Jo joka kahdeskymmenes vauva Suomessa syntyy hedelmöityshoidoilla

Eniten koeputkihedelmöityksessä alkunsa saaneita vauvoja syntyy alle 30-vuotiaille äideille, kertoo THL.

Teksti Tiina Länkinen
Kuvat iStock
Yleensä hedelmöityshoidot vaativat äidiltä raskaitakin hormonihoitokuureja.

Hedelmöityshoidoilla syntyneiden lasten osuus suomalaisvauvoissa on kasvanut vuosien mittaan jo tuntuvaksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi, että noin 5 prosenttia vuonna 2017 syntyneistä vauvoista sai alkunsa hedelmöityshoidoilla.

Hedelmöityshoidoissa olevia vanhemmiksi haluavia on paljon enemmän kuin prosenttiluku antaa ymmärtää. Tilastollisesti hedelmöityshoidoista harvempi kuin joka viides etenee synnytykseen.

Kaksplussan bloggaaja Desire Nyman: Näin meille tehtiin ivf-hoito

Hedelmöityshoitoja aloitettiin lähes 13 000. Määrä kasvoi yhdessä vuodessa ennakkotietojen mukaan 9 prosenttia. Tavallisimmin kyse on koeputkihedelmöityksistä, jossa valmiiksi hedelmöitetty alkio siirretään kohtuun. Alle kolmasosalla hoitomuoto on inseminaatio, jossa munasolu hedelmöitetään odottajan kohtuontelossa.

Hoitojen kokonaismäärä ei ole juurikaan kasvanut koko 2010-luvulla, eikä myöskään hoitojen onnistumisprosentti. Mutta kun samaan aikaan lapsia muuten tehdään vuosi vuodelta vähemmän, hedelmöityshoidoilla syntyneiden osuus kasvaa verrattuna kaikkien vauvojen määrään. Kun nämä vauvat varttuvat kouluikään, tilastollisesti joka luokalla on hedelmöityshoidoilla syntyneitä.

Esimerkiksi vuonna 2017 syntyi noin 50 000 lasta ja heistä runsaat 2 300 hedelmöityshoidoilla.

Suurin ikäryhmä onnistuneissa eli synnytykseen johtaneissa hedelmöityshoidoissa ovat alle 30-vuotiaat naisen iän mukaan. Heitä oli toissa vuonna kolmasosa koeputkivauvojen äideistä.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä