Raskaus Odotusaika
24/04/2015

Näin hormonit muuttavat odottajaa

Kyyneliä, ihon kirkastumista ja hikoilua. Hormonit muuttavat naista raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana.

Näin hormonit muuttavat odottajaa

Kyyneliä, ihon kirkastumista ja hikoilua. Hormonit muuttavat naista raskauden, synnytyksen ja imetyksen aikana.

Mistä johtuu, että rinnoista tulee maitoa jo odotusaikana? Entä miksi moni hikoilee lapsen synnyttyä?

Näitä ja monia muita äitien kokemuksia kommentoivat naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto ja LKT, gynekologi Anneli Kivijärvi.

Miksi rinnat tulevat herkiksi ja kasvavat?

Rintarauhanen kasvaa raskausaikana monien hormonien vaikutuksesta. Hormonien vaikutuksesta rinnat voivat myös herkistyä jo raskauden alussa.
Rintojen koon kasvuun vaikuttaa myös lisääntyvä verenkierto ja raskauteen liittyvä nesteen lisääntyminen kehossa.

Lue myös: Odottaja, saatko tarpeeksi näitä vitamiineja?

Odotusaikana iho hehkui ja hiukset tuheentuivat. Miksi?

Useimpien iho paranee raskausaikana. Raskauden vaikutus on myönteinen usein myös hiuksiin: ne ovat monilla hyvässä kunnossa eikä niitä irtoa paljon raskausaikana.

Miksi alkuraskaudessa reagoi kaikkeen tavallista voimakkaammin?

Elimistön hormonipitoisuudet kasvavat alkuraskaudessa niin paljon, että se aiheuttaa todennäköisesti mielialavaihteluja. Sekä estrogeenin että keltarauhashormonin määrä elimistössä lisääntyy reippaasti. 

Oksitosiini voi herkistää odottajia loppuraskaudessa. Kokemukset hormonien vaikutuksista ovat kuitenkin yksilöllisiä.

Lue myös: Odottajan tukivyö auttaa lantio- ja selkäkipuihin

Maitoa alkoi tulla jo raskausaikana. Miksi?

On yleistä, että maitoa alkaa tulla rinnoista noin 25. raskausviikolla. Tämä ensimaito on appelsiinimehun väristä. Prolaktiini saa käyntiin maidontuotannon ja pitää sitä yllä, oksitosiini puolestaan käynnistää maidon herumisen. Varsinaisesti maito nousee rintoihin vasta 1–2 päivän päästä synnytyksestä.

Miksi raskausaikana on tavallista itkuherkempi ja alakuloinen?

Tilanne johtunee siitä, että loppumetreillä odottaja alkaa nukkua heikommin, synnytys saattaa pelottaa ja vauvanhoito voi huolestuttaa etenkin esikoisen äitejä. Alakulo voi siis johtua pikemmin erilaisista stressitekijöistä kuin hormoneista.

Hormonitasot muuttuvat hurjasti heti synnytyksen jälkeen: estrogeenitaso laskee jyrkästi, mihin liittyy usein mielialan laskua. Baby blues on erittäin yleinen.
Uudelleensynnyttäjä osaa varmaankin varautua siihen jo paremmin. Ensisynnyttäjän mielialaan vaikuttaa myös kaiken uuden edessä oleminen ja vastuu omasta lapsesta.

Synnytys alkoi toden teolla, kun rentouduin. Miksi?

Rentoutumisella on vaikutusta siihen, miten synnytys etenee, mutta pelkästään rentoutumalla ei saa synnytystä käyntiin. Kukaan ei varmuudella tiedä, mikä synnytyksen käynnistää. Hyvä kivunhoito auttaa rentoutumaan ja edistää synnytystä.

Synnytyksen jälkeen alkoi yöhikoilu, jota kesti siihen asti, kun kuukautiseni taas alkoivat. Mistä tämä johtui?

Synnytyksen jälkeen imetyksen­ aikana hormonit ovat samantapai­sella tasolla kuin vaihdevuosien jälkeen. Myös oireet, jotka siitä seuraavat, muistuttavat vaihdevuosi-ikäien olotiloja. Mielialan ­laskun lisäksi lisääntynyt hikoilu on yleistä.

Vauvan ollessa pieni sitä jotenkin­ kummasti jaksoi vähillä unilla. ­Miksi jatkuva sumuväsymys tuli vasta myöhemmin?

Luonto on huolehtinut fysiologiasta niin, että imettäjä pääsee herkemmin takaisin uneen ja jaksaa vähäisemmillä yöunilla. Pitkittyessään univajaus alkaa kuitenkin uuvuttaa imettäjääkin.

Mistä johtuu, että paino alkoi pudota nopeasti synnytyksen jälkeen?

Heti synnytyksen jälkeen paino voi pudota nopeasti, kun kehoon kertynyt nestelasti poistuu elimistöstä. Imetys kuluttaa energiaa ja auttaa painon pudottamisessa.

Miksi imettäessä lähtee hiuksia?

Hiustenlähtö on stressireaktio synnytykseen. Hiukset palaavat yleensä ennalleen noin vuoden kuluessa.

Kun lopetin imetyksen, kuukautiset alkoivat. Itkin, huusin ja raivosin ilman mitään pätevää syytä. Vaikuttivatko hormonit tähän?

Kuukautiskierron palatessa hormonitasotkin palaavat normaaliin tilanteeseen. Siihen voi liittyä myrskyisiäkin tunteita, mutta tilanne on yksilöllinen. Kuukautisten alkamisajankohta synnytyksen jälkeen vaihtelee paljon. Joillakin kuukautiset alkavat jo kahden kuukauden kuluttua synnytyksestä, toisilla vasta vuoden kuluttua. Säännöllinen imetys siirtää yleensä kuukautisten alkamista eteenpäin.

Seksuaalinen halu oli kadoksissa monta kuukautta synnytyksen jälkeen, ja limakalvoni kuivuivat. Onko tällä yhteyttä hormonitoimintaan?

Seksuaalinen haluttomuus liittyy sekä hormonipitoisuuksiin että limakalvojen ohuuteen ja arkuuteen. Normaali halu palautuu yleensä vuoden sisällä – joillakin nopeammin, toisilla hitaammin. Limakalvojen kuivuutta voi hoitaa­ täysin turvallisesti paikallisella estrogeenilla, kunnes kuukautiskierto palautuu ja elimistö itse korjaa tilanteen.

Lue myös: Mikä auttaa raskausajan väsymykseen?

Hormonit ja niiden tehtävät

  • Estrogeenit ovat munasarjojen erittämiä naissukuhormoneja, jotka säätelevät kohdun ja limakalvojen toimintaa ja naisten sukupuoliominaisuuksia. Luonnolliset estrogeenit ovat estradioli, estroni ja ­estrioli. Estradioli on hedelmällisessä iässä olevan naisen tärkein estrogeeni. Istukan tuottamaa estriolia esiintyy elimistössä etenkin raskauden aikana. Vaihde­vuosien jälkeen estradiolin pitoisuus on pieni, ja silloin tärkein estrogeeni on estroni.
  • Keltarauhashormoni: keltarauhasen ja istukan erittämä hormoni muokkaa kohdun limakalvoa raskauden aikana. Oksitosiini on aivojen hypotalamuksesta erittyvä, synnytystä käynnistävä hormoni, joka saa kohdun lihakset supistelemaan. Imettäjällä oksitosiini saa maidon poistumaan rinnoista supistamalla maitotiehyitä ympäröiviä pieniä lihaksia.
  • Prolaktiini on aivolisäkkeen tuottama proteiinihormoni, jonka päävaikutuksiin kuuluu rintarauhasen kasvun stimulointi raskauden aikana. Imettäjällä se stimuloi maidon muodostumista ja eritystä.
  •  Laktogeeninen hormoni: tämä istukan erit­tämä hormoni säätelee aineenvaihduntaa ja valmistelee rintarauhasta imetykseen.
  •  Istukan gonadotropiini eli HCG: istukan erittämä hormoni ylläpitää keltarauhasta alkuraskaudessa. Raskaustestit perustuvat HCG:n tunnistamiseen.

Lähde: Terveyskirjasto.fi.

Avainsanat

Kommentit

Oma kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.