Koronakuukautiset ovat yllättäneet naisia – näin pitkäkestoinen stressi vaikuttaa

Mitä kuukautiskierrolle tapahtuu, kun ihminen on stressaantunut ja miten koronastressi vaikuttaa lapsihaaveisiin? Asiantuntija vastaa.

Teksti Anniina Rintala
Kuvat iStock
Koronan aiheuttama stressi voi muuttaa kuukautisrytmiä.

Mielessä myllää vain korona, ja kuukautiset ovat myöhässä?

Koronapandemia aiheuttaa monille juuri nyt pitkäkestoista stressiä, jollaista ei välttämättä muuten ole arjessaan kohdannut. Jotkut naiset ovat avautuneet yhtäkkisesti epätavalliseksi heittäytyneestä kuukautiskierrosta.

Mitä kuukautiskierrolle tapahtuu, kun ihminen on stressaantunut ja miten koronastressi  voi vaikuttaa lapsihaaveisiin? Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annaleena Heikkilä Terveystalosta vastaa kysymyksiin.

Korona ja kuukautiset: Mitä stressi tekee kierrolle?

– Voimakas ja pitkittynyt stressi saattaa aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, tyypillisesti siten, että aiemmin säännöllinen kierto voi muuttua epäsäännölliseksi ja pitkittyä. Poikkeavan korkea kortisolihormonin eritys puolestaan vähentää follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä vaikuttaen munasarjan toimintaan.

Vaikuttaako stressi, jos käyttää hormonaalista ehkäisyä?

– Yhdistelmäehkäisyvalmisteita käytettäessä stressi ei vaikuta kuukautiskiertoon, koska e-pillereitä, ehkäisylaastaria ja ehkäisyrengasta käytettäessä vuoto käynnistyy taukopäivien tai lumepillereiden myötä keltarauhashormonitason laskiessa väliaikaisesti.

Hormonikierukan käyttäjällä voimakas ja pitkäaikainen stressi voi saada aikaan kuukautiskierron häiriöitä. Vuotoja voi jäädä kokonaan pois.

– Normaalisti noin kolmasosalla Mirena- tai Kyleena-hormonikierukan käyttäjistä vuodot jäävät kokonaan pois.

Mikä neuvoksi, jos yrittää raskautta ja kierto on sekaisin?

Joillakin naisilla voimakas ja pitkittynyt kuormitus voi siis saada aikaan kuukautiskierron häiriöitä. Välillä kierto saattaa tapahtua ilman ovulaatiota.

Ovulointiajankohtaa voi olla vaikeampi hahmottaa, jos kuukautiskierto on muuttunut kovin epäsäännölliseksi.

– Harva nainen tietää tarkkaa ovulaatioajankohtaansa ilman ovulaatiotestejä, eikä se ole tarpeenkaan. Jos on säännöllinen, noin neljän viikon kierto, ovulaatio asettuu noin kierron puoliväliin tai 14 vuorokautta ennen vuodon alkamista.

Heikkilä lisää, että raskautta tavoiteltaessa yhdyntöjä olisi hyvä olla 2–3 kertaa viikossa kierron puolivälin molemmin puolin.

– Siittiöt elävät naisen elimistössä noin  3–5 vuorokautta. Siittiöiden laatu ja liikkuvuus on parhaimmillaan, kun edellisestä siemensyöksystä on noin 3 vuorokautta.

Selvittelyt raskauden suhteen voidaan aloittaa, jos raskautta ei vuoden yrittämisestä huolimatta ala kuulua.

Korona ja kuukautiset

Joillakin raskaaksi tuleminen saattaa jopa helpottua, vaikka tarkkaa ovulaatiopäivää olisi vaikea määrittää. Kuva: iStock

Korona ja kuukautiset: pandemia voi edistää vauvahaavetta

Elämässä on monennäköisiä stressitekijöitä. Toisille työpaineet saattavat aiheuttaa voimakasta stressiä ilman pandemian aiheuttamaa poikkeustilaa.

Joillekin esimerkiksi kova fyysinen harjoittelu voi aiheuttaa kuukautiskierron häiriöitä, samoin voimakas ja nopea laihduttaminen.

Raskaaksi tulemisen kannalta onkin tärkeää yrittää rauhoittaa elämää.

Toisille pandemian aika saattaakin olla levollisempaa kuin normaali arki, sillä lapsia ei tarvitse kuskata harrastuksiin ja töitä voi tehdä kotoa käsin ilman edestakaista reissaamista.

– Lapsihaaveiden kannalta koronalla voi olla myös positiivisia vaikutuksia. Pariskunnat viettävät nyt ehkä enemmän aikaa saman katon alla, kun muut menot ovat karsiutuneet ja seksille voi löytyä spontaanimmin aikaa.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä