisten tulosten osuuteen. Kaikki tartunnan saaneet odottajat eivät kuitenkaan ole hakeutuneet testeihin, sillä kansainvälisissäkin tutkimuksissa suurin osa raskaana olevista koronapositiivisista on oireettomia tai erittäin lieväoireisia.

Tartunnan saaneita raskaana olevia tai synnyttäjiä on HUSin alueella ollut sairaalahoidossa yhteensä 14 koko epidemian aikana.

– Tällä hetkellä teho-osastoilla HUSissa on puolenkymmentä potilasta ja vuodeosastoilla noin kaksikymmentä potilasta ylipäätään, toteaa johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

Vaikka odottaja saisi vakavan covid-19-taudin, riskit ovat pienet

Isossa-Britanniassa kerätyn tutkimusaineiston perusteella 97 prosenttia koronaviruksen saaneista, sairaalahoidossa olleista synnyttäjistä on synnyttänyt elävän lapsen.

Samaisen tutkimuksen mukaan koronavirus aiheuttaa lievää ennenaikaisuutta synnyttäjillä.

– Suurin osa synnyttää täysiaikaisesti. Se pieni ennenaikaisuuden riski, joka koronavirukseen liittyy, on kohtalaisen vähäinen, toteaa Seppo Heinonen.

Heinosen mukaan on havaittu, että istukassa näkyy muutoksia tartunnan saaneiden äitien kohdalla, mutta vastasyntyneistä ei ole löytynyt juurikaan vasta-aineita taudille eikä heillä ole infektioitakaan.

– Tähän saakka olemme uskoneet, ja se näyttää ihan perustellulta, että sikiö ei yleensä infektoidu.

Maailmalla on ollut tapauksia, joissa raskaana olevan covid-19-potilaan istukassa näkyy merkkejä infektiosta, eli tauti aidosti menisi istukkaan saakka. Siitä huolimatta vaikutukset vastasyntyneeseen ovat olleet vähäisiä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä